Väitös (kansanterveystiede): LL Heidi Parviainen
Aika
3.2.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Heidi Parviainen esittää väitöskirjansa ”Mental health of asylum-seeking and immigrant-background children – Psychosocial development in relational and spatial contexts” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.2.2023 klo 12. (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/80189efd-1cfd-4ddd-b623-da77b94db3c0/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Puura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Sari Stenholm (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9118-1 (kopioi linkki selaimeen)
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Turvapaikkaa hakevilla ja ulkomaalaistaustaisilla lapsilla on paljon psykiatrisia oireita – arjen kasvuympäristöt ovat tärkeitä psykososiaaliselle kehitykselle
Väitöstutkimuksessa vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita. Lapset olivat äskettäin maahan saapuneita 2–12-vuotiaita turvapaikanhakijoita ja ulkomaalaistaustaisia 1.–3.-luokkalaisia koululaisia.
Vastaanottokeskuksen tilat ovat merkityksellisiä vanhemmuuden toteuttamisessa:
Vanhempien mielestä vastaanottokeskuksen tilat sekä mahdollistivat että estivät vanhemmuuden toteuttamista. Erityisesti ikätasoisen leikin ja oppimisen mahdollistavat lasten tilat ja aktiviteetit sekä perheiden yksityisyyden säilyttäminen tukivat vanhemmuutta.
– Tiedetään, että varhaislapsuuden kokemukset, jotka koostuvat pääosin vanhemmuudesta ja kasvuympäristöstä, vaikuttavat tulevaan mielenterveyteen. Onkin selvää, että lasten mielenterveyden kannalta vanhemmuuden tukeminen myös vastaanottokeskuksen tilajärjestelyjen suhteen on olennaista.
Tunnetason kiinnittyminen paikkaan oli vaikeutunut vastaanottokeskuksessa ja koulussa:
Vastaanottokeskuksessa turvapaikkaa hakevat vanhemmat kokivat, että heidän perheillään oli vaikeuksia kiinnittyä tunnetasolla paikkaan. Vanhemmat yrittivät eri tavoin vahvistaa paikkaan kiinnittymistä edistäviä lasten kuulumisen tunteita ja päivittäisiä rutiineja, mutta rutiineja oli vaikea luoda. Osalla vanhemmista oli vastaanottokeskuksessa kokemuksia huolenpidosta, mikä vahvisti myönteistä kiinnittymistä.
– Maahanmuutto on riski näille hyvinvointia tukeville tunnetason siteille, koska paikkaa vaihdettaessa siteitä katkeaa ja muodostuu. Vastaanottokeskuksissa olisikin tärkeää tukea vanhempien mahdollisuuksia luoda arkisia rutiineja ja vahvistaa siten kuulumisen tunteita. Myös vanhempien mahdollisuudet luoda sosiaalisia suhteita ovat tärkeitä kuulumisen tunteelle.
Tutkimuksessa selvisi myös, että ulkomaalaistaustaisten pikkukoululaisten koulukiinnittyminen tunnetasolla oli heikompaa kuin suomalaistaustaisilla. Tiedetään, että hyvä koulukiinnittyminen tunnetasolla yhdistyy hyvään koulumenestykseen ja parempaan psyykkiseen vointiin.
Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa maahanmuuttotaustaisten lasten kehityksen tukemisesta yhdistämällä paikan, vanhemmuuden ja lapsen mielenterveyden kysymyksiä. Tutkimus auttaa siten ymmärtämään näiden välisiä yhteyksiä lapsen kehityksen kannalta.
– Olisi tärkeää kehittää arjen ympäristöjä vanhemmuutta ja lapsen mielenterveyttä tukevaan suuntaan. Tämä edellyttäisi yhteistyötä mielenterveyden, maantieteen ja opetusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten kesken, Parviainen pohtii.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/80189efd-1cfd-4ddd-b623-da77b94db3c0/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Puura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Sari Stenholm (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9118-1 (kopioi linkki selaimeen)
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Turvapaikkaa hakevilla ja ulkomaalaistaustaisilla lapsilla on paljon psykiatrisia oireita – arjen kasvuympäristöt ovat tärkeitä psykososiaaliselle kehitykselle
Väitöstutkimuksessa vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita. Lapset olivat äskettäin maahan saapuneita 2–12-vuotiaita turvapaikanhakijoita ja ulkomaalaistaustaisia 1.–3.-luokkalaisia koululaisia.
Vastaanottokeskuksen tilat ovat merkityksellisiä vanhemmuuden toteuttamisessa:
Vanhempien mielestä vastaanottokeskuksen tilat sekä mahdollistivat että estivät vanhemmuuden toteuttamista. Erityisesti ikätasoisen leikin ja oppimisen mahdollistavat lasten tilat ja aktiviteetit sekä perheiden yksityisyyden säilyttäminen tukivat vanhemmuutta.
– Tiedetään, että varhaislapsuuden kokemukset, jotka koostuvat pääosin vanhemmuudesta ja kasvuympäristöstä, vaikuttavat tulevaan mielenterveyteen. Onkin selvää, että lasten mielenterveyden kannalta vanhemmuuden tukeminen myös vastaanottokeskuksen tilajärjestelyjen suhteen on olennaista.
Tunnetason kiinnittyminen paikkaan oli vaikeutunut vastaanottokeskuksessa ja koulussa:
Vastaanottokeskuksessa turvapaikkaa hakevat vanhemmat kokivat, että heidän perheillään oli vaikeuksia kiinnittyä tunnetasolla paikkaan. Vanhemmat yrittivät eri tavoin vahvistaa paikkaan kiinnittymistä edistäviä lasten kuulumisen tunteita ja päivittäisiä rutiineja, mutta rutiineja oli vaikea luoda. Osalla vanhemmista oli vastaanottokeskuksessa kokemuksia huolenpidosta, mikä vahvisti myönteistä kiinnittymistä.
– Maahanmuutto on riski näille hyvinvointia tukeville tunnetason siteille, koska paikkaa vaihdettaessa siteitä katkeaa ja muodostuu. Vastaanottokeskuksissa olisikin tärkeää tukea vanhempien mahdollisuuksia luoda arkisia rutiineja ja vahvistaa siten kuulumisen tunteita. Myös vanhempien mahdollisuudet luoda sosiaalisia suhteita ovat tärkeitä kuulumisen tunteelle.
Tutkimuksessa selvisi myös, että ulkomaalaistaustaisten pikkukoululaisten koulukiinnittyminen tunnetasolla oli heikompaa kuin suomalaistaustaisilla. Tiedetään, että hyvä koulukiinnittyminen tunnetasolla yhdistyy hyvään koulumenestykseen ja parempaan psyykkiseen vointiin.
Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa maahanmuuttotaustaisten lasten kehityksen tukemisesta yhdistämällä paikan, vanhemmuuden ja lapsen mielenterveyden kysymyksiä. Tutkimus auttaa siten ymmärtämään näiden välisiä yhteyksiä lapsen kehityksen kannalta.
– Olisi tärkeää kehittää arjen ympäristöjä vanhemmuutta ja lapsen mielenterveyttä tukevaan suuntaan. Tämä edellyttäisi yhteistyötä mielenterveyden, maantieteen ja opetusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten kesken, Parviainen pohtii.
Viestintä