Väitös (kirurgia): LL Aleksi Annaniemi
Aika
8.3.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Aleksi Annaniemi esittää väitöskirjansa ”Clinical efficacy of platelet-rich plasma injections in common musculoskeletal disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 08.03.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Repo (Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9619-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Polvinivelrikko, tenniskyynärpää sekä olkapään kiertäjäkalvosimen jännevaivat ovat yleisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka aiheuttavat merkittävää tautitaakkaa sadoille tuhansille ihmisille Suomessa. Tautien esiintyvyys nousee nopeasti iän myötä ja ne ovat rappeumaperäisiä, osittain itsestään rauhoittuvia ja valitettavan pitkäaikaisia.
Valitettavan usein nämä sairaudet voivat olla hoitoresistenttejä ei-leikkauksellisille hoidoille kuten pistoksille tai fysioterapialle. Leikkauksista on luovuttu tenniskyynärpään ja rappeumaperäisen kiertäjäkalvosimen jännevaivojen osalta. Polvinivelrikossa tekonivelleikkausajankohdan siirtäminen eläkeikään voi vähentää myöhäiskomplikaatioita. Verihiutaleplasma (PRP) on potilaan omasta verestä sentrifugoimalla eristetty liuos. Verihiutaleet sisältävät runsaasti kasvutekijöitä. Rappeumasairauksissa kudoksen verenkierto on huonoa ja aluella on tulehdus, jolloin normaalit korjausmekanismit eivät pääse vaikuttamaan tehokkaasti. PRP rauhoittaa tulehdusta ja pistoksella voidaan viedä paranemista edistävät tekijät paikan päälle tehokkaammin. Tutkimuksissa vertailtiin PRP:tä ei-leikkauksellisiin hoitoihin ja selvitimme onko polvinivelrikossa hoidosta paremmin hyötyviä potilasryhmiä nivelrikon vaikeusasteen tai painoindeksin suhteen.
Tutkimuksissa oli 310 potilasta. Polvinivelrikon osalta PRP vähensi potilaiden oireita ja riskiä joutua polven tekonivelleikkaukseen tehokkaammin kuin hyaluronihappo. PRP oli parempi lieväasteisessa nivelrikossa verrattuna pitkälle edenneeseen nivelrikkoon. Lihavuus ei ollut este hoidosta hyötymisen kannalta. Kroonistuneessa tenniskyynärpäässä PRP helpotti potilaiden oireita nopeammin ja tehokkaammin kuin fysioterapia. Väitöstutkimus osoittaa, että PRP voi olla lupaava hoitomenetelmä yleisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, jos muista hoidoista ei ole ollut riittävää apua.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Repo (Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9619-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Polvinivelrikko, tenniskyynärpää sekä olkapään kiertäjäkalvosimen jännevaivat ovat yleisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka aiheuttavat merkittävää tautitaakkaa sadoille tuhansille ihmisille Suomessa. Tautien esiintyvyys nousee nopeasti iän myötä ja ne ovat rappeumaperäisiä, osittain itsestään rauhoittuvia ja valitettavan pitkäaikaisia.
Valitettavan usein nämä sairaudet voivat olla hoitoresistenttejä ei-leikkauksellisille hoidoille kuten pistoksille tai fysioterapialle. Leikkauksista on luovuttu tenniskyynärpään ja rappeumaperäisen kiertäjäkalvosimen jännevaivojen osalta. Polvinivelrikossa tekonivelleikkausajankohdan siirtäminen eläkeikään voi vähentää myöhäiskomplikaatioita. Verihiutaleplasma (PRP) on potilaan omasta verestä sentrifugoimalla eristetty liuos. Verihiutaleet sisältävät runsaasti kasvutekijöitä. Rappeumasairauksissa kudoksen verenkierto on huonoa ja aluella on tulehdus, jolloin normaalit korjausmekanismit eivät pääse vaikuttamaan tehokkaasti. PRP rauhoittaa tulehdusta ja pistoksella voidaan viedä paranemista edistävät tekijät paikan päälle tehokkaammin. Tutkimuksissa vertailtiin PRP:tä ei-leikkauksellisiin hoitoihin ja selvitimme onko polvinivelrikossa hoidosta paremmin hyötyviä potilasryhmiä nivelrikon vaikeusasteen tai painoindeksin suhteen.
Tutkimuksissa oli 310 potilasta. Polvinivelrikon osalta PRP vähensi potilaiden oireita ja riskiä joutua polven tekonivelleikkaukseen tehokkaammin kuin hyaluronihappo. PRP oli parempi lieväasteisessa nivelrikossa verrattuna pitkälle edenneeseen nivelrikkoon. Lihavuus ei ollut este hoidosta hyötymisen kannalta. Kroonistuneessa tenniskyynärpäässä PRP helpotti potilaiden oireita nopeammin ja tehokkaammin kuin fysioterapia. Väitöstutkimus osoittaa, että PRP voi olla lupaava hoitomenetelmä yleisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, jos muista hoidoista ei ole ollut riittävää apua.
Viestintä