Väitös (kansanterveystiede): LL Merja Laine
Aika
5.4.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Merja Laine esittää väitöskirjansa ”Tyypin 2 diabetes ja esidiabetes Varsinais-Suomen alueella – esiintyvyys, hoidon toteutuminen, liitännäissairauksien ilmaantuminen ja hoitokustannukset” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 05.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/fbc0af4a-a388-4945-8d7c-d51a91a8f710/public
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Merja K. Laine (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Rautava (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9657-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomessa diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa henkilöä. Heistä 80 %:lla on tyypin 2 diabetes. Esidiabetes on diabeteksen esiaste, jossa verensokeritasot ovat kohonneet mutta jossa diabeteksen diagnostiset kriteerit eivät vielä täyty. Diabetekseen liittyy liitännäissairauksia, jotka lisäävät hoidon kustannuksia moninkertaisiksi. Riski liitännäissairauksille on kohonnut jo esidiabetesvaiheessa.
Varsinais-Suomen potilasrekistereistä kerättiin noin 120 000 potilaan aineisto poikkeavien verensokeriarvojen perusteella aikaväliltä 2006–2019. Aineistoa täydennettiin Kelan diabeteslääkkeiden korvausoikeustiedoilla. Laboratoriotutkimuksiin perustuvaan aineistoon sisältyivät myös ne diabetesta sairastavat, joilla ei ollut diabetesdiagnoosia tai -lääkitystä. Aineiston muodostustapa mahdollisti diabeteksen esiastetta sairastavien tavoittamisen kattavasti. Tätä potilasryhmää on aiemmin tutkittu vähän, vaikka se on diabeteksen ja sen liitännäissairauksien ehkäisyn kannalta merkittävä ryhmä.
Tutkimus varmisti esidiabetesta sairastavien lisääntyneen riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Valtimotautia sairastavista tyypin 2 diabetespotilaista LDL-kolesterolitavoitteen 1,8 mmol/l saavutti vain kolmannes, ja suositusten mukainen albuminurian seulonta toteutui ainoastaan kahdella kolmasosalla.
Hyperglykemian lääkehoidon valinnat muuttuivat huomattavasti ajan saatossa. Hyperglykemian hoitoa tehostettaessa HbA1c:n tavoitetason saavuttaminen oli sitä vaikeampaa, mitä useampi lääke tarvittiin. Hyperglykemian lääkehoidon kokonaiskustannukset nousivat 2006–2019 yli nelinkertaiseksi, mutta HbA1c:n hoitotasapaino ei parantunut merkittävästi ko. ajanjaksona.
Liitännäissairaudet nostivat diabetesta sairastavien erikoissairaanhoidon kustannukset 2-3-kertaiseksi. Lipidilääkkeiden, GLP-1-reseptoriagonistien ja SGLT2:n estäjien käyttö pienensi liitännäissairauksien kehittymisen riskiä. Tutkimus antoi tärkeää tietoa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen tueksi Varsinais-Suomessa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/fbc0af4a-a388-4945-8d7c-d51a91a8f710/public
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Merja K. Laine (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Rautava (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9657-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomessa diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa henkilöä. Heistä 80 %:lla on tyypin 2 diabetes. Esidiabetes on diabeteksen esiaste, jossa verensokeritasot ovat kohonneet mutta jossa diabeteksen diagnostiset kriteerit eivät vielä täyty. Diabetekseen liittyy liitännäissairauksia, jotka lisäävät hoidon kustannuksia moninkertaisiksi. Riski liitännäissairauksille on kohonnut jo esidiabetesvaiheessa.
Varsinais-Suomen potilasrekistereistä kerättiin noin 120 000 potilaan aineisto poikkeavien verensokeriarvojen perusteella aikaväliltä 2006–2019. Aineistoa täydennettiin Kelan diabeteslääkkeiden korvausoikeustiedoilla. Laboratoriotutkimuksiin perustuvaan aineistoon sisältyivät myös ne diabetesta sairastavat, joilla ei ollut diabetesdiagnoosia tai -lääkitystä. Aineiston muodostustapa mahdollisti diabeteksen esiastetta sairastavien tavoittamisen kattavasti. Tätä potilasryhmää on aiemmin tutkittu vähän, vaikka se on diabeteksen ja sen liitännäissairauksien ehkäisyn kannalta merkittävä ryhmä.
Tutkimus varmisti esidiabetesta sairastavien lisääntyneen riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Valtimotautia sairastavista tyypin 2 diabetespotilaista LDL-kolesterolitavoitteen 1,8 mmol/l saavutti vain kolmannes, ja suositusten mukainen albuminurian seulonta toteutui ainoastaan kahdella kolmasosalla.
Hyperglykemian lääkehoidon valinnat muuttuivat huomattavasti ajan saatossa. Hyperglykemian hoitoa tehostettaessa HbA1c:n tavoitetason saavuttaminen oli sitä vaikeampaa, mitä useampi lääke tarvittiin. Hyperglykemian lääkehoidon kokonaiskustannukset nousivat 2006–2019 yli nelinkertaiseksi, mutta HbA1c:n hoitotasapaino ei parantunut merkittävästi ko. ajanjaksona.
Liitännäissairaudet nostivat diabetesta sairastavien erikoissairaanhoidon kustannukset 2-3-kertaiseksi. Lipidilääkkeiden, GLP-1-reseptoriagonistien ja SGLT2:n estäjien käyttö pienensi liitännäissairauksien kehittymisen riskiä. Tutkimus antoi tärkeää tietoa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen tueksi Varsinais-Suomessa.
Viestintä