Väitös (johtaminen ja organisointi): KM Kaisa Kukkonen
Aika
22.9.2023 klo 12.00 - 16.00
KM Kaisa Kukkonen esittää väitöskirjansa ”Strategically Managing the Value Creation and Productivity Paradox of Artificial Intelligence: The General Purpose Technology View” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.9.2023 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/67358718415 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Henri Schildt (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9379-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja keskittyy tekoälypohjaisen arvonluonnin strategiseen johtamiseen yli teollisuudenalarajojen. Lähestyn tekoälyä korkean suorituskyvyn omaavana yleiskäyttöisenä teknologiana ja analysoin ilmiö- ja aineistopohjaisesti sitä, mikä tekee tekoälypohjaisesta arvonluonnista silti haastavaa johtamisen ja organisoinnin näkökulmasta viiden alatutkimuskysymyksen avulla.
Haastattelin tätä työtä varten 34 tekoälyratkaisuja 18 eri teollisuudenalalla kehittävää asiantuntijaa. He sopivat haastateltaviksi, koska heillä on alan osaamista sekä teknisestä että käytännön sovellusten näkökulmasta, ja koska heillä on valta-asema kehittää koneoppimiseen ja muihin tekoälyteknologoihin pohjautuvia ratkaisuja, jotka jo vaikuttavat päivittäiseen elämäämme työelämässä ja sen ulkopuolella.
Yleisen johtamisen ja organisaatiotutkimuksen huippujulkaisuista kerätty kirjallisuus voidaan jakaa viiteen tekoälyn käyttövaiheeseen: 1) tekoälyn käyttöä edeltävät tekijät, 2) tekoälyn käyttö, 3) tekoälyn (empiiriset) vaikutukset, 4) odotettavissa olevat tekoälyn (kumulatiiviset) vaikutukset, sekä 5) tekoälyyn liittyvät paradigman muutokset. Tämän väitöskirjan viisi alatutkimuskysymystä keskittyvät tekoälyn määritelmään sekä tekoälyn käyttövaiheisiin 1-4. Viides tekoälyn käyttövaihe on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle, koska se vaatisi tekoälyn käyttöä myös tutkimusmetodina.
Tämän tutkimuksen päätuotokset luovat yleiskuvan tekoälystä johtamisen ja organisoinnin kirjallisuudessa. Empiiriset tulokset tyypittelevät investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä, sekä kuusi erilaista tekoälyn käyttötapausta.
Analysoin, miten tekoälyn vaikutuksia on mitattu, mihin aikaan liittyviin tekijöihin tekoälyn odotetaan vaikuttavan, ja mitä tekoälystrategioita organisaatiot ovat jo omaksuneet luodakseen arvoa ja ylittääkseen tekoälyn tuottavuusparadoksin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/67358718415 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Henri Schildt (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9379-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja keskittyy tekoälypohjaisen arvonluonnin strategiseen johtamiseen yli teollisuudenalarajojen. Lähestyn tekoälyä korkean suorituskyvyn omaavana yleiskäyttöisenä teknologiana ja analysoin ilmiö- ja aineistopohjaisesti sitä, mikä tekee tekoälypohjaisesta arvonluonnista silti haastavaa johtamisen ja organisoinnin näkökulmasta viiden alatutkimuskysymyksen avulla.
Haastattelin tätä työtä varten 34 tekoälyratkaisuja 18 eri teollisuudenalalla kehittävää asiantuntijaa. He sopivat haastateltaviksi, koska heillä on alan osaamista sekä teknisestä että käytännön sovellusten näkökulmasta, ja koska heillä on valta-asema kehittää koneoppimiseen ja muihin tekoälyteknologoihin pohjautuvia ratkaisuja, jotka jo vaikuttavat päivittäiseen elämäämme työelämässä ja sen ulkopuolella.
Yleisen johtamisen ja organisaatiotutkimuksen huippujulkaisuista kerätty kirjallisuus voidaan jakaa viiteen tekoälyn käyttövaiheeseen: 1) tekoälyn käyttöä edeltävät tekijät, 2) tekoälyn käyttö, 3) tekoälyn (empiiriset) vaikutukset, 4) odotettavissa olevat tekoälyn (kumulatiiviset) vaikutukset, sekä 5) tekoälyyn liittyvät paradigman muutokset. Tämän väitöskirjan viisi alatutkimuskysymystä keskittyvät tekoälyn määritelmään sekä tekoälyn käyttövaiheisiin 1-4. Viides tekoälyn käyttövaihe on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle, koska se vaatisi tekoälyn käyttöä myös tutkimusmetodina.
Tämän tutkimuksen päätuotokset luovat yleiskuvan tekoälystä johtamisen ja organisoinnin kirjallisuudessa. Empiiriset tulokset tyypittelevät investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä, sekä kuusi erilaista tekoälyn käyttötapausta.
Analysoin, miten tekoälyn vaikutuksia on mitattu, mihin aikaan liittyviin tekijöihin tekoälyn odotetaan vaikuttavan, ja mitä tekoälystrategioita organisaatiot ovat jo omaksuneet luodakseen arvoa ja ylittääkseen tekoälyn tuottavuusparadoksin.
Viestintä