Väitös (kirurgia): LL Erika Hoppela
Aika
9.2.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Erika Hoppela esittää väitöskirjansa ”Metabolism, morphology, and effect of fat grafts - studies on fat graft browning and therapeutic use in the prevention of peritoneal adhesions” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 09.02.2024 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, 20540 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66354766498
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jyrki Vuola (Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9588-2
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kehomme valkoinen rasva on aliarvostettu ja monipuolinen kudostyyppi, joka toimii energiavarastona, eristeenä, muiden kudosten suojapuskurina ja myös oivallisena ”varaosana”. Plastiikkakirurgian rutiinitekniikoilla, rasvaimulla ja rasvansiirrolla, kehon muotoa voidaan muokata ja rasvaa voidaan siirtää toiseen sijaintiin paikkaamaan kudospuutosta. Lisäksi rasva sisältää kantasoluja, joilla on kudosvauriota elvyttävä ja tulehdusta vähentävä vaikutus. Sitä käytetään arpien ja kroonisten haavojen hoidossa sekä ikääntymisen tuomien muutosten korjaamiseen.
Lisäksi kehossamme on vaihteleva määrä ruskeaa rasvaa, joka aktivoituu mm. kylmän vaikutuksesta, kuluttaa kehon energiavarastoja ja tuottaa lämpöä. Samanlaisten ärsykkeiden vaikutuksesta myös valkoinen rasva saattaa muuntua ruskean rasvan suuntaan, jolloin sitä nimitetään beigeksi rasvaksi. Rasvan ruskistuminen saattaisi tuoda helpotusta liikalihavuuden ja aineenvaihdunnallisten sairauksien hoitoon.
Rasvasiirteen ominaisuuksista kohdealueella tiedetään hyvin vähän. Hiirimallilla tehdyssä osatyössä havaittiin mikroskooppitutkimuksessa, että osassa rasvasiirteistä oli ruskeaa rasvaa. Ruskealle rasvalle tyypillisen ucp1-geenin ilmentyminen oli lisääntynyt. Rasvasiirrepotilailla havaittiin, että kahden tunnin kylmäaltistuksen jälkeen rasvasiirrealueen aineenvaihdunta oli lisääntynyt PET-kuvauksessa, mikä viittaa beigen rasvan olemassaoloon. Rasvansiirto saattaa siis toimia valkoisen rasvan ruskistumista edesauttavana ärsykkeenä.
Vatsaontelon kiinnikkeet ovat tavallinen komplikaatio vatsaontelon avoimen leikkauksen jälkeen, aiheuttaen mm. suolitukoksia ja vatsakipuja. Hiirimallilla todettiin, että välittömästi vatsaontelon seinämän vaurioalueelle asetettu rasvasiirre nopeutti soluvaurion paranemista ja vähensi haitallista tulehdusreaktiota. Rasvasiirreryhmässä kiinnikkeet olivat vähäisempiä ja löyhempiä rakenteeltaan verrattuna kontrolliryhmään. Rasvasiirre voi näin ollen ehkäistä vatsaonteloiden kiinnikkeiden muodostumista.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66354766498
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jyrki Vuola (Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9588-2
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kehomme valkoinen rasva on aliarvostettu ja monipuolinen kudostyyppi, joka toimii energiavarastona, eristeenä, muiden kudosten suojapuskurina ja myös oivallisena ”varaosana”. Plastiikkakirurgian rutiinitekniikoilla, rasvaimulla ja rasvansiirrolla, kehon muotoa voidaan muokata ja rasvaa voidaan siirtää toiseen sijaintiin paikkaamaan kudospuutosta. Lisäksi rasva sisältää kantasoluja, joilla on kudosvauriota elvyttävä ja tulehdusta vähentävä vaikutus. Sitä käytetään arpien ja kroonisten haavojen hoidossa sekä ikääntymisen tuomien muutosten korjaamiseen.
Lisäksi kehossamme on vaihteleva määrä ruskeaa rasvaa, joka aktivoituu mm. kylmän vaikutuksesta, kuluttaa kehon energiavarastoja ja tuottaa lämpöä. Samanlaisten ärsykkeiden vaikutuksesta myös valkoinen rasva saattaa muuntua ruskean rasvan suuntaan, jolloin sitä nimitetään beigeksi rasvaksi. Rasvan ruskistuminen saattaisi tuoda helpotusta liikalihavuuden ja aineenvaihdunnallisten sairauksien hoitoon.
Rasvasiirteen ominaisuuksista kohdealueella tiedetään hyvin vähän. Hiirimallilla tehdyssä osatyössä havaittiin mikroskooppitutkimuksessa, että osassa rasvasiirteistä oli ruskeaa rasvaa. Ruskealle rasvalle tyypillisen ucp1-geenin ilmentyminen oli lisääntynyt. Rasvasiirrepotilailla havaittiin, että kahden tunnin kylmäaltistuksen jälkeen rasvasiirrealueen aineenvaihdunta oli lisääntynyt PET-kuvauksessa, mikä viittaa beigen rasvan olemassaoloon. Rasvansiirto saattaa siis toimia valkoisen rasvan ruskistumista edesauttavana ärsykkeenä.
Vatsaontelon kiinnikkeet ovat tavallinen komplikaatio vatsaontelon avoimen leikkauksen jälkeen, aiheuttaen mm. suolitukoksia ja vatsakipuja. Hiirimallilla todettiin, että välittömästi vatsaontelon seinämän vaurioalueelle asetettu rasvasiirre nopeutti soluvaurion paranemista ja vähensi haitallista tulehdusreaktiota. Rasvasiirreryhmässä kiinnikkeet olivat vähäisempiä ja löyhempiä rakenteeltaan verrattuna kontrolliryhmään. Rasvasiirre voi näin ollen ehkäistä vatsaonteloiden kiinnikkeiden muodostumista.
Viestintä