Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): LL Henri Kesti
Aika
11.4.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Henri Kesti esittää väitöskirjansa ”The Prevalence and Clinical Significance of High Bleeding Risk in Acute Coronary Syndromes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.4.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Juha Sinisalo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Antti Saraste (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0079-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä aloitettavat lääkehoidot lisäävät verenvuotoriskiä, ja vuodot lisäävät kuolleisuutta merkittävästi. Vuotoja voidaan ehkäistä lääkehoitoa säätelemällä, ja täten on tärkeää tunnistaa korkean vuotoriskin potilaat. Kansainvälisissä hoitosuosituksissa on määritetty vuotoriskiluokitus, joka koostuu useista potilaiden yksittäisistä taustatekijöistä.
Tutkimusaineisto pohjautuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella hoidettuihin sepelvaltimotautikohtauspotilaisiin. Väitöstutkimus tarkastelee vuotoriskiluokituksen mukaan korkeaan vuotoriskiin luokiteltujen potilaiden vuotoja sekä suuria kardiovaskulaari- tai aivoverenkiertotapahtumia. Tutkimus huomioi myös mahdolliset vuotoriskiluokituksen ulkopuoliset riskitekijät, toisin kuin monet aikaisemmat tutkimukset. Lisäksi useissa aikaisemmissa tutkimuksissa on käytetty muokattua vuotoriskiluokitusta, johtuen rekisteriaineistojen rajallisuudesta. Väitöstutkimuksessa vuotoriskiluokitus arvioitiin potilaskertomusten perusteella, mikä mahdollisti tarkemman arvion tekemisen.
Korkeaan vuotoriskiin luokitelluilla potilailla on suurentunut riski verenvuodoille, mutta yksittäisistä riskiluokituksen kriteereistä vain pieni osa ennusti vuotoja. Merkittäviä riskitekijöitä ovat ikä, alhainen hemoglobiini, munuaisten vajaatoiminta sekä syöpä. Riskiluokituksen ulkopuolisiksi vuotoriskitekijöiksi tunnistettiin kohonnut veren valkosolujen määrä sekä tupakointi, joka on huomattava riskitekijä. Tupakoinnin avulla tunnistettiin suuri joukko korkean vuotoriskin potilaita, joita vuotoriskiluokitus ei tunnistanut. Korkean vuotoriskin potilailla on kohonnut riski myös suurille kardiovaskulaari- tai aivoverenkiertotapahtumille.
Väitöstutkimuksen löydökset voivat olla avuksi kliinisessä työssä verenvuotoriskiä arvioitaessa ja osoittavat, että hoitosuositusten mukaisen vuotoriskiluokituksen ulkopuolisten riskitekijöiden huomioiminen saattaa olla tarpeellista. Korkean vuotoriskin potilaiden suurentunut riski kardiovaskulaari- tai aivoverenkiertotapahtumille on huomioitava.
Vastaväittäjänä toimii professori Juha Sinisalo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Antti Saraste (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0079-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä aloitettavat lääkehoidot lisäävät verenvuotoriskiä, ja vuodot lisäävät kuolleisuutta merkittävästi. Vuotoja voidaan ehkäistä lääkehoitoa säätelemällä, ja täten on tärkeää tunnistaa korkean vuotoriskin potilaat. Kansainvälisissä hoitosuosituksissa on määritetty vuotoriskiluokitus, joka koostuu useista potilaiden yksittäisistä taustatekijöistä.
Tutkimusaineisto pohjautuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella hoidettuihin sepelvaltimotautikohtauspotilaisiin. Väitöstutkimus tarkastelee vuotoriskiluokituksen mukaan korkeaan vuotoriskiin luokiteltujen potilaiden vuotoja sekä suuria kardiovaskulaari- tai aivoverenkiertotapahtumia. Tutkimus huomioi myös mahdolliset vuotoriskiluokituksen ulkopuoliset riskitekijät, toisin kuin monet aikaisemmat tutkimukset. Lisäksi useissa aikaisemmissa tutkimuksissa on käytetty muokattua vuotoriskiluokitusta, johtuen rekisteriaineistojen rajallisuudesta. Väitöstutkimuksessa vuotoriskiluokitus arvioitiin potilaskertomusten perusteella, mikä mahdollisti tarkemman arvion tekemisen.
Korkeaan vuotoriskiin luokitelluilla potilailla on suurentunut riski verenvuodoille, mutta yksittäisistä riskiluokituksen kriteereistä vain pieni osa ennusti vuotoja. Merkittäviä riskitekijöitä ovat ikä, alhainen hemoglobiini, munuaisten vajaatoiminta sekä syöpä. Riskiluokituksen ulkopuolisiksi vuotoriskitekijöiksi tunnistettiin kohonnut veren valkosolujen määrä sekä tupakointi, joka on huomattava riskitekijä. Tupakoinnin avulla tunnistettiin suuri joukko korkean vuotoriskin potilaita, joita vuotoriskiluokitus ei tunnistanut. Korkean vuotoriskin potilailla on kohonnut riski myös suurille kardiovaskulaari- tai aivoverenkiertotapahtumille.
Väitöstutkimuksen löydökset voivat olla avuksi kliinisessä työssä verenvuotoriskiä arvioitaessa ja osoittavat, että hoitosuositusten mukaisen vuotoriskiluokituksen ulkopuolisten riskitekijöiden huomioiminen saattaa olla tarpeellista. Korkean vuotoriskin potilaiden suurentunut riski kardiovaskulaari- tai aivoverenkiertotapahtumille on huomioitava.
Viestintä