Väitös (kasvatustiede): KM Heidi Salmento
Aika
5.12.2023 klo 12.00 - 16.00
KM Heidi Salmento esittää väitöskirjansa ”Teaching and Learning Scientific Thinking at Universities” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 05.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/33264ca4-bd7e-4d8d-b952-f8677d3b4092/public
Vastaväittäjänä toimii tohtori Kieran Balloo (University of Southern Queensland, Australia) ja kustoksena professori Mari Murtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9534-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Yliopisto-opinnot valmistavat opiskelijoita toimimaan tulevaisuuden asiantuntijatehtävissä. Niissä tarvitaan taitoa etsiä, arvioida ja soveltaa tieteellistä tietoa. Pystyäkseen käyttämään tieteellistä tietoa työvälineenä asiantuntijoiden on oleellista ymmärtää menetelmiä, joilla tieteellistä tietoa tuotetaan. Nämä ovat tieteellisen ajattelun taitoja, joita tarvitaan asiantuntijatehtävissä tieteenalasta riippumatta. Väitöstutkimuksessani tarkastelen näiden taitojen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä kysymyksiä.
Tieteellisen ajattelun kehittyminen on yksi yliopisto-opintojen keskeisimmistä tavoitteista. Ei kuitenkaan ole aina selvää, mitä tieteellisen ajattelun taidoilla tarkoitetaan. Väitöstutkimuksessani tarkastelen sekä yliopisto-opiskelijoiden että opettajien käsityksiä tieteellisestä ajattelusta eri tieteenaloilla ja pyrin muodostamaan kuvaa siitä, millaisia osa-alueita tieteellisen ajattelun voidaan ajatella sisältävän yliopistokontekstissa. Näiden osa-alueiden tunnistaminen lisää ymmärrystä siitä, miten yliopisto-opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä voitaisiin entistä tietoisemmin edistää yliopistoissa.
Tunnistamalla keskeisimpiä tieteellisen ajattelun taitoja, joita opiskelijoiden tulisi oppia, pystymme ottamaan ne tietoisemmin huomioon opetuksessamme. Tämä on tärkeää, sillä väitöstutkimukseni tulosten mukaan tieteellisen ajattelun taitojen oppiminen ei ole aina opiskelijoille helppoa. Opiskelijoilla on haasteita esimerkiksi keskeisimpien tieteellisten käsitteiden ymmärtämisessä niiden tieteellisessä merkityksessä. Tulosten mukaan opettajat kokevat tarvetta kiinnittää entistä eksplisiittisemmin huomiota tieteellisen ajattelun taitojen kehittymiseen sekä keskusteluissa työyhteisöiden sisällä että opiskelijoiden kanssa opetustilanteissa.
Väitöstutkimukseni lopputuloksena esitän, että tieteellisen ajattelun taitojen merkitystä pitäisi kirkastaa yliopistokontekstissa. Opiskelijoiden tieteellisen ajattelun taitojen kehittymisen tukemiseen tulisi kiinnittää entistä tietoisemmin huomiota opetuksessa. Opiskelijoiden tieteellisen ajattelun taitojen oppimisen edistämiseksi tieteellinen ajattelu tulisi nostaa keskiöön erityisesti opetussuunnitelmatyössä. Oleellista olisi panostaa siihen, että tieteellisen ajattelun taidot eivät jäisi irrallisiksi palasiksi, vaan muodostaisivat punaisen langan opintoihin. Tieteellisen ajattelun kehittymisessä on kyse laajasta tietokäsitysten kehittymisen prosessista, jossa koko tiedeyhteisöllä on suuri merkitys. Yliopisto-opettajien pedagogisella koulutuksella on tärkeä rooli heidän taidoilleen tukea opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/33264ca4-bd7e-4d8d-b952-f8677d3b4092/public
Vastaväittäjänä toimii tohtori Kieran Balloo (University of Southern Queensland, Australia) ja kustoksena professori Mari Murtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9534-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Yliopisto-opinnot valmistavat opiskelijoita toimimaan tulevaisuuden asiantuntijatehtävissä. Niissä tarvitaan taitoa etsiä, arvioida ja soveltaa tieteellistä tietoa. Pystyäkseen käyttämään tieteellistä tietoa työvälineenä asiantuntijoiden on oleellista ymmärtää menetelmiä, joilla tieteellistä tietoa tuotetaan. Nämä ovat tieteellisen ajattelun taitoja, joita tarvitaan asiantuntijatehtävissä tieteenalasta riippumatta. Väitöstutkimuksessani tarkastelen näiden taitojen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä kysymyksiä.
Tieteellisen ajattelun kehittyminen on yksi yliopisto-opintojen keskeisimmistä tavoitteista. Ei kuitenkaan ole aina selvää, mitä tieteellisen ajattelun taidoilla tarkoitetaan. Väitöstutkimuksessani tarkastelen sekä yliopisto-opiskelijoiden että opettajien käsityksiä tieteellisestä ajattelusta eri tieteenaloilla ja pyrin muodostamaan kuvaa siitä, millaisia osa-alueita tieteellisen ajattelun voidaan ajatella sisältävän yliopistokontekstissa. Näiden osa-alueiden tunnistaminen lisää ymmärrystä siitä, miten yliopisto-opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä voitaisiin entistä tietoisemmin edistää yliopistoissa.
Tunnistamalla keskeisimpiä tieteellisen ajattelun taitoja, joita opiskelijoiden tulisi oppia, pystymme ottamaan ne tietoisemmin huomioon opetuksessamme. Tämä on tärkeää, sillä väitöstutkimukseni tulosten mukaan tieteellisen ajattelun taitojen oppiminen ei ole aina opiskelijoille helppoa. Opiskelijoilla on haasteita esimerkiksi keskeisimpien tieteellisten käsitteiden ymmärtämisessä niiden tieteellisessä merkityksessä. Tulosten mukaan opettajat kokevat tarvetta kiinnittää entistä eksplisiittisemmin huomiota tieteellisen ajattelun taitojen kehittymiseen sekä keskusteluissa työyhteisöiden sisällä että opiskelijoiden kanssa opetustilanteissa.
Väitöstutkimukseni lopputuloksena esitän, että tieteellisen ajattelun taitojen merkitystä pitäisi kirkastaa yliopistokontekstissa. Opiskelijoiden tieteellisen ajattelun taitojen kehittymisen tukemiseen tulisi kiinnittää entistä tietoisemmin huomiota opetuksessa. Opiskelijoiden tieteellisen ajattelun taitojen oppimisen edistämiseksi tieteellinen ajattelu tulisi nostaa keskiöön erityisesti opetussuunnitelmatyössä. Oleellista olisi panostaa siihen, että tieteellisen ajattelun taidot eivät jäisi irrallisiksi palasiksi, vaan muodostaisivat punaisen langan opintoihin. Tieteellisen ajattelun kehittymisessä on kyse laajasta tietokäsitysten kehittymisen prosessista, jossa koko tiedeyhteisöllä on suuri merkitys. Yliopisto-opettajien pedagogisella koulutuksella on tärkeä rooli heidän taidoilleen tukea opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä.
Viestintä