Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): LL Konsta Teppo
Aika
19.5.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Konsta Teppo esittää väitöskirjansa ”Mental health conditions in patients with atrial fibrillation – Impact on treatment quality and prognosis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.5.2023 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Lahesmaa-luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Timo Strandberg (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9247-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eteisvärinää sairastaa noin 5 % Suomen aikuisväestöstä, ja väestön ikääntymisen myötä esiintyvyys lisääntyy tulevaisuudessa. Eteisvärinä on harvoin välittömästi henkeä uhkaava, mutta se altistaa aivohalvaukselle sekä heikentää potilaan suorituskykyä ja elämänlaatua. Aivohalvauksen riskiä voidaan merkittävästi pienentää verenohennuslääkityksellä, ja tietyissä tapauksissa potilaan oireita voidaan helpottaa rytminhallintahoidoilla.
Mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden sydän- ja verisuonitautien sairastavuus ja kuolleisuus on muuta väestöä suurempaa. Osan tästä suuresta sairaustaakasta ja ennenaikaisesta kuolleisuudesta on ajateltu liittyvän puutteelliseen somaattisten sairauksien hoitoon. Mielenterveyden häiriöitä sairastavien eteisvärinäpotilaiden hoidon laadusta ja ennusteesta tiedetään kuitenkin hyvin vähän.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että noin 20 % eteisvärinäpotilaista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Masennusta, ahdistuneisuushäiriötä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa sairastaville eteisvärinäpotilaille aloitetaan verenohennuslääkitys muita harvemmin, ja lääkitys keskeytyy heillä ennenaikaisesti muita useammin. Lisäksi mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä vähäisempään rytminhallintahoitojen käyttöön. Mielenterveyden häiriöitä sairastavilla eteisvärinäpotilailla on muita suurempi kuolleisuus sekä aivohalvauksen ja verenvuotojen ilmaantuvuus. Mikään tutkituista mielenterveyden häiriöistä ei kuitenkaan itsenäisesti lisännyt aivohalvauksen riskiä, vaan suurempi aivohalvauksen ilmaantuvuus liittyi runsaampaan somaattiseen sairastavuuteen sekä vähäisempään verenohennuslääkityksen käyttöön.
Väitöstutkimus osoittaa, että aivohalvauksien ehkäisyyn verenohennuslääkityksellä tulee kiinnittää enemmän huomiota mielenterveyden häiriöitä sairastavien eteisvärinäpotilaiden kohdalla. Suurentunut alttius verenvuodoille tulee huomioida tämän haavoittuvan potilasryhmän hoidon suunnittelussa. Mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden rytmihäiriöön liittyvien oireiden hoidossa voi myös olla puutteita.
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Timo Strandberg (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9247-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eteisvärinää sairastaa noin 5 % Suomen aikuisväestöstä, ja väestön ikääntymisen myötä esiintyvyys lisääntyy tulevaisuudessa. Eteisvärinä on harvoin välittömästi henkeä uhkaava, mutta se altistaa aivohalvaukselle sekä heikentää potilaan suorituskykyä ja elämänlaatua. Aivohalvauksen riskiä voidaan merkittävästi pienentää verenohennuslääkityksellä, ja tietyissä tapauksissa potilaan oireita voidaan helpottaa rytminhallintahoidoilla.
Mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden sydän- ja verisuonitautien sairastavuus ja kuolleisuus on muuta väestöä suurempaa. Osan tästä suuresta sairaustaakasta ja ennenaikaisesta kuolleisuudesta on ajateltu liittyvän puutteelliseen somaattisten sairauksien hoitoon. Mielenterveyden häiriöitä sairastavien eteisvärinäpotilaiden hoidon laadusta ja ennusteesta tiedetään kuitenkin hyvin vähän.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että noin 20 % eteisvärinäpotilaista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Masennusta, ahdistuneisuushäiriötä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa sairastaville eteisvärinäpotilaille aloitetaan verenohennuslääkitys muita harvemmin, ja lääkitys keskeytyy heillä ennenaikaisesti muita useammin. Lisäksi mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä vähäisempään rytminhallintahoitojen käyttöön. Mielenterveyden häiriöitä sairastavilla eteisvärinäpotilailla on muita suurempi kuolleisuus sekä aivohalvauksen ja verenvuotojen ilmaantuvuus. Mikään tutkituista mielenterveyden häiriöistä ei kuitenkaan itsenäisesti lisännyt aivohalvauksen riskiä, vaan suurempi aivohalvauksen ilmaantuvuus liittyi runsaampaan somaattiseen sairastavuuteen sekä vähäisempään verenohennuslääkityksen käyttöön.
Väitöstutkimus osoittaa, että aivohalvauksien ehkäisyyn verenohennuslääkityksellä tulee kiinnittää enemmän huomiota mielenterveyden häiriöitä sairastavien eteisvärinäpotilaiden kohdalla. Suurentunut alttius verenvuodoille tulee huomioida tämän haavoittuvan potilasryhmän hoidon suunnittelussa. Mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden rytmihäiriöön liittyvien oireiden hoidossa voi myös olla puutteita.