Väitös (immunologia): FM Tiia Koivula
Aika
2.5.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Tiia Koivula esittää väitöskirjansa ”The effects of acute exercise on immune cells in patients with cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.5.2025 klo 12.00 (TYKS T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63143794973 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Satu Mustjoki (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Minn (Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on immunologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvät elämäntavat voivat parantaa syöpään sairastuneen potilaan ennustetta. Fyysinen aktiivisuus syöpädiagnoosin jälkeen voi esimerkiksi vähentää syöpäkuolleisuutta 30 % ihmisillä, joilla on rintasyöpä tai kolorektaalisyöpä. Tarkkoja syitä ilmiön taustalla ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.
Säännöllinen liikunta voi kuitenkin aiheuttaa suotuisia muutoksia useassa elinjärjestelmässä ja elimistön yleisessä tasapainotilassa. Nykyinen olettamus on, että immuunijärjestelmän muutokset liikuntaharjoituksen aikana tai sen jälkeen voivat vaikuttaa kasvaimen kehittymiseen. Olettamus on peräisin hiirimalleilla tehdystä tutkimuksesta, jossa on nähty, että liikuntasuoritus lisää luonnollisiksi tappajasoluiksi kutsuttujen immuunisolujen määrää hiirten verenkierrossa. Liikuntaharjoituksen jälkeen nämä solut siirtyvät syöpäkasvaimeen tappamaan syöpäsoluja.
Aikaisemmin yksittäisen liikuntasuorituksen vaikutuksia immuunijärjestelmään on tutkittu kattavasti terveillä ihmisillä, joilla myös pystyttiin havaitsemaan immuunisolujen määrän nousu verenkierrossa liikunnan aikana. Ennen tätä väitöskirjatutkimusta vastaavia tietoja syöpäpotilailta ei ollut juurikaan saatavilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yksittäisen liikuntasuorituksen vaikutusta verenkierron immuunisoluihin potilailla, joille oli vastikään diagnosoitu rintasyöpä tai lymfooma.
Tutkimukseen osallistuneista syöpäpotilaista puolet polkivat kuntopyörää 10 minuutin ajan ja puolet 30 minuutin ajan kohtalaisella intensiteetillä. Tuloksista havaittiin, että monien eri immuunisolutyyppien määrä kasvoi verenkierrossa liikuntasuorituksen aikana. Pian liikunnan lopettamisen jälkeen immuunisolujen määrä tyypillisesti laski ennen liikuntaa vastaavalle tasolle.
Yhteistä rintasyöpä- ja lymfoomapotilaille huolimatta liikuntasuorituksen pituudesta oli se, että syöpäsoluja tappavien immuunisolutyyppien, luonnollisten tappajasolujen ja sytotoksisten T-solujen määrä nousi verenkierrossa liikunnan aikana. Immuunisolujen määrien muutokset olivat melko samanlaisia 10 ja 30 minuutin liikunnan aikana. Kuitenkin usean immuunisolun määrän nousu oli sitä suurempaa, mitä kovempi liikunnan intensiteetti oli mitattuna muun muassa potilaan sykkeenä. Lisäksi liikuntasuoritus nosti muutamien eri sytokiinien, eli immuunisolujen viestintäaineiden, määrää verenkierrossa.
Tutkimus lisää näyttöä liikunnan vaikutuksista syöpäpotilaisiin ja osoittaa, että yksittäinen liikuntasuoritus vaikuttaa verenkierron immuunisolumääriin syöpäpotilailla samalla tavalla kuin aikaisemmat tutkimukset terveillä henkilöillä ovat osoittaneet. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, kulkeutuvatko ihmisillä syöpäsoluja tappavat immuunisolut liikunnan jälkeen syöpäkasvaimeen, ja hidastaako liikunta siten kasvaimen kasvua, kuten todettiin hiirimalleissa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63143794973 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Satu Mustjoki (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Minn (Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on immunologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvät elämäntavat voivat parantaa syöpään sairastuneen potilaan ennustetta. Fyysinen aktiivisuus syöpädiagnoosin jälkeen voi esimerkiksi vähentää syöpäkuolleisuutta 30 % ihmisillä, joilla on rintasyöpä tai kolorektaalisyöpä. Tarkkoja syitä ilmiön taustalla ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.
Säännöllinen liikunta voi kuitenkin aiheuttaa suotuisia muutoksia useassa elinjärjestelmässä ja elimistön yleisessä tasapainotilassa. Nykyinen olettamus on, että immuunijärjestelmän muutokset liikuntaharjoituksen aikana tai sen jälkeen voivat vaikuttaa kasvaimen kehittymiseen. Olettamus on peräisin hiirimalleilla tehdystä tutkimuksesta, jossa on nähty, että liikuntasuoritus lisää luonnollisiksi tappajasoluiksi kutsuttujen immuunisolujen määrää hiirten verenkierrossa. Liikuntaharjoituksen jälkeen nämä solut siirtyvät syöpäkasvaimeen tappamaan syöpäsoluja.
Aikaisemmin yksittäisen liikuntasuorituksen vaikutuksia immuunijärjestelmään on tutkittu kattavasti terveillä ihmisillä, joilla myös pystyttiin havaitsemaan immuunisolujen määrän nousu verenkierrossa liikunnan aikana. Ennen tätä väitöskirjatutkimusta vastaavia tietoja syöpäpotilailta ei ollut juurikaan saatavilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yksittäisen liikuntasuorituksen vaikutusta verenkierron immuunisoluihin potilailla, joille oli vastikään diagnosoitu rintasyöpä tai lymfooma.
Tutkimukseen osallistuneista syöpäpotilaista puolet polkivat kuntopyörää 10 minuutin ajan ja puolet 30 minuutin ajan kohtalaisella intensiteetillä. Tuloksista havaittiin, että monien eri immuunisolutyyppien määrä kasvoi verenkierrossa liikuntasuorituksen aikana. Pian liikunnan lopettamisen jälkeen immuunisolujen määrä tyypillisesti laski ennen liikuntaa vastaavalle tasolle.
Yhteistä rintasyöpä- ja lymfoomapotilaille huolimatta liikuntasuorituksen pituudesta oli se, että syöpäsoluja tappavien immuunisolutyyppien, luonnollisten tappajasolujen ja sytotoksisten T-solujen määrä nousi verenkierrossa liikunnan aikana. Immuunisolujen määrien muutokset olivat melko samanlaisia 10 ja 30 minuutin liikunnan aikana. Kuitenkin usean immuunisolun määrän nousu oli sitä suurempaa, mitä kovempi liikunnan intensiteetti oli mitattuna muun muassa potilaan sykkeenä. Lisäksi liikuntasuoritus nosti muutamien eri sytokiinien, eli immuunisolujen viestintäaineiden, määrää verenkierrossa.
Tutkimus lisää näyttöä liikunnan vaikutuksista syöpäpotilaisiin ja osoittaa, että yksittäinen liikuntasuoritus vaikuttaa verenkierron immuunisolumääriin syöpäpotilailla samalla tavalla kuin aikaisemmat tutkimukset terveillä henkilöillä ovat osoittaneet. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, kulkeutuvatko ihmisillä syöpäsoluja tappavat immuunisolut liikunnan jälkeen syöpäkasvaimeen, ja hidastaako liikunta siten kasvaimen kasvua, kuten todettiin hiirimalleissa.
Viestintä