Väitös (kasvatustiede): KM Sara Kokkonen
Aika
19.5.2023 klo 12.00 - 16.00
KM Sara Kokkonen esittää väitöskirjansa ””KASVAA TYTÖKSI JOKA ITSEKIN USKALTAA” Suomalaisen tyttökirjallisuuden kasvatuksellisia sisältöjä ja merkityksiä etsimässä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.5.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/86f619e8-8669-4909-a885-056957dd8a88/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Sara Routarinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9284-3.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomalaisia tyttökirjoja on luettu tyttöjen joukossa monen sukupolven ajan. Lukijoiden suosikkeja ovat olleet muun muassa suomalaisen tyttökirjallisuuden kehittymiseen vaikuttaneiden Anni Swanin ja Mary Marckin tyttökirjat sekä Anni Polvan moniosainen tyttösarja Tiinasta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen tyttökirjallisuuden kasvatuksellisia sisältöjä 1910–1950-luvuilla ilmestyneissä tytöille suunnatuissa koululaisromaaneissa, ammattiin ja koulutukseen keskittyvissä romaaneissa sekä sarjakirjoissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin empiirisellä lukijatutkimuksella tyttökuvausten merkitystä lukijoille.
Väitöstutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tyttöjen koululaisromaaneissa kuvattiin oppilaiden välillä suoran ja epäsuoran koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille. Tyttöhahmojen oikeudenmukaisella toiminnalla oli monesti merkitystä kiusaamisen päättymisessä. Toisessa osatutkimuksessa tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä myönteinen kuvaus tyttöjen ammatillisesta itsensä toteuttamisesta ja oman toimeentulon hankkimisesta koulutuksen ja opiskelun avulla. Kolmannessa osatutkimuksessa eri-ikäiset lukijat olivat emotionaalisesti sitoutuneet tyttösarjan päähenkilöön, jonka persoonalliset piirteet, kuten rohkeus ja rehellisyys korostuivat tyttökuvauksessa. Fiktiivisestä tyttöhahmosta tuli positiivinen roolimalli monelle lukijalle. Tyttökirjallisuuden kasvatuksellinen merkitys näkyi erityisesti lukijoiden omakohtaisissa samaistumisen ja empatian kokemuksissa sekä yhteisissä sukupolvikokemuksissa.
Tulosten mukaan suomalainen tyttökirjallisuus kasvattaa monilla tavoilla lukijoitaan, kuten moninaisilla tyttökuvauksilla ja normeja ohjaavilla käyttäytymismalleilla. Tutkimus kertoo samalla vahvasta tyttökirjallisuuden lukemisen tyttökulttuurista sekä näyttää kaunokirjallisuuden merkityksellisyyden elinikäiseksi lukijaksi kasvamisessa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/86f619e8-8669-4909-a885-056957dd8a88/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Sara Routarinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9284-3.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomalaisia tyttökirjoja on luettu tyttöjen joukossa monen sukupolven ajan. Lukijoiden suosikkeja ovat olleet muun muassa suomalaisen tyttökirjallisuuden kehittymiseen vaikuttaneiden Anni Swanin ja Mary Marckin tyttökirjat sekä Anni Polvan moniosainen tyttösarja Tiinasta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen tyttökirjallisuuden kasvatuksellisia sisältöjä 1910–1950-luvuilla ilmestyneissä tytöille suunnatuissa koululaisromaaneissa, ammattiin ja koulutukseen keskittyvissä romaaneissa sekä sarjakirjoissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin empiirisellä lukijatutkimuksella tyttökuvausten merkitystä lukijoille.
Väitöstutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tyttöjen koululaisromaaneissa kuvattiin oppilaiden välillä suoran ja epäsuoran koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille. Tyttöhahmojen oikeudenmukaisella toiminnalla oli monesti merkitystä kiusaamisen päättymisessä. Toisessa osatutkimuksessa tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä myönteinen kuvaus tyttöjen ammatillisesta itsensä toteuttamisesta ja oman toimeentulon hankkimisesta koulutuksen ja opiskelun avulla. Kolmannessa osatutkimuksessa eri-ikäiset lukijat olivat emotionaalisesti sitoutuneet tyttösarjan päähenkilöön, jonka persoonalliset piirteet, kuten rohkeus ja rehellisyys korostuivat tyttökuvauksessa. Fiktiivisestä tyttöhahmosta tuli positiivinen roolimalli monelle lukijalle. Tyttökirjallisuuden kasvatuksellinen merkitys näkyi erityisesti lukijoiden omakohtaisissa samaistumisen ja empatian kokemuksissa sekä yhteisissä sukupolvikokemuksissa.
Tulosten mukaan suomalainen tyttökirjallisuus kasvattaa monilla tavoilla lukijoitaan, kuten moninaisilla tyttökuvauksilla ja normeja ohjaavilla käyttäytymismalleilla. Tutkimus kertoo samalla vahvasta tyttökirjallisuuden lukemisen tyttökulttuurista sekä näyttää kaunokirjallisuuden merkityksellisyyden elinikäiseksi lukijaksi kasvamisessa.