Väitös (kasvatustiede): KM Merja Tiusanen
Aika
17.1.2025 klo 12.00 - 16.00
KM Merja Tiusanen esittää väitöskirjansa ”Oppilaskuntatoiminnan tavoitteista toteutukseen: oppilaiden näkemyksiä vaikuttamisesta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.01.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU 1, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dosentti Lauri Kemppinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0031-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden näkökulmasta kansallisen perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6) lakisääteistä oppilaskuntatoimintaa ja asioihin vaikuttamista. Oppilaskuntatoiminta on lasten yksilöllisen ja kollektiivisen osallistumisen ja vaikuttamisen eräs keino ja kanava. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää koulun kaikkien oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Lasten näkemyksiä kuulemalla voidaan aikaansaada myönteisiä muutoksia kouluyhteisöön ja lasten arkiympäristöön sekä harjaannuttaa demokratiaosaamista.
Tutkimusaineisto tuotti kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, millaisia laajempia merkityksiä alakouluikäiset oppilaat antavat osallisuudelle, oppilaskuntatoiminnalle ja vaikuttamisen taitojen harjaantumiselle. Tutkimustulosten mukaan valtaosa oppilaista suhtautuu myönteisesti koulunsa oppilaskuntatoimintaan. Sen sijaan lasten kokemukset olivat vähäisempiä siitä, minkälaisia muutoksia oppilaskunta on saanut aikaan. Vaikuttavan oppilaskuntatyön tukemiseksi oppilaille tulisi tarkemmin selventää koulun tai asuinkunnan asioihin vaikuttamisen rakenteet ja toimintamallit. Lisäksi oppilaskuntayhteistyöhön pohjautuvien ratkaisujen ja päätösten tiedottamisen tulisi olla oppilaille näkyvämpää.
Oppilaskuntatoiminta on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että sen toiminta pohjautuu edustukselliseen demokratiaan. Myös kunnallisen lastenparlamentin toiminta pohjautuu edustuksellisuuteen. Osallisuusvajeen ratkaisemiseksi vuorovaikutteista keskustelukulttuuria tulisi lisätä tiivistämällä oppilaskunnan hallituksen ja koulun kaikkien oppilaiden yhteistyötä. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että luokkahuoneissa käydyt keskustelut turvallisessa ryhmässä oppilaille ajankohtaisista asioista hyödyttäisivät oppilaskunnan hallituksen toimintaa. Koulun oppilaiden näkemysten kuuleminen osana koulun arkityötä vahvistaa perusopetuksen osallisuus- ja demokratiakasvatuksen moniulotteisia päämääriä. Koulun kaikkien oppilaiden osallistaminen oppilaskuntayhteistyöllä ei kuitenkaan nykykäytänteillä ole vielä riittävää.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dosentti Lauri Kemppinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0031-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden näkökulmasta kansallisen perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6) lakisääteistä oppilaskuntatoimintaa ja asioihin vaikuttamista. Oppilaskuntatoiminta on lasten yksilöllisen ja kollektiivisen osallistumisen ja vaikuttamisen eräs keino ja kanava. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää koulun kaikkien oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Lasten näkemyksiä kuulemalla voidaan aikaansaada myönteisiä muutoksia kouluyhteisöön ja lasten arkiympäristöön sekä harjaannuttaa demokratiaosaamista.
Tutkimusaineisto tuotti kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, millaisia laajempia merkityksiä alakouluikäiset oppilaat antavat osallisuudelle, oppilaskuntatoiminnalle ja vaikuttamisen taitojen harjaantumiselle. Tutkimustulosten mukaan valtaosa oppilaista suhtautuu myönteisesti koulunsa oppilaskuntatoimintaan. Sen sijaan lasten kokemukset olivat vähäisempiä siitä, minkälaisia muutoksia oppilaskunta on saanut aikaan. Vaikuttavan oppilaskuntatyön tukemiseksi oppilaille tulisi tarkemmin selventää koulun tai asuinkunnan asioihin vaikuttamisen rakenteet ja toimintamallit. Lisäksi oppilaskuntayhteistyöhön pohjautuvien ratkaisujen ja päätösten tiedottamisen tulisi olla oppilaille näkyvämpää.
Oppilaskuntatoiminta on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että sen toiminta pohjautuu edustukselliseen demokratiaan. Myös kunnallisen lastenparlamentin toiminta pohjautuu edustuksellisuuteen. Osallisuusvajeen ratkaisemiseksi vuorovaikutteista keskustelukulttuuria tulisi lisätä tiivistämällä oppilaskunnan hallituksen ja koulun kaikkien oppilaiden yhteistyötä. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että luokkahuoneissa käydyt keskustelut turvallisessa ryhmässä oppilaille ajankohtaisista asioista hyödyttäisivät oppilaskunnan hallituksen toimintaa. Koulun oppilaiden näkemysten kuuleminen osana koulun arkityötä vahvistaa perusopetuksen osallisuus- ja demokratiakasvatuksen moniulotteisia päämääriä. Koulun kaikkien oppilaiden osallistaminen oppilaskuntayhteistyöllä ei kuitenkaan nykykäytänteillä ole vielä riittävää.
Viestintä