Väitös (kasvatustiede): KM Taina Heinonen
Aika
26.4.2024 klo 12.00 - 16.00
KM Taina Heinonen esittää väitöskirjansa ”Mielenterveysongelmien kehystämä osallisuus. Tutkimus nuorten mielenterveyskuntoutujien koulutuspoluista ja koulukokemuksista” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/a0df1e3c-dc29-4a30-9d72-d70c595f83e1/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Mira Kalalahti (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Tero Järvinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9663-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan mielenterveyskuntoutujanuorten osallisuutta koulutuspolkujen ja koulukokemusten kautta. Yksinkertaistetusti osallisuuden voidaan ajatella olevan kuulumista johonkin kuten osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Kouluyhteisössä osallisuus vähentää kiusaamista, vahvistaa mielenterveyttä ja luo kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimus tuottaa uutta tietoa mielenterveyskuntoutujien koulu-uran aikaisesta osallisuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä, mutta myös käytännön keinoja nuorten osallisuuden tukemiseksi. Tutkimus perustuu 18–34-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien haastattelu- ja kyselyaineistoihin.
Keskeiset tulokset osoittavat, että mielenterveyskuntoutujien osallisuuden haasteiksi asettuivat sosiaalisten suhteiden kaventuminen, institutionaalisen tuen hajanaisuus sekä koulutukseen sitoutumisen ja työelämään siirtymisen haasteet. Peruskouluaikana yksi suurimpia osallisuuden esteitä oli koulukiusatuksi joutuminen, joka oli tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa verrattain yleistä. Niin ikään kouluinstituution ja mielenterveyspalveluiden välisen yhteyden puuttuminen heikensi nuorten osallisuutta. Toisella asteella ja korkeakoulussa erityisesti oppilaitosten riittämätön tuki ja joustamattomat opetusjärjestelyt vaikeuttivat nuorten opintojen edistymistä ja loppuunsaattamista. Lisäksi hoitoon pääsy kuvautui vaikeana, varsinkin hyvin opinnoissa pärjänneet jäivät monesti palveluiden ulkopuolelle. Valtaosa nuorista olikin päätynyt joko opintojen keskeyttämisen tai koulu-uupumuksen vuoksi ainakin toistaiseksi kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Kouluympäristössä osallisuuden ja mielenterveyden tukemisen kannalta ensisijaisen tärkeää on tunnistaa ja tunnustaa sekä mielenterveysongelmiin että yksilön resursseihin ja tarpeisiin kytkeytyvät eriarvoisuutta tuottavat erot. Nuorten mielenterveyden ja osallisuuden tukeminen edellyttäisi myös aiempaa tiiviimpää yhteistyötä koulun ja mielenterveyden ammattilaisten kesken.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/a0df1e3c-dc29-4a30-9d72-d70c595f83e1/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Mira Kalalahti (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Tero Järvinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9663-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan mielenterveyskuntoutujanuorten osallisuutta koulutuspolkujen ja koulukokemusten kautta. Yksinkertaistetusti osallisuuden voidaan ajatella olevan kuulumista johonkin kuten osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Kouluyhteisössä osallisuus vähentää kiusaamista, vahvistaa mielenterveyttä ja luo kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimus tuottaa uutta tietoa mielenterveyskuntoutujien koulu-uran aikaisesta osallisuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä, mutta myös käytännön keinoja nuorten osallisuuden tukemiseksi. Tutkimus perustuu 18–34-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien haastattelu- ja kyselyaineistoihin.
Keskeiset tulokset osoittavat, että mielenterveyskuntoutujien osallisuuden haasteiksi asettuivat sosiaalisten suhteiden kaventuminen, institutionaalisen tuen hajanaisuus sekä koulutukseen sitoutumisen ja työelämään siirtymisen haasteet. Peruskouluaikana yksi suurimpia osallisuuden esteitä oli koulukiusatuksi joutuminen, joka oli tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa verrattain yleistä. Niin ikään kouluinstituution ja mielenterveyspalveluiden välisen yhteyden puuttuminen heikensi nuorten osallisuutta. Toisella asteella ja korkeakoulussa erityisesti oppilaitosten riittämätön tuki ja joustamattomat opetusjärjestelyt vaikeuttivat nuorten opintojen edistymistä ja loppuunsaattamista. Lisäksi hoitoon pääsy kuvautui vaikeana, varsinkin hyvin opinnoissa pärjänneet jäivät monesti palveluiden ulkopuolelle. Valtaosa nuorista olikin päätynyt joko opintojen keskeyttämisen tai koulu-uupumuksen vuoksi ainakin toistaiseksi kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Kouluympäristössä osallisuuden ja mielenterveyden tukemisen kannalta ensisijaisen tärkeää on tunnistaa ja tunnustaa sekä mielenterveysongelmiin että yksilön resursseihin ja tarpeisiin kytkeytyvät eriarvoisuutta tuottavat erot. Nuorten mielenterveyden ja osallisuuden tukeminen edellyttäisi myös aiempaa tiiviimpää yhteistyötä koulun ja mielenterveyden ammattilaisten kesken.
Viestintä