Väitös (kasvatustiede): FM Elisa Repo
Aika
24.2.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Elisa Repo esittää väitöskirjansa Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.2.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63520007639 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Sara Routarinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomesta on tullut aiempaa monikielisempi. Samanaikaisesti yhteiskunnassa kannetaan huolta koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta niiden oppilaiden kohdalla, jotka opettelevat koulun opetuskieltä. Kielen keskeisen roolin huomioimiseksi oppimisessa valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet painottavat kielitietoista pedagogiikkaa. Sen toteutuksessa ilmenee kuitenkin haasteita. Elisa Repo (FM) selvittää kielikasvatusalan väitöskirjatutkimuksessaan lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemista suomalaisissa kouluissa. Tätä tarkastellaan opettajien, oppilaiden, oppimateriaalien, opettajankoulutuksen ja opettajaopiskelijoiden näkökulmista. Tutkimus tuottaa tietoa kielipoliittisten linjausten – kuten kielitietoisuuden – siirtymisestä käytänteiksi koulutusjärjestelmän eri tasoilla.
Väitöskirja rakentuu kielenoppimisen, kieltä opettelevien opetuksen ja monikielisyyden tutkimukselle. Aineisto koostuu opettajien haastatteluista, oppilaiden kyselyvastauksista, oppilaiden kirjoittamista tekstiraporteista oppimiskokeilun jälkeen, opettajankoulutuslaitosten kurssi- ja opetussuunnitelmadokumenteista sekä opettajaopiskelijoiden kirjoittamista tekstiraporteista.
Tutkimus osoittaa, että monikielisten oppilaiden tukemista kouluissa hidastavat toisilleen vastakkaiset puhetavat, jotka kumpuavat ympäröivästä yhteiskunnasta. Puhetavat kytkeytyvät toimijuuteen, hyväksyntään ja muutosvalmiuteen ja paljastavat ristiriitaisuuksia opettajien asenteissa ja käytänteissä. Kielipoliittisten linjausten ja käytänteiden välisten epäsuhtien tasapainottaminen vaatii monitasoisia muutoksia: kielitietoinen koulu on luotava koulutusjärjestelmän eri tasojen yhteistyössä. Kehittämistyöhön tarvitaan tukea, oppimateriaaleja ja systemaattista opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Tuomalla kielenoppiminen osaksi muidenkin kuin kielialan asiantuntijoiden keskustelua voidaan kehittää ratkaisuja siihen, miten monikieliset oppilaat saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuden kokemuksiin, koulun opetuskielen opetteluun ja osaamiensa kielten hyödyntämiseen oppimisessa. Yhteistyön merkitys näyttäytyy lopulta luokkahuonetasolla: kielestä keskustelu ja tiedon rakentaminen opettajan tai vertaisen tuella lisäävät oppilaiden osallisuutta.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63520007639 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Sara Routarinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomesta on tullut aiempaa monikielisempi. Samanaikaisesti yhteiskunnassa kannetaan huolta koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta niiden oppilaiden kohdalla, jotka opettelevat koulun opetuskieltä. Kielen keskeisen roolin huomioimiseksi oppimisessa valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet painottavat kielitietoista pedagogiikkaa. Sen toteutuksessa ilmenee kuitenkin haasteita. Elisa Repo (FM) selvittää kielikasvatusalan väitöskirjatutkimuksessaan lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemista suomalaisissa kouluissa. Tätä tarkastellaan opettajien, oppilaiden, oppimateriaalien, opettajankoulutuksen ja opettajaopiskelijoiden näkökulmista. Tutkimus tuottaa tietoa kielipoliittisten linjausten – kuten kielitietoisuuden – siirtymisestä käytänteiksi koulutusjärjestelmän eri tasoilla.
Väitöskirja rakentuu kielenoppimisen, kieltä opettelevien opetuksen ja monikielisyyden tutkimukselle. Aineisto koostuu opettajien haastatteluista, oppilaiden kyselyvastauksista, oppilaiden kirjoittamista tekstiraporteista oppimiskokeilun jälkeen, opettajankoulutuslaitosten kurssi- ja opetussuunnitelmadokumenteista sekä opettajaopiskelijoiden kirjoittamista tekstiraporteista.
Tutkimus osoittaa, että monikielisten oppilaiden tukemista kouluissa hidastavat toisilleen vastakkaiset puhetavat, jotka kumpuavat ympäröivästä yhteiskunnasta. Puhetavat kytkeytyvät toimijuuteen, hyväksyntään ja muutosvalmiuteen ja paljastavat ristiriitaisuuksia opettajien asenteissa ja käytänteissä. Kielipoliittisten linjausten ja käytänteiden välisten epäsuhtien tasapainottaminen vaatii monitasoisia muutoksia: kielitietoinen koulu on luotava koulutusjärjestelmän eri tasojen yhteistyössä. Kehittämistyöhön tarvitaan tukea, oppimateriaaleja ja systemaattista opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Tuomalla kielenoppiminen osaksi muidenkin kuin kielialan asiantuntijoiden keskustelua voidaan kehittää ratkaisuja siihen, miten monikieliset oppilaat saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuden kokemuksiin, koulun opetuskielen opetteluun ja osaamiensa kielten hyödyntämiseen oppimisessa. Yhteistyön merkitys näyttäytyy lopulta luokkahuonetasolla: kielestä keskustelu ja tiedon rakentaminen opettajan tai vertaisen tuella lisäävät oppilaiden osallisuutta.
Viestintä