Väitös (kemia): FM Antti Äärelä
Aika
22.9.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Antti Äärelä esittää väitöskirjansa ”Targeted delivery of molecular spherical nucleic acids” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.9.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/847eb506-6091-49a4-b388-eeaa229a7287/public
Vastaväittäjänä toimii professori Mauri Kostiainen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Pasi Virta (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175768
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteilla täsmällisempää lääkehoitoa
FM Antti Äärelä kehitti väitöskirjatutkimuksessaan menetelmän pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteiden valmistamiseksi. Tutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä voitaisiin rajata lääkkeen vaikutus täsmällisemmin haluttuun kudokseen.
Oligonukleotidit ovat lyhyitä DNA- ja RNA-rakenteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi perinnöllisten rappeumasairauksien ja syöpien hoitoon. Lääkinnällistä käyttöä haittaavat kuitenkin niiden nopea poistuminen elimistöstä virtsan mukana, heikko kohdentuvuus haluttuun kudokseen ja huono soluunotto.
Pallonukleiinihapot ovat lääkinnällisten oligonukleotidien annostelumuoto, jossa yksittäiset oligonukleotidit ovat pakkautuneet säteittäisesti sopivan ydinrakenteen ympärille. Ne ovat riittävän suuria välttääkseen suodattumisen virtsaan ja ne pääsevät sisään erilaisiin solutyyppeihin. Niiden käyttöä haittaa kuitenkin heikko kohdentuvuus haluttuun kudokseen verenkierron välityksellä annosteltaessa.
- Pallonukleiinihappoihin liittyy monia hyviä ominaisuuksia. Toimiakseen tehokkaana täsmälääkkeenä, ne pitäisi kuitenkin saada kulkeutumaan haluttuun kudokseen. Tämä voidaan saavuttaa liittämällä pallonukleiinihappohin erimerkiksi kudoshakuisia vasta-aineita, mutta yleisimmin käytetyt pallonukleiinihappojen valmistusmenetelmät eivät mahdollista vasta-aineiden hallittua liittämistä osaksi pallonukleiinihappojen rakennetta, Äärelä kertoo.
Väitöskirjassaan Äärelä kuvaa menetelmän pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteiden valmistamiseksi. - Väitöskirjassani esiteltävällä menetelmällä pallonukleiinihappoihin liitettiin vasta-aineita, jotka tehostivat soluunottoa syöpäsoluihin. Näillä yhdistelmärakenteilla oli myös syöpäsolujen kasvua hidastava vaikutus, Äärelä kuvaa.
Samaa valmistusmenetelmää hyödynnettiin myös pallonukleiinhappojen radioleimaukseen. Radioleimauksella ja -kuvantamisella voidaan tutkia, mihin kudokseen lääkeaineet kulkeutuvat verenkiertoon annostelun jälkeen.
- Radioleimauksen ja -kuvantamisen avulla saatiin tietoa, mihin kudoksiin pallonukleiinihapot hakeutuivat. Tätä radioleimausmenetelmää voidaan käyttää jatkossa kohdekudokseen hakeutuvien pallonukleiinihappojen tutkimuksessa, Äärelä jatkaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/847eb506-6091-49a4-b388-eeaa229a7287/public
Vastaväittäjänä toimii professori Mauri Kostiainen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Pasi Virta (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175768
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteilla täsmällisempää lääkehoitoa
FM Antti Äärelä kehitti väitöskirjatutkimuksessaan menetelmän pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteiden valmistamiseksi. Tutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä voitaisiin rajata lääkkeen vaikutus täsmällisemmin haluttuun kudokseen.
Oligonukleotidit ovat lyhyitä DNA- ja RNA-rakenteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi perinnöllisten rappeumasairauksien ja syöpien hoitoon. Lääkinnällistä käyttöä haittaavat kuitenkin niiden nopea poistuminen elimistöstä virtsan mukana, heikko kohdentuvuus haluttuun kudokseen ja huono soluunotto.
Pallonukleiinihapot ovat lääkinnällisten oligonukleotidien annostelumuoto, jossa yksittäiset oligonukleotidit ovat pakkautuneet säteittäisesti sopivan ydinrakenteen ympärille. Ne ovat riittävän suuria välttääkseen suodattumisen virtsaan ja ne pääsevät sisään erilaisiin solutyyppeihin. Niiden käyttöä haittaa kuitenkin heikko kohdentuvuus haluttuun kudokseen verenkierron välityksellä annosteltaessa.
- Pallonukleiinihappoihin liittyy monia hyviä ominaisuuksia. Toimiakseen tehokkaana täsmälääkkeenä, ne pitäisi kuitenkin saada kulkeutumaan haluttuun kudokseen. Tämä voidaan saavuttaa liittämällä pallonukleiinihappohin erimerkiksi kudoshakuisia vasta-aineita, mutta yleisimmin käytetyt pallonukleiinihappojen valmistusmenetelmät eivät mahdollista vasta-aineiden hallittua liittämistä osaksi pallonukleiinihappojen rakennetta, Äärelä kertoo.
Väitöskirjassaan Äärelä kuvaa menetelmän pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteiden valmistamiseksi. - Väitöskirjassani esiteltävällä menetelmällä pallonukleiinihappoihin liitettiin vasta-aineita, jotka tehostivat soluunottoa syöpäsoluihin. Näillä yhdistelmärakenteilla oli myös syöpäsolujen kasvua hidastava vaikutus, Äärelä kuvaa.
Samaa valmistusmenetelmää hyödynnettiin myös pallonukleiinhappojen radioleimaukseen. Radioleimauksella ja -kuvantamisella voidaan tutkia, mihin kudokseen lääkeaineet kulkeutuvat verenkiertoon annostelun jälkeen.
- Radioleimauksen ja -kuvantamisen avulla saatiin tietoa, mihin kudoksiin pallonukleiinihapot hakeutuivat. Tätä radioleimausmenetelmää voidaan käyttää jatkossa kohdekudokseen hakeutuvien pallonukleiinihappojen tutkimuksessa, Äärelä jatkaa.
Viestintä