Väitös (keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia): LL Jaana Kaunisto
Aika
10.3.2023 klo 12.15 - 16.00
LL Jaana Kaunisto esittää väitöskirjansa ”FinnishIPF – A national real-world study on disease characteristics, pharmacotherapy, and prognosis in idiopathic pulmonary fibrosis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.3.2023 klo 12.15 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63647092220 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hille Suojalehto (Työterveyslaitos) ja kustoksena professori Tarja Saaresranta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9187-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Idiopaattinen keuhkofibroosi (lyhenne IPF) on harvinainen keuhkoja arpeuttava sairaus. Tyypillisiä oireita ovat pitkittynyt yskä ja vähitellen paheneva hengenahdistus. IPF puhkeaa perimältään alttiille yksilöille, joilla on taudin syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä. Tupakointi on riskitekijöistä tutkituin. IPF on yleisempi miehillä, ja se todetaan tyypillisesti noin 70 vuoden iässä.
Tutkimuksia IPF:n esiintyvyydestä on niukasti. Julkaistut esiintyvyysluvut vaihtelevat suuresti, mikä selittyy pääosin tutkimusmenetelmien eroilla. IPF todetaan tietokonetomografiatutkimuksella. Muiden keuhkoja arpeuttavien sairauksien erottaminen IPF:stä on kuitenkin vaativaa, ja joskus diagnoosin tueksi tarvitaan keuhkon koepala.
IPF:n hoito on muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusien lääkkeiden – pirfenidonin ja nintedanibin – on osoitettu hidastavan taudin etenemistä.
FinnishIPF on kansallinen tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut kerätä tietoa IPF:n esiintyvyydestä, diagnostiikasta, hoidosta ja ennusteesta. Tutkimukseen on osallistunut yli 900 suomalaista suostumuksen antanutta IPF-potilasta. Väitöskirjassani kuvataan tämän kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisen seurantatutkimuksen potilaita.
Tutkimuksen mukaan IPF todetaan Suomessa varhaisessa vaiheessa, sillä keuhkojen toimintakokeiden taso on parempi kuin keskimäärin muissa maissa sairauden toteamisvaiheessa. Diagnostiikan osuvuutta arvioitaessa todettiin että 10 % yliopistosairaaloissa aiemmin diagnosoiduista IPF-potilaista ei täyttänyt taudin nykykriteerejä. Pirfenidoni tai nintedanibi aloitettiin lähes joka toiselle IPF-potilaalle vuosina 2011–2018. Lääkkeen aloituspäätökseen vaikutti potilaan ikä. Lähes 60 %:lla IPF-potilaista oli diagnoosivaiheessa = 5 muuta lääkettä käytössä. Potilaat elivät keskimäärin 4,5 vuotta diagnoosin jälkeen. Diagnoosivaiheen korkea ikä ja matala keuhkojen toimintakokeiden taso olivat merkittävimmät kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63647092220 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hille Suojalehto (Työterveyslaitos) ja kustoksena professori Tarja Saaresranta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9187-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Idiopaattinen keuhkofibroosi (lyhenne IPF) on harvinainen keuhkoja arpeuttava sairaus. Tyypillisiä oireita ovat pitkittynyt yskä ja vähitellen paheneva hengenahdistus. IPF puhkeaa perimältään alttiille yksilöille, joilla on taudin syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä. Tupakointi on riskitekijöistä tutkituin. IPF on yleisempi miehillä, ja se todetaan tyypillisesti noin 70 vuoden iässä.
Tutkimuksia IPF:n esiintyvyydestä on niukasti. Julkaistut esiintyvyysluvut vaihtelevat suuresti, mikä selittyy pääosin tutkimusmenetelmien eroilla. IPF todetaan tietokonetomografiatutkimuksella. Muiden keuhkoja arpeuttavien sairauksien erottaminen IPF:stä on kuitenkin vaativaa, ja joskus diagnoosin tueksi tarvitaan keuhkon koepala.
IPF:n hoito on muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusien lääkkeiden – pirfenidonin ja nintedanibin – on osoitettu hidastavan taudin etenemistä.
FinnishIPF on kansallinen tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut kerätä tietoa IPF:n esiintyvyydestä, diagnostiikasta, hoidosta ja ennusteesta. Tutkimukseen on osallistunut yli 900 suomalaista suostumuksen antanutta IPF-potilasta. Väitöskirjassani kuvataan tämän kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisen seurantatutkimuksen potilaita.
Tutkimuksen mukaan IPF todetaan Suomessa varhaisessa vaiheessa, sillä keuhkojen toimintakokeiden taso on parempi kuin keskimäärin muissa maissa sairauden toteamisvaiheessa. Diagnostiikan osuvuutta arvioitaessa todettiin että 10 % yliopistosairaaloissa aiemmin diagnosoiduista IPF-potilaista ei täyttänyt taudin nykykriteerejä. Pirfenidoni tai nintedanibi aloitettiin lähes joka toiselle IPF-potilaalle vuosina 2011–2018. Lääkkeen aloituspäätökseen vaikutti potilaan ikä. Lähes 60 %:lla IPF-potilaista oli diagnoosivaiheessa = 5 muuta lääkettä käytössä. Potilaat elivät keskimäärin 4,5 vuotta diagnoosin jälkeen. Diagnoosivaiheen korkea ikä ja matala keuhkojen toimintakokeiden taso olivat merkittävimmät kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät.
Viestintä