Väitös (kirurgia): LL Mervi Tenhami
Aika
8.3.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Mervi Tenhami esittää väitöskirjansa ”Assessment of disease activity of inflammatory bowel disease using positron emission tomography / magnetic resonance imaging and keratin 7 -analysis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 08.03.2024 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61957551290 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Perttu Arkkila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9592-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti ovat pitkäaikaisia suoliston tulehdussairauksia (IBD), joihin sairastutaan tavallisimmin varhaisella aikuisiällä. Suomessa IBD:een sairastuu vuosittain yli 2700 ihmistä, ja meillä on tällä hetkellä yli 60000 IBD-potilasta. Erityisesti haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuus suurenee jatkuvasti. Syytä tähän ei tunneta.
IBD:n yleisimpiä oireita ovat ripuli, veriset ulosteet ja vatsakivut, sekä Crohnin taudissa suolen seinämän arpeutumisesta johtuva suolen ahtautuminen sekä peräaukon seudun tulehdusmuutokset. IBD:n taudinkululle on tyypillistä vuorottelevat pahenemis- ja paranemisvaiheet, ja vaikeimmissa tapauksissa sairaus johtaa leikkaushoitoon.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli parantaa IBD:n diagnostiikkaa ja löytää taudin kulun ennustamiseen menetelmiä, joiden avulla pystyttäisiin suunnittelemaan potilaan hoitoa yksilöllisemmin. Työn ensimmäisessä osassa tutkittiin radioaktiivisella fluorilla leimatun glukoosin kertymistä suoliston tulehdusalueille ja 18F-FDG-PET/MRI-kuvauksen soveltumista IBD-potilaiden taudin vaikeusasteen arviointiin. Toisessa ja kolmannessa osassa selvitettiin, ilmeneekö keratiini 7 -proteiinia (K7) IBD-potilaiden suoliston limakalvon pintasoluissa, ja soveltuuko K7 taudin vaikeusasteen ennustamisessa käytettäväksi merkkiaineeksi.
Ensimmäinen työ osoitti, että suoliston seinämän glukoosikertymällä ja tulehdusaktiivisuudella on merkitsevä yhteys, ja että PET/MRI:llä pystytään havaitsemaan erityisesti suolen seinämän vaikeat tulehdusmuutokset, jotka erottuivat selkeästi normaalista kudoksesta. Toisessa osatyössä havaittiin, että toisin kuin terveillä ihmisillä, IBD-potilaiden paksusuolen limakalvon pintasoluissa ilmenee K7-proteiinia. K7:n ilmentyminen oli suurinta vaikeassa paksusuolitulehduksessa. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että suolen anatominen kohta vaikuttaa K7:n ilmentymisen määrään. Näillä havainnoilla saattaa olla merkitystä IBD:n syntymekanismin selviämisen kannalta. K7:n ennusteellista arvoa tutkittiin seuraamalla potilaiden taudinkulkua kolmen vuoden ajan. Tänä aikana K7:n ilmentymisen perusteella ei kuitenkaan voitu ennustaa taudin tulevaa vaikeusastetta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61957551290 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Perttu Arkkila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9592-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti ovat pitkäaikaisia suoliston tulehdussairauksia (IBD), joihin sairastutaan tavallisimmin varhaisella aikuisiällä. Suomessa IBD:een sairastuu vuosittain yli 2700 ihmistä, ja meillä on tällä hetkellä yli 60000 IBD-potilasta. Erityisesti haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuus suurenee jatkuvasti. Syytä tähän ei tunneta.
IBD:n yleisimpiä oireita ovat ripuli, veriset ulosteet ja vatsakivut, sekä Crohnin taudissa suolen seinämän arpeutumisesta johtuva suolen ahtautuminen sekä peräaukon seudun tulehdusmuutokset. IBD:n taudinkululle on tyypillistä vuorottelevat pahenemis- ja paranemisvaiheet, ja vaikeimmissa tapauksissa sairaus johtaa leikkaushoitoon.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli parantaa IBD:n diagnostiikkaa ja löytää taudin kulun ennustamiseen menetelmiä, joiden avulla pystyttäisiin suunnittelemaan potilaan hoitoa yksilöllisemmin. Työn ensimmäisessä osassa tutkittiin radioaktiivisella fluorilla leimatun glukoosin kertymistä suoliston tulehdusalueille ja 18F-FDG-PET/MRI-kuvauksen soveltumista IBD-potilaiden taudin vaikeusasteen arviointiin. Toisessa ja kolmannessa osassa selvitettiin, ilmeneekö keratiini 7 -proteiinia (K7) IBD-potilaiden suoliston limakalvon pintasoluissa, ja soveltuuko K7 taudin vaikeusasteen ennustamisessa käytettäväksi merkkiaineeksi.
Ensimmäinen työ osoitti, että suoliston seinämän glukoosikertymällä ja tulehdusaktiivisuudella on merkitsevä yhteys, ja että PET/MRI:llä pystytään havaitsemaan erityisesti suolen seinämän vaikeat tulehdusmuutokset, jotka erottuivat selkeästi normaalista kudoksesta. Toisessa osatyössä havaittiin, että toisin kuin terveillä ihmisillä, IBD-potilaiden paksusuolen limakalvon pintasoluissa ilmenee K7-proteiinia. K7:n ilmentyminen oli suurinta vaikeassa paksusuolitulehduksessa. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että suolen anatominen kohta vaikuttaa K7:n ilmentymisen määrään. Näillä havainnoilla saattaa olla merkitystä IBD:n syntymekanismin selviämisen kannalta. K7:n ennusteellista arvoa tutkittiin seuraamalla potilaiden taudinkulkua kolmen vuoden ajan. Tänä aikana K7:n ilmentymisen perusteella ei kuitenkaan voitu ennustaa taudin tulevaa vaikeusastetta.
Viestintä