Väitös (kemia): FM Valtteri Virtanen
Aika
29.9.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Valtteri Virtanen esittää väitöskirjansa ”Hydrophobicity and lipid interactions of hydrolysable tannins” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.9.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Natura, luentosali X, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e531bcd0-a8aa-4be9-86f5-97031f5d05de/public
Vastaväittäjänä toimii tohtori Ana Reis (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena dosentti Maarit Karonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9431-1
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hydrolysoituvat tanniinit ovat kasvikunnasta löytyvä yhdisteryhmä, joiden yksi tunnetuimmista ominaisuuksista on niiden kyky sitoutua proteiineihin ja tätä ominaisuutta on historiallisesti hyödynnetty esimerkiksi nahan parkitsemiseen, mistä niiden englannin kielinen termi ”tannins” on myös peräisin. Näiden yhdisteiden on lisäksi havaittu olevan suhteellisen tehokkaita antimikrobiaaleja eli ne kykenevät estämään mikrobien kuten bakteerien tai virusten kasvua.
Oma väitöskirjatutkimukseni pyrki tutkimaan näiden yhdisteiden kykyä sitoutua ja vuorovaikuttaa lipidikalvojen kanssa. Lipidit (”rasvat”) ja niiden muodostamat kalvorakenteet ovat tärkeässä roolissa erilaisissa biologisissa vuorovaikutuksissa. Esimerkiksi bakteerien kasvun inhiboimisen kannalta on tärkeä tietää miten potentiaaliset yhdisteet vuorovaikuttavat bakteerien lipidikalvojen kanssa. Tutkimukseni paljasti, että hydrolysoituvien tanniinien rakenteella on suuri merkitys niiden kykyyn vuorovaikuttaa lipidikalvojen kanssa. Erityisesti tanniinit, jotka olivat erityisen heikosti vesiliukoisia, kykenivät vuorovaikuttamaan ja tunkeutumaan näihin lipidikalvoihin.
Näiden lipidivuorovaikutus tulosten pohjalta lähdimme tutkimaan miten erirakenteiset hydrolysoituvat tanniinit vaikuttavat E. coli ja S. aureus bakteerikantojen kasvuun sekä vaikuttavatko ne näiden bakteerien kasvun aikana tuottamien metaboliittien kirjoon ja määrään. Samojen hydrolysoituvien tanniinien, jotka vuorovaikuttivat vahvasti lipidikalvojen kanssa, havaittiin estävän näiden bakteerien kasvua tehokkaasti ja lisäksi muuttavan niiden tuottamien metaboliittien kompositiota.
Väitöskirjani tulokset laajensivat tietämystä hydrolysoituvien tanniinien vuorovaikutuksista lipidikalvojen kanssa ja tämän kautta luovat pohjaa mahdollisille käytännön sovellutuksille antimikrobiaalisina yhdisteinä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e531bcd0-a8aa-4be9-86f5-97031f5d05de/public
Vastaväittäjänä toimii tohtori Ana Reis (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena dosentti Maarit Karonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9431-1
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hydrolysoituvat tanniinit ovat kasvikunnasta löytyvä yhdisteryhmä, joiden yksi tunnetuimmista ominaisuuksista on niiden kyky sitoutua proteiineihin ja tätä ominaisuutta on historiallisesti hyödynnetty esimerkiksi nahan parkitsemiseen, mistä niiden englannin kielinen termi ”tannins” on myös peräisin. Näiden yhdisteiden on lisäksi havaittu olevan suhteellisen tehokkaita antimikrobiaaleja eli ne kykenevät estämään mikrobien kuten bakteerien tai virusten kasvua.
Oma väitöskirjatutkimukseni pyrki tutkimaan näiden yhdisteiden kykyä sitoutua ja vuorovaikuttaa lipidikalvojen kanssa. Lipidit (”rasvat”) ja niiden muodostamat kalvorakenteet ovat tärkeässä roolissa erilaisissa biologisissa vuorovaikutuksissa. Esimerkiksi bakteerien kasvun inhiboimisen kannalta on tärkeä tietää miten potentiaaliset yhdisteet vuorovaikuttavat bakteerien lipidikalvojen kanssa. Tutkimukseni paljasti, että hydrolysoituvien tanniinien rakenteella on suuri merkitys niiden kykyyn vuorovaikuttaa lipidikalvojen kanssa. Erityisesti tanniinit, jotka olivat erityisen heikosti vesiliukoisia, kykenivät vuorovaikuttamaan ja tunkeutumaan näihin lipidikalvoihin.
Näiden lipidivuorovaikutus tulosten pohjalta lähdimme tutkimaan miten erirakenteiset hydrolysoituvat tanniinit vaikuttavat E. coli ja S. aureus bakteerikantojen kasvuun sekä vaikuttavatko ne näiden bakteerien kasvun aikana tuottamien metaboliittien kirjoon ja määrään. Samojen hydrolysoituvien tanniinien, jotka vuorovaikuttivat vahvasti lipidikalvojen kanssa, havaittiin estävän näiden bakteerien kasvua tehokkaasti ja lisäksi muuttavan niiden tuottamien metaboliittien kompositiota.
Väitöskirjani tulokset laajensivat tietämystä hydrolysoituvien tanniinien vuorovaikutuksista lipidikalvojen kanssa ja tämän kautta luovat pohjaa mahdollisille käytännön sovellutuksille antimikrobiaalisina yhdisteinä.
Viestintä