Väitös (kasvatustiede): KM Lauri Luoto
Aika
29.11.2023 klo 12.00 - 16.00
KM Lauri Luoto esittää väitöskirjansa ”Two-mode networks of New Education: How was the reform movement built up in the United Kingdom?” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 29.11.2023 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61666560864 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjinä toimivat vanhempi tutkija Stephanie Olsen (Tampereen yliopisto) sekä dosentti Antti Gronow (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuire Palonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9520-2
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin verkostoanalyysiä New Education -liikkeen kehityksen tarkastelemiseen Isossa-Britanniassa vuosina 1875–1935. New Education oli kansalaisliike, joka vaikutti monissa maissa. Liikkeen yleisenä tavoitteena oli kouluopetuksen nykyaikaistaminen niin, että siinä otetaan paremmin huomioon uudet käsitykset siitä, miten lapset kehittyvät. Eri maissa liikkeellä oli hieman erilaisia painotuksia. Tämä tutkimus koskee New Education -liikettä Iso-Britanniassa, jossa sen yhtenä pyrkimyksenä oli parantaa tyttöjen ja työväenluokkaisten lasten koulutusmahdollisuuksia.
New Education -liikettä on pidetty hajanaisena ja sillä ei ole selviä johtajia. Tutkimuksessa liikettä tarkasteltiin jäsenyysverkostona, joka muodostui liikkeen 58 merkittävästä jäsenestä ja 49 eri järjestöstä, joiden jäseninä he toimivat. Verkostoa tutkittiin sekä laskennallisilla menetelmillä että dokumentteja analysoimalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että liike jakautui aluksi kahteen osaryhmään, mutta se yhtenäistyi noin vuodesta 1905 alkaen. Samalla se pyrki aikaisempaa suoremmin vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Liikkeessä havaittiin toimivan kahdenlaisia jäseniä. Toisten roolina oli muodostaa tiiviitä ryhmiä samanmielisten ihmisten kesken, ja toiset rakensivat yhteyksiä tällaisten ryhmien välille. Tutkimuksessa havaitut rakenteet ovat saattaneet kasvattaa liikkeen painoarvoa ja hyödyttää liikkeen piirissä toimivia järjestöjä. Yksi tutkituista järjestöistä oli partioliike, joka pian perustamisensa jälkeen muodosti monia sidoksia New Education -liikkeen kanssa.
Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, miten keskenään verkostoituneet kansalaisjärjestöt vaikuttivat 1900-luvun alun koulutusuudistuksiin Isossa-Britanniassa. Tutkimuksessa käytetty menetelmä mahdollistaa jäsenyysverkostojen muodostamisen esimerkiksi elämäkerroista tai arkistoista kootuista tiedoista. Menetelmää voitaisiin jatkossa käyttää myös muiden koulutuspoliittisten muutosten tai kansalaisliikkeiden tutkimiseen.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61666560864 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjinä toimivat vanhempi tutkija Stephanie Olsen (Tampereen yliopisto) sekä dosentti Antti Gronow (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuire Palonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9520-2
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin verkostoanalyysiä New Education -liikkeen kehityksen tarkastelemiseen Isossa-Britanniassa vuosina 1875–1935. New Education oli kansalaisliike, joka vaikutti monissa maissa. Liikkeen yleisenä tavoitteena oli kouluopetuksen nykyaikaistaminen niin, että siinä otetaan paremmin huomioon uudet käsitykset siitä, miten lapset kehittyvät. Eri maissa liikkeellä oli hieman erilaisia painotuksia. Tämä tutkimus koskee New Education -liikettä Iso-Britanniassa, jossa sen yhtenä pyrkimyksenä oli parantaa tyttöjen ja työväenluokkaisten lasten koulutusmahdollisuuksia.
New Education -liikettä on pidetty hajanaisena ja sillä ei ole selviä johtajia. Tutkimuksessa liikettä tarkasteltiin jäsenyysverkostona, joka muodostui liikkeen 58 merkittävästä jäsenestä ja 49 eri järjestöstä, joiden jäseninä he toimivat. Verkostoa tutkittiin sekä laskennallisilla menetelmillä että dokumentteja analysoimalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että liike jakautui aluksi kahteen osaryhmään, mutta se yhtenäistyi noin vuodesta 1905 alkaen. Samalla se pyrki aikaisempaa suoremmin vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Liikkeessä havaittiin toimivan kahdenlaisia jäseniä. Toisten roolina oli muodostaa tiiviitä ryhmiä samanmielisten ihmisten kesken, ja toiset rakensivat yhteyksiä tällaisten ryhmien välille. Tutkimuksessa havaitut rakenteet ovat saattaneet kasvattaa liikkeen painoarvoa ja hyödyttää liikkeen piirissä toimivia järjestöjä. Yksi tutkituista järjestöistä oli partioliike, joka pian perustamisensa jälkeen muodosti monia sidoksia New Education -liikkeen kanssa.
Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, miten keskenään verkostoituneet kansalaisjärjestöt vaikuttivat 1900-luvun alun koulutusuudistuksiin Isossa-Britanniassa. Tutkimuksessa käytetty menetelmä mahdollistaa jäsenyysverkostojen muodostamisen esimerkiksi elämäkerroista tai arkistoista kootuista tiedoista. Menetelmää voitaisiin jatkossa käyttää myös muiden koulutuspoliittisten muutosten tai kansalaisliikkeiden tutkimiseen.
Viestintä