Väitös (kasvatustiede): KM Aino Nevalainen
Aika
28.2.2025 klo 12.00 - 16.00
KM Aino Nevalainen esittää väitöskirjansa ”Musiikki osana elämää. Elämäkerrallinen tutkimus musiikkisuhteen rakentumisesta ja musiikin merkityksistä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.02.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU1, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Markku Jahnukainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tero Järvinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Meillä kaikilla on jonkinlainen suhde musiikkiin. Musiikki ympäröi arkeamme. Musiikkia voi kuulla ostoksilla käydessä tai autoa ajaessa. Osa fanittaa muiden tekemää musiikkia osan tehdessä sitä itse. Musiikki kuuluu niin arkeen kuin juhlaankin. On lähes mahdotonta välttyä jokapäiväiseen elämään sisältyviltä musiikillisilta elementeiltä.
Tutkimuksessa tarkastellaan musiikkimuistoistaan kirjoittaneiden eri-ikäisten ihmisten erilaisia musiikkisuhteita ja musiikkikokemuksia eri elämänvaiheissa ja eri kasvuympäristöissä. Näistä ”musiikillisista elämäkerroista” muodostui tutkimuksessani kuusi erilaista musiikkisuhdetyyppiä: suorittajat, musiikkiammattilaiset, musiikkitaidoistaan epävarmat, musiikkifanit, musiikkikulttuurin vaalijat ja rennosti harrastavat. Kukin ryhmä tuo esiin erilaisia näkökulmia musiikin merkityksestä ja vaikutuksista elämään.
Tutkimus osoittaa, että musiikkisuhde rakentuu moninaisissa ympäristöissä ja elämän käännekohdissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että musiikki voi toimia merkittävänä tekijänä yksilön identiteetin, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentumisessa. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset heijastuvat yksilöiden musiikkimuistoissa, mikä korostaa musiikin laajaa ja syvällistä vaikutusta elämään.
Musiikkisuhteen muutoksia eri elämänvaiheissa ja musiikkiin liittyviä teemoja, kuten hyvinvointia, kasvua, oppimista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tutkimalla voimme myös paremmin ymmärtää ja tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa. Ymmärrys musiikkisuhteista ja musiikin merkityksistä antaa myös paremmat lähtökohdat luoda mahdollisuuksia monipuolisiin musiikkikokemuksiin eri ympäristöissä, kuten kasvatuksen ja koulutuksen konteksteissa. Näin voidaan samalla edistää yksilön hyvinvointia. Tutkimus syventää ymmärrystämme ihmisten musiikkisuhteista ja tarjoaa samalla uusia näkökulmia ja välineitä musiikkikasvatuksen kehittämiseen.
Vastaväittäjänä toimii professori Markku Jahnukainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tero Järvinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Meillä kaikilla on jonkinlainen suhde musiikkiin. Musiikki ympäröi arkeamme. Musiikkia voi kuulla ostoksilla käydessä tai autoa ajaessa. Osa fanittaa muiden tekemää musiikkia osan tehdessä sitä itse. Musiikki kuuluu niin arkeen kuin juhlaankin. On lähes mahdotonta välttyä jokapäiväiseen elämään sisältyviltä musiikillisilta elementeiltä.
Tutkimuksessa tarkastellaan musiikkimuistoistaan kirjoittaneiden eri-ikäisten ihmisten erilaisia musiikkisuhteita ja musiikkikokemuksia eri elämänvaiheissa ja eri kasvuympäristöissä. Näistä ”musiikillisista elämäkerroista” muodostui tutkimuksessani kuusi erilaista musiikkisuhdetyyppiä: suorittajat, musiikkiammattilaiset, musiikkitaidoistaan epävarmat, musiikkifanit, musiikkikulttuurin vaalijat ja rennosti harrastavat. Kukin ryhmä tuo esiin erilaisia näkökulmia musiikin merkityksestä ja vaikutuksista elämään.
Tutkimus osoittaa, että musiikkisuhde rakentuu moninaisissa ympäristöissä ja elämän käännekohdissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että musiikki voi toimia merkittävänä tekijänä yksilön identiteetin, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentumisessa. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset heijastuvat yksilöiden musiikkimuistoissa, mikä korostaa musiikin laajaa ja syvällistä vaikutusta elämään.
Musiikkisuhteen muutoksia eri elämänvaiheissa ja musiikkiin liittyviä teemoja, kuten hyvinvointia, kasvua, oppimista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tutkimalla voimme myös paremmin ymmärtää ja tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa. Ymmärrys musiikkisuhteista ja musiikin merkityksistä antaa myös paremmat lähtökohdat luoda mahdollisuuksia monipuolisiin musiikkikokemuksiin eri ympäristöissä, kuten kasvatuksen ja koulutuksen konteksteissa. Näin voidaan samalla edistää yksilön hyvinvointia. Tutkimus syventää ymmärrystämme ihmisten musiikkisuhteista ja tarjoaa samalla uusia näkökulmia ja välineitä musiikkikasvatuksen kehittämiseen.
Viestintä