Väitös (kasvatustiede): KM Nina Nivanaho
Aika
27.4.2024 klo 12.00 - 16.00
KM Nina Nivanaho esittää väitöskirjansa ”Suomalaisen peruskoulun yksityistäminen ja kaupallistaminen koulutusalan toimijoiden näkökulmasta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 27.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Fritjof Sahlström (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Piia Seppänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9677-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tutkimus tarkastelee koulutuksen yksityistämisen ja kaupallistamisen ilmiötä aikana, jolloin koulutuksen ja oppimisen liiketoiminta on kasvanut peruskoulussa ja sen ympärillä. Tutkimus analysoi, millaisina uusliberaaleihin rationaliteetteihin pohjautuvat periaatteet ja käytänteet, erityisesti yksityistämisen ja kaupallistamisen prosessit, ilmenevät suomalaisten koulutusalan toimijoiden näkemyksissä peruskoulusta.
Tutkimus osoittaa, että yksityistäminen ja kaupallistaminen ovat viime vuosina tulleet – osittain piiloisesti – osaksi peruskoulutusta erityisesti digitalisaation sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiivistyneen yhteistyön myötä. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa koulutusalan toimijoista, erityisesti opetusalan ammattilaiset, vastustavat yksityistämistä ja kaupallistamista pohtiessaan peruskoulun nykytilaa ja tulevaisuutta. Osa koulutusalan toimijoista puolestaan suhtautuu myönteisesti yksityistämisen ja kaupallistamisen prosesseihin uskoen niiden tehostavan koulutusta ja edistävän Suomen taloutta. Nämä näkemykset ilmentävät uusliberaaleja rationaliteetteja, joissa koulutus nähdään ensisijaisesti taloudellisen hyödyn lähteenä.
Tulokset heijastavat peruskoulujärjestelmää, jossa edu-bisneksen myötä koulutus nähdään oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden rinnalla yhä vahvemmin myös uusliberaaleista rationaliteeteista käsin. Tästä huolimatta koulutusalan toimijat näkevät oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edelleen ensisijaisina peruskoulutuksen lähtökohtina. Tulokset kuvaavat osin kompleksista arvomaisemaa, jossa koulutusalan toimijat navigoivat. Suomalaisen edu-bisneksen ympärille onkin rakennettava entistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää keskustelua, jonka tulisi huomioida erityisesti opetusalan ammattilaisten näkökulmat peruskoulun tulevaisuudesta.
Vastaväittäjänä toimii professori Fritjof Sahlström (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Piia Seppänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9677-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tutkimus tarkastelee koulutuksen yksityistämisen ja kaupallistamisen ilmiötä aikana, jolloin koulutuksen ja oppimisen liiketoiminta on kasvanut peruskoulussa ja sen ympärillä. Tutkimus analysoi, millaisina uusliberaaleihin rationaliteetteihin pohjautuvat periaatteet ja käytänteet, erityisesti yksityistämisen ja kaupallistamisen prosessit, ilmenevät suomalaisten koulutusalan toimijoiden näkemyksissä peruskoulusta.
Tutkimus osoittaa, että yksityistäminen ja kaupallistaminen ovat viime vuosina tulleet – osittain piiloisesti – osaksi peruskoulutusta erityisesti digitalisaation sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiivistyneen yhteistyön myötä. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa koulutusalan toimijoista, erityisesti opetusalan ammattilaiset, vastustavat yksityistämistä ja kaupallistamista pohtiessaan peruskoulun nykytilaa ja tulevaisuutta. Osa koulutusalan toimijoista puolestaan suhtautuu myönteisesti yksityistämisen ja kaupallistamisen prosesseihin uskoen niiden tehostavan koulutusta ja edistävän Suomen taloutta. Nämä näkemykset ilmentävät uusliberaaleja rationaliteetteja, joissa koulutus nähdään ensisijaisesti taloudellisen hyödyn lähteenä.
Tulokset heijastavat peruskoulujärjestelmää, jossa edu-bisneksen myötä koulutus nähdään oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden rinnalla yhä vahvemmin myös uusliberaaleista rationaliteeteista käsin. Tästä huolimatta koulutusalan toimijat näkevät oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edelleen ensisijaisina peruskoulutuksen lähtökohtina. Tulokset kuvaavat osin kompleksista arvomaisemaa, jossa koulutusalan toimijat navigoivat. Suomalaisen edu-bisneksen ympärille onkin rakennettava entistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää keskustelua, jonka tulisi huomioida erityisesti opetusalan ammattilaisten näkökulmat peruskoulun tulevaisuudesta.
Viestintä