Väitös (kasvatustiede): FM Marko Telenius
Aika
9.5.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Marko Telenius esittää väitöskirjansa ”ARGUMENTATION IN VIRTUAL COLLABORATIVE LEARNING - Cross-section of small student group argumentative and metacognitive discussion” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu3, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Maria Pilar Jiménez-Aleixandre (Santiago de Compostelan yliopisto, Espanja) ja kustoksena professori Marja Vauras (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tämä väitöskirja laajentaa tieteellisen argumentaation tutkimusta yhteistoiminnallisessa oppimisessa tarkastelemalla puhuttua argumentaatiota spontaanissa luokkahuonetilanteessa, jota tukee virtuaalinen oppimisympäristö. Samalla väitöskirja yhdistää tieteellistä argumentaatiota sosiaalisesti jaettuun metakognitiiviseen säätelyyn, mikä on argumentaatiotutkimuksessa uutta. On hyvin vähän tutkimusta, joka kaivautuu spontaanin tieteellisen argumentaation ja regulaation väliseen yhteyteen.
Väitöskirjan kokeellinen aineisto on kerätty tietokonein tuetussa asetelmassa, jossa opiskelijat spontaanisti argumentoivat virtuaalisen oppimisympäristön heille syöttämistä aiheista. Osallistujia oli kaikkiaan 120 opiskelijaa kuudesta lukiosta ja heidän 19 pienryhmäänsä (56 opiskelijaa). Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, jolloin aineisto koostui pienryhmien lopputuotoksista, alku- ja lopputesteistä, videoiduista opiskelijoiden välisistä keskusteluista, tilastollisista analyyseistä ja tapaustutkimuksista.
Väitöskirja on artikkelipohjainen koostuen neljästä toisiaan tukevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen I tavoitteena oli pohjustaa tutkimusryhmämme oman virtuaalisen ympäristön kehittämistä. Samaan aikaan tämä alustava tutkimus alleviivasi spontaanin puhutun argumentaation erityispiirteitä yhteistoiminnallisessa oppimistilanteessa, jossa opiskelijat työskentelivät ryhmänä tietokoneillaan. Tutkimuksessa II tavoite oli puolestaan vakiinnuttaa ja perustella spontaanin puhutun argumentaation luokitus koodaamista varten samalla, kun käytettiin tutkimusryhmän kehittämää virtuaalista oppimisympäristöä.
Tutkimuksen III päätavoite oli havainnoida spontaania argumentaatiota suhteessa sosiaalisesti jaettuun metakognitiiviseen säätelyyn sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Tutkimus IV jatkoi edelleen erilaisten argumentaation määritelmien ja kategorioiden arviointia, mutta suhteessa maantieteeseen ja opettajaopiskelijoiden näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että hyvin suoriutuvat ryhmät kykenivät argumentoimaan ja säätelemään yhteistoiminnallista työskentelyään korkeammalla tasolla kuin heikosti suoriutuvat ryhmät. Virtuaalisen oppimisympäristön ja tehtävien osoitettiin edistävän opiskelijoiden tietoisuutta argumentaatiotaidostaan, metakognitiivisesta säätelystä ja luonnontiedeoppimisesta. Erityisesti poikki- ja sosiaalitieteiset aiheet luovat toimivan pohjan opiskelijoiden väliselle luontaiselle argumentaatiolle ja oppimisen säätelylle.
Vastaväittäjänä toimii professori Maria Pilar Jiménez-Aleixandre (Santiago de Compostelan yliopisto, Espanja) ja kustoksena professori Marja Vauras (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tämä väitöskirja laajentaa tieteellisen argumentaation tutkimusta yhteistoiminnallisessa oppimisessa tarkastelemalla puhuttua argumentaatiota spontaanissa luokkahuonetilanteessa, jota tukee virtuaalinen oppimisympäristö. Samalla väitöskirja yhdistää tieteellistä argumentaatiota sosiaalisesti jaettuun metakognitiiviseen säätelyyn, mikä on argumentaatiotutkimuksessa uutta. On hyvin vähän tutkimusta, joka kaivautuu spontaanin tieteellisen argumentaation ja regulaation väliseen yhteyteen.
Väitöskirjan kokeellinen aineisto on kerätty tietokonein tuetussa asetelmassa, jossa opiskelijat spontaanisti argumentoivat virtuaalisen oppimisympäristön heille syöttämistä aiheista. Osallistujia oli kaikkiaan 120 opiskelijaa kuudesta lukiosta ja heidän 19 pienryhmäänsä (56 opiskelijaa). Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, jolloin aineisto koostui pienryhmien lopputuotoksista, alku- ja lopputesteistä, videoiduista opiskelijoiden välisistä keskusteluista, tilastollisista analyyseistä ja tapaustutkimuksista.
Väitöskirja on artikkelipohjainen koostuen neljästä toisiaan tukevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen I tavoitteena oli pohjustaa tutkimusryhmämme oman virtuaalisen ympäristön kehittämistä. Samaan aikaan tämä alustava tutkimus alleviivasi spontaanin puhutun argumentaation erityispiirteitä yhteistoiminnallisessa oppimistilanteessa, jossa opiskelijat työskentelivät ryhmänä tietokoneillaan. Tutkimuksessa II tavoite oli puolestaan vakiinnuttaa ja perustella spontaanin puhutun argumentaation luokitus koodaamista varten samalla, kun käytettiin tutkimusryhmän kehittämää virtuaalista oppimisympäristöä.
Tutkimuksen III päätavoite oli havainnoida spontaania argumentaatiota suhteessa sosiaalisesti jaettuun metakognitiiviseen säätelyyn sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Tutkimus IV jatkoi edelleen erilaisten argumentaation määritelmien ja kategorioiden arviointia, mutta suhteessa maantieteeseen ja opettajaopiskelijoiden näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että hyvin suoriutuvat ryhmät kykenivät argumentoimaan ja säätelemään yhteistoiminnallista työskentelyään korkeammalla tasolla kuin heikosti suoriutuvat ryhmät. Virtuaalisen oppimisympäristön ja tehtävien osoitettiin edistävän opiskelijoiden tietoisuutta argumentaatiotaidostaan, metakognitiivisesta säätelystä ja luonnontiedeoppimisesta. Erityisesti poikki- ja sosiaalitieteiset aiheet luovat toimivan pohjan opiskelijoiden väliselle luontaiselle argumentaatiolle ja oppimisen säätelylle.
Viestintä