Väitös (kirurgia): LL Eeva Rannikko
Aika
20.9.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Eeva Rannikko esittää väitöskirjansa ”Vascularised lymph node transfer and lymphatic growth factors in the treatment of lymphedema” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.09.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Virve Koljonen (Helsingin yliopisto, HUS) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto, TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Lymfedeema on imunestekierron häiriö, joka usein liittyy rintasyövän hoitoon. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja noin 5-41%:lle rintasyöpähoidetuista potilaista kehittyy lymfedeema. Lymfedeema etenee, jos sitä ei hoideta. Lievänä lymfedeema on vielä palautuva tila, mutta edetessään se muuttuu palautumattomaksi ja tarkoittaa ylimääräisen nesteen kertymisen sijaan ylimääräistä tuki- ja rasvakudosta. Lymfedeema aiheuttaa raajan turvotusta ja kipua, nostaa tulehdusriskiä, hankaloittaa raajan käyttöä sekä sopivien vaatteiden löytämistä, ja lisäksi alentaa potilaan työkykyä. Tavanomaisesti hoito on konservatiivista ja lievittää oireita sisältäen jatkuvan tukitekstiilien käytön.
Mikrokirurgisella imusolmukesiirtoleikkauksella pyritään parantamaan imunestekiertoa. Leikkauksessa siirretään tervettä ihoa, kudosta, rasvaa ja imusolmukkeita alavatsalta kainalon alueelle, korvaamaan tarvittaessa aikaisemmin poistettu rinta sekä tuomaan alueelle suotuisia välittäjäaineita ja terveitä imusolmukkeita. Hyvät kasvutekijät ja välittäjäaineet saavat aikaan uusia imuteitä yhdistäen olemassa olevat imutiet, ja imusolmukkeet tehostavat nestekiertoa toimimalla pumppuina.
LL Eeva Rannikon väitöskirjassa arvioitiin imusolmukesiirtoleikkausten mahdollisuuksia ja rajoituksia. Yhtenä osana väitöskirjaa käsiteltiin kokeellista lääkkeellistä kasvutekijähoitoa faasin II monikeskustutkimuksessa, jonka tavoitteena on parantaa leikkauksen tuloksia. Mittaustulosten perusteella imusolmukesiirtoleikkaus näyttää parantavan imunestekiertoa, vähentäen turvotusta ja tulehdusriskiä. Eniten siitä vaikuttavat hyötyvän ne varhaisvaiheen lymfedeemapotilaat, joilla turvotus on lievää. Potilaat kokevat leikkauksen jälkeen vähemmän oireita, ja heidän elämänlaatunsa kohentuu. Kasvutekijähoidolla näyttää olevan suotuisia vaikutuksia, mutta raajan tilavuuden pienentämiseen se ei tuonut lisähyötyä pelkkään leikkaukseen verrattuna.
Potilaan saaman hyödyn varmistamiseksi on tärkeää tehdä potilasvalinta huolellisesti. Imusolmukesiirtoleikkaus on hyvä vaihtoehto lymfedeemapotilailla. Lymfedeeman hoito on yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä se vähentää työkyvyttömyyttä ja erityisesti lisää potilaiden elämänlaatua.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Virve Koljonen (Helsingin yliopisto, HUS) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto, TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Lymfedeema on imunestekierron häiriö, joka usein liittyy rintasyövän hoitoon. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja noin 5-41%:lle rintasyöpähoidetuista potilaista kehittyy lymfedeema. Lymfedeema etenee, jos sitä ei hoideta. Lievänä lymfedeema on vielä palautuva tila, mutta edetessään se muuttuu palautumattomaksi ja tarkoittaa ylimääräisen nesteen kertymisen sijaan ylimääräistä tuki- ja rasvakudosta. Lymfedeema aiheuttaa raajan turvotusta ja kipua, nostaa tulehdusriskiä, hankaloittaa raajan käyttöä sekä sopivien vaatteiden löytämistä, ja lisäksi alentaa potilaan työkykyä. Tavanomaisesti hoito on konservatiivista ja lievittää oireita sisältäen jatkuvan tukitekstiilien käytön.
Mikrokirurgisella imusolmukesiirtoleikkauksella pyritään parantamaan imunestekiertoa. Leikkauksessa siirretään tervettä ihoa, kudosta, rasvaa ja imusolmukkeita alavatsalta kainalon alueelle, korvaamaan tarvittaessa aikaisemmin poistettu rinta sekä tuomaan alueelle suotuisia välittäjäaineita ja terveitä imusolmukkeita. Hyvät kasvutekijät ja välittäjäaineet saavat aikaan uusia imuteitä yhdistäen olemassa olevat imutiet, ja imusolmukkeet tehostavat nestekiertoa toimimalla pumppuina.
LL Eeva Rannikon väitöskirjassa arvioitiin imusolmukesiirtoleikkausten mahdollisuuksia ja rajoituksia. Yhtenä osana väitöskirjaa käsiteltiin kokeellista lääkkeellistä kasvutekijähoitoa faasin II monikeskustutkimuksessa, jonka tavoitteena on parantaa leikkauksen tuloksia. Mittaustulosten perusteella imusolmukesiirtoleikkaus näyttää parantavan imunestekiertoa, vähentäen turvotusta ja tulehdusriskiä. Eniten siitä vaikuttavat hyötyvän ne varhaisvaiheen lymfedeemapotilaat, joilla turvotus on lievää. Potilaat kokevat leikkauksen jälkeen vähemmän oireita, ja heidän elämänlaatunsa kohentuu. Kasvutekijähoidolla näyttää olevan suotuisia vaikutuksia, mutta raajan tilavuuden pienentämiseen se ei tuonut lisähyötyä pelkkään leikkaukseen verrattuna.
Potilaan saaman hyödyn varmistamiseksi on tärkeää tehdä potilasvalinta huolellisesti. Imusolmukesiirtoleikkaus on hyvä vaihtoehto lymfedeemapotilailla. Lymfedeeman hoito on yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä se vähentää työkyvyttömyyttä ja erityisesti lisää potilaiden elämänlaatua.
Viestintä