Väitös (kemia): FM Juuso Laitila
Aika
15.12.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Juuso Laitila esittää väitöskirjansa ”Determination of proanthocyanidin–anthocyanin adducts in red wine and red wine inspired hemisynthesis of procyanidin analogs” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, Cal1-auditorio, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f969e371-17ea-44ae-8829-5063b566fc19/public
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Nuno Mateus (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena professori Juha-Pekka Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9532-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Punaviineissä esiintyy runsaasti erilaisia luonnonaineita, jotka ovat peräisin viinirypäleiden kuorista ja siemenistä. Näihin luonnonaineisiin kuuluvat muun muassa kondensoituneet tanniinit ja rypäleiden kuorten värin aikaansaavat väriaineet. Kasveissa nämä aineet eivät normaalisti pääse kosketuksiin toistensa kanssa, mutta viinin valmistuksen aikaiset prosessit ja olosuhteet mahdollistavat tanniinien ja väriaineiden keskinäiset reaktiot. Näiden reaktioiden seurauksena syntyy sadoista yksittäisistä aineista koostuva monimutkainen seos erilaisia tanniinien ja väriaineiden yhteenliittymiä eli tanniini–väriaineaddukteja.
Kehitin väitöstutkimuksessani uuden analyysimenetelmän tanniini–väriaineadduktien havaitsemiseksi viinistä. Aiemmilla menetelmillä on voitu havaita tarkasti vain yksittäisiä aineita, kun taas kehittämälläni menetelmällä pystytään saamaan aiempaa selkeästi kokonaisvaltaisempi kuva tanniini–väriaineadduktien koostumuksesta havaitsemalla useita kymmeniä ja jopa satoja aineita kerralla. Tämän edistysaskeleen myötä pystyin esimerkiksi osoittamaan, että tietyillä tanniini–väriaineadduktien ryhmillä on merkittävä rooli punaviinin värin muodostumisessa. Osoitin myös, että tanniini–väriaineadduktien eri alaryhmien koostumus ja kehityskulku poikkeavat punaviineissä toisistaan. Muun muassa näihin tutkimuskysymyksiin sain vastaukset analysoimalla kehittämälläni menetelmällä yli 300 kaupallista punaviininäytettä.
Viinien perustutkimuksen lisäksi hyödynsin viinien kemiaa inspiraationa valmistaessani synteettisesti viineissä esiintyviä tanniinien kaltaisia aineita eli tanniinien analogeja. Tanniinien analogeja on tutkittu punaviinin yhteydessä, mutta ominaisuuksiensa perusteella niillä voi olla käyttökelpoisia sovellutuksia myös punaviinin ulkopuolella. Osoitin esimerkiksi, että tanniinien analogit vuorovaikuttavat vahvemmin proteiinien kanssa kuin vastaavanlaiset luontaiset tanniinit. Luontaisilla tanniineille proteiinivuorovaikutusten vahvuuden tiedetään puolestaan linkittyvän niiden muihin biologisiin ominaisuuksiin, kuten antiloisaktiivisuuteen märehtijöiden suolistoloisia vastaan, minkä vuoksi tulokseni kannustavat jatkamaan tanniinien analogien parissa tehtävää tutkimusta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f969e371-17ea-44ae-8829-5063b566fc19/public
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Nuno Mateus (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena professori Juha-Pekka Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9532-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Punaviineissä esiintyy runsaasti erilaisia luonnonaineita, jotka ovat peräisin viinirypäleiden kuorista ja siemenistä. Näihin luonnonaineisiin kuuluvat muun muassa kondensoituneet tanniinit ja rypäleiden kuorten värin aikaansaavat väriaineet. Kasveissa nämä aineet eivät normaalisti pääse kosketuksiin toistensa kanssa, mutta viinin valmistuksen aikaiset prosessit ja olosuhteet mahdollistavat tanniinien ja väriaineiden keskinäiset reaktiot. Näiden reaktioiden seurauksena syntyy sadoista yksittäisistä aineista koostuva monimutkainen seos erilaisia tanniinien ja väriaineiden yhteenliittymiä eli tanniini–väriaineaddukteja.
Kehitin väitöstutkimuksessani uuden analyysimenetelmän tanniini–väriaineadduktien havaitsemiseksi viinistä. Aiemmilla menetelmillä on voitu havaita tarkasti vain yksittäisiä aineita, kun taas kehittämälläni menetelmällä pystytään saamaan aiempaa selkeästi kokonaisvaltaisempi kuva tanniini–väriaineadduktien koostumuksesta havaitsemalla useita kymmeniä ja jopa satoja aineita kerralla. Tämän edistysaskeleen myötä pystyin esimerkiksi osoittamaan, että tietyillä tanniini–väriaineadduktien ryhmillä on merkittävä rooli punaviinin värin muodostumisessa. Osoitin myös, että tanniini–väriaineadduktien eri alaryhmien koostumus ja kehityskulku poikkeavat punaviineissä toisistaan. Muun muassa näihin tutkimuskysymyksiin sain vastaukset analysoimalla kehittämälläni menetelmällä yli 300 kaupallista punaviininäytettä.
Viinien perustutkimuksen lisäksi hyödynsin viinien kemiaa inspiraationa valmistaessani synteettisesti viineissä esiintyviä tanniinien kaltaisia aineita eli tanniinien analogeja. Tanniinien analogeja on tutkittu punaviinin yhteydessä, mutta ominaisuuksiensa perusteella niillä voi olla käyttökelpoisia sovellutuksia myös punaviinin ulkopuolella. Osoitin esimerkiksi, että tanniinien analogit vuorovaikuttavat vahvemmin proteiinien kanssa kuin vastaavanlaiset luontaiset tanniinit. Luontaisilla tanniineille proteiinivuorovaikutusten vahvuuden tiedetään puolestaan linkittyvän niiden muihin biologisiin ominaisuuksiin, kuten antiloisaktiivisuuteen märehtijöiden suolistoloisia vastaan, minkä vuoksi tulokseni kannustavat jatkamaan tanniinien analogien parissa tehtävää tutkimusta.
Viestintä