Väitös (kasvatustiede): KM Siru Myllykoski-Laine
Aika
25.10.2024 klo 12.00 - 16.00
KM Siru Myllykoski-Laine esittää väitöskirjansa ”Establishing a supportive pedagogical culture for higher education teaching” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.10.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Katarina Mårtensson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Mari Murtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9884-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Pedagogisen tuen edistäminen korkeakoulutuksessa on tärkeää opetuksen laadun ja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Suomalaiset korkeakoulut ovat tarjonneet tukea opetustyölle pedagogisten koulutusten kautta 1990-luvulta lähtien. Lisäksi pedagoginen kehittäminen on nähty keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi korkeakoulutuksessa. Korkeakoulujen sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti kuitenkin vaikuttaa siihen, miten opetukseen ja sen kehittämiseen on mahdollista panostaa.
Tutkin väitöskirjassani korkeakouluopetukseen ja pedagogiseen kehittymiseen liittyviä sosiokulttuurisia tekijöitä. Tutkimusaineistoina olivat korkeakouluopettajien haastattelut sekä korkeakoulutuksen kehittäjiltä kerätyt kysely- ja työpaja-aineistot. Väitöstutkimuksen pohjalta tunnistin korkeakoulujen myönteisen pedagogisen kulttuurin tekijöitä, kuten opetukseen liittyvät myönteiset arvot, jaetut tavoitteet, kollegiaalinen kokemusten jakaminen sekä yhteisön systemaattiset käytännöt opetuksen tukemiseksi. Pedagogisten yhteisöjen jäsenillä tulee olla riittävästi aikaa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua opetusta tukeviin käytänteisiin. Väitöstutkimuksen mukaan korkeakouluopettajat ja -kehittäjät arvostavat vuorovaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemusta. Yhteisön tuki ei ole tärkeää vain yksittäisille opettajille vaan koko korkeakouluyhteisön toiminnalle. Käsitykset yhteisöllisyydestä näyttäytyivät yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vuorovaikutuksena, mikä sisältää niin yksilön toimijuuteen ja vastuuseen liittyviä tekijöitä kuin laajempaan sosiokulttuuriseen kontekstiin liittyviä tekijöitä.
Tarkastelin väitöstutkimuksessani ensimmäistä kertaa korkeakouluopetusta ja pedagogista kehittymistä tukevien kehittäjien opetukseen liittyviä käsityksiä. Koulutuksen kehittäjien tunnistaminen on tärkeää, sillä heillä on merkittävä rooli opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin muovaamisessa. Väitöstutkimus osoitti, että koulutuksen kehittäjillä on erilaisia opetuksen lähestymistapoihin liittyviä käsityksiä, jotka ovat yhteydessä heidän pystyvyysuskomuksiinsa opetuksesta ja heidän kokemuksiinsa opetuksen kehittämiselle saatavasta kollegiaalisesta tuesta sekä opetuksen mielekkyydestä. Väitöstutkimus osoitti esimerkiksi kollegiaalisen tuen tärkeyden vuorovaikutuksellisille opetuksen lähestymistavoille. Väitöstutkimuksen avulla tunnistetun opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin kautta voidaan edistää korkeakouluoppimisen ja -opetuksen laatua, mikä kuitenkin vaatii organisaatioilta systemaattisia toimia.
Vastaväittäjänä toimii professori Katarina Mårtensson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Mari Murtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9884-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Pedagogisen tuen edistäminen korkeakoulutuksessa on tärkeää opetuksen laadun ja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Suomalaiset korkeakoulut ovat tarjonneet tukea opetustyölle pedagogisten koulutusten kautta 1990-luvulta lähtien. Lisäksi pedagoginen kehittäminen on nähty keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi korkeakoulutuksessa. Korkeakoulujen sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti kuitenkin vaikuttaa siihen, miten opetukseen ja sen kehittämiseen on mahdollista panostaa.
Tutkin väitöskirjassani korkeakouluopetukseen ja pedagogiseen kehittymiseen liittyviä sosiokulttuurisia tekijöitä. Tutkimusaineistoina olivat korkeakouluopettajien haastattelut sekä korkeakoulutuksen kehittäjiltä kerätyt kysely- ja työpaja-aineistot. Väitöstutkimuksen pohjalta tunnistin korkeakoulujen myönteisen pedagogisen kulttuurin tekijöitä, kuten opetukseen liittyvät myönteiset arvot, jaetut tavoitteet, kollegiaalinen kokemusten jakaminen sekä yhteisön systemaattiset käytännöt opetuksen tukemiseksi. Pedagogisten yhteisöjen jäsenillä tulee olla riittävästi aikaa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua opetusta tukeviin käytänteisiin. Väitöstutkimuksen mukaan korkeakouluopettajat ja -kehittäjät arvostavat vuorovaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemusta. Yhteisön tuki ei ole tärkeää vain yksittäisille opettajille vaan koko korkeakouluyhteisön toiminnalle. Käsitykset yhteisöllisyydestä näyttäytyivät yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vuorovaikutuksena, mikä sisältää niin yksilön toimijuuteen ja vastuuseen liittyviä tekijöitä kuin laajempaan sosiokulttuuriseen kontekstiin liittyviä tekijöitä.
Tarkastelin väitöstutkimuksessani ensimmäistä kertaa korkeakouluopetusta ja pedagogista kehittymistä tukevien kehittäjien opetukseen liittyviä käsityksiä. Koulutuksen kehittäjien tunnistaminen on tärkeää, sillä heillä on merkittävä rooli opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin muovaamisessa. Väitöstutkimus osoitti, että koulutuksen kehittäjillä on erilaisia opetuksen lähestymistapoihin liittyviä käsityksiä, jotka ovat yhteydessä heidän pystyvyysuskomuksiinsa opetuksesta ja heidän kokemuksiinsa opetuksen kehittämiselle saatavasta kollegiaalisesta tuesta sekä opetuksen mielekkyydestä. Väitöstutkimus osoitti esimerkiksi kollegiaalisen tuen tärkeyden vuorovaikutuksellisille opetuksen lähestymistavoille. Väitöstutkimuksen avulla tunnistetun opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin kautta voidaan edistää korkeakouluoppimisen ja -opetuksen laatua, mikä kuitenkin vaatii organisaatioilta systemaattisia toimia.
Viestintä