Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): LL Elina Ahtela
Aika
10.2.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Elina Ahtela esittää väitöskirjansa ”Infective Endocarditis in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.2.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Eeva Ruotsalainen (Helsingin yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Jarmo Oksi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9102-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta
Infektiivinen endokardiitti on sydämen sisäkalvon eli endokardiumin, pääasiassa sydänläppien, vakava, useita komplikaatioita aiheuttava infektio. Hoitomenetelmien kehittymisestä huolimatta kuolleisuus endokardiittiin on edelleen korkea. Tässä väitöstutkimuksessa todettiin, että Suomessa endokardiitin ilmaantuvuus kasvoi nuorilla aikuisilla ja kuolleisuus pysyi muuttumattomana. Miehillä, erityisesti keski-iässä, oli naisia suurempi riski sairastua endokardiittiin. Lyhyen aikavälin kuolleisuudessa ei ollut eroa sukupuolten välillä, mutta viiden ja kymmenen vuoden kuolleisuus oli naisilla korkeampi.
Endokardiittihoidon kesto sairaalassa oli miehillä pidempi kuin naisilla, eikä hoidon kestossa tapahtunut muutosta ajan kuluessa. Miehillä oli kaksinkertainen riski kuolemaan johtaneeseen endokardiittiin naisiin verrattuna. Kuolemaan johtaneen endokardiitin ilmaantuvuus kasvoi 50 ikävuodesta eteenpäin, eikä ilmaantuvuus muuttunut ajan kuluessa. Endokardiittiin liittyvien kuolemien osuus kaikista kuolemista oli suurin nuorimmassa ikäryhmässä.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetuilla endokardiittipotilailla todettiin enterokokin aiheuttaman endokardiitin olevan usein yhteydessä aiempaan terveydenhuollon toimenpiteeseen tai sairaalahoitoon sekä sydämen vajaatoimintaan. Läpässä todettu infektiomassa eli vegetaatio oli yhteydessä sekä kaikkien embolioiden (eri elimiin verenkierron kautta kulkeutunut läpän infektiomassaa) että aivoembolioiden esiintyvyyteen. Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttama endokardiitti sekä useamman kuin yhden läpän endokardiitti olivat yhteydessä kaikkien embolioiden mutta eivät erikseen tutkittujen aivoembolioiden esiintyvyyteen.
Tämä väitöstutkimus tarjoaa uutta koko Suomen kattavaa tietoa endokardiitin ilmaantuvuudesta, kuolleisuudesta ja hoidon kestosta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään aiemmin puutteellisesti tunnettuja endokardiitin pitkäaikaiskuolleisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Väitöstutkimuksen osana on ensimmäinen kuolemaan johtavaa endokardiittia koskeva väestöpohjainen tutkimus. Uutta tietoa saadaan myös aiheuttajamikrobien erityispiirteistä ja embolioiden ilmaantuvuuteen yhteydessä olevista tekijöistä endokardiittipotilailla.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Eeva Ruotsalainen (Helsingin yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Jarmo Oksi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9102-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta
Infektiivinen endokardiitti on sydämen sisäkalvon eli endokardiumin, pääasiassa sydänläppien, vakava, useita komplikaatioita aiheuttava infektio. Hoitomenetelmien kehittymisestä huolimatta kuolleisuus endokardiittiin on edelleen korkea. Tässä väitöstutkimuksessa todettiin, että Suomessa endokardiitin ilmaantuvuus kasvoi nuorilla aikuisilla ja kuolleisuus pysyi muuttumattomana. Miehillä, erityisesti keski-iässä, oli naisia suurempi riski sairastua endokardiittiin. Lyhyen aikavälin kuolleisuudessa ei ollut eroa sukupuolten välillä, mutta viiden ja kymmenen vuoden kuolleisuus oli naisilla korkeampi.
Endokardiittihoidon kesto sairaalassa oli miehillä pidempi kuin naisilla, eikä hoidon kestossa tapahtunut muutosta ajan kuluessa. Miehillä oli kaksinkertainen riski kuolemaan johtaneeseen endokardiittiin naisiin verrattuna. Kuolemaan johtaneen endokardiitin ilmaantuvuus kasvoi 50 ikävuodesta eteenpäin, eikä ilmaantuvuus muuttunut ajan kuluessa. Endokardiittiin liittyvien kuolemien osuus kaikista kuolemista oli suurin nuorimmassa ikäryhmässä.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetuilla endokardiittipotilailla todettiin enterokokin aiheuttaman endokardiitin olevan usein yhteydessä aiempaan terveydenhuollon toimenpiteeseen tai sairaalahoitoon sekä sydämen vajaatoimintaan. Läpässä todettu infektiomassa eli vegetaatio oli yhteydessä sekä kaikkien embolioiden (eri elimiin verenkierron kautta kulkeutunut läpän infektiomassaa) että aivoembolioiden esiintyvyyteen. Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttama endokardiitti sekä useamman kuin yhden läpän endokardiitti olivat yhteydessä kaikkien embolioiden mutta eivät erikseen tutkittujen aivoembolioiden esiintyvyyteen.
Tämä väitöstutkimus tarjoaa uutta koko Suomen kattavaa tietoa endokardiitin ilmaantuvuudesta, kuolleisuudesta ja hoidon kestosta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään aiemmin puutteellisesti tunnettuja endokardiitin pitkäaikaiskuolleisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Väitöstutkimuksen osana on ensimmäinen kuolemaan johtavaa endokardiittia koskeva väestöpohjainen tutkimus. Uutta tietoa saadaan myös aiheuttajamikrobien erityispiirteistä ja embolioiden ilmaantuvuuteen yhteydessä olevista tekijöistä endokardiittipotilailla.
Viestintä