Väitös (iho- ja sukupuolitautioppi): LL Kristina Viiklepp
Aika
13.1.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Kristina Viiklepp esittää väitöskirjansa ”CLASSICAL PATHWAY OF THE COMPLEMENT SYSTEM IN CUTANEOUS SQUAMOUS CELL CARCINOMA” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.1.2023 klo 12. (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Külli Kingo (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Veli-Matti Kähäri (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on iho- ja sukupuolitautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9120-4 (kopioi linkki selaimeen)
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Komplementin klassisen aktivaatiotien komponentit voivat toimia merkkitekijöinä ja hoitokohteina ihon okasolusyövässä
Okasolusyöpä eli ihon levyepiteelisyöpä on yleisin metastasoituva ihosyöpä ja se aiheuttaa 20 % ihosyöpäkuolemista. Okasolusyövän ilmaantuvuus kasvaa maailmanlaajuisesti lisääntyneen auringonoton ja etelänmatkailun vuoksi. Vuonna 2021 okasolusyöpä oli naisilla viidenneksi ja miehillä kuudenneksi yleisin syöpä Suomessa.
Komplementtijärjestelmä kuuluu ihmisen luonnolliseen immuniteettiin ja kasvaimen kasvuympäristön kautta vaikuttaa kasvainsoluihin ja sen ympäristöön. Tässä väitöskirjatyössä havaitttiin immunohistokemiallisella analyysilla komplementin klassisen aktivaatiotien komponenttien C1r ja C1s korkeat tasot ihon okasolusyövän soluissa. C1q puolestaan havaittiin ilmentyvän kasvainta ympäröivän kudoksen makrofaageissa ja aktivoituneissa fibroblasteissa. Väitöskirjatyössä osoitettiin että C1r ja C1s edistävät okasolusyövän kehittymistä säätelemällä syöpäsolujen kasvua, elinkykyä ja liikkumista.
Tässä tutkimuksessa käytettiin geenisakset-menetelmää eli CRISPR/Cas9-tekniikkaa, jolla poistettiin komplementin klassisen aktivaatiotien komponentti C1r tai C1s okasolusyövän soluista. C1r tai C1s poistaminen vähensi syöpäsolujen jakaantumista, elinkykyä ja liikkumista. Lisäksi poistettaessa nämä komponentit syöpäsoluista okasolusyövän kasvu ja leviäminen hidastui ja niissä havaittiin vähemmän verisuonten uudismuodostumista ja enemmän ohjelmoitua solukuolemaa.
3-5 % tapauksista okasolusyöpä lähettää etäpesäkkeitä, joiden ilmentymisen jälkeen noin 70 % potilaista menehtyy kolmen vuoden sisällä. Aggressiivisen okasolusyövän tunnistamiseksi ei ole tällä hetkellä riittäviä keinoja. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisesti tunnistamaan etäpesäkkeitä muodostavat ihon okasolusyövät.
Tarvitaan lisätutkimuksia, jotta tuloksia pystytään hyödyntämään potilastyössä. Lisätutkimukset voisivat edistää tehokkaampien syöpähoitojen kehittämistä okasolusyöpään ja tarkentaa tämän ihosyövän ennusteen arviointia käyttämällä C1q, C1r ja C1s merkkitekijöinä ja hoidon kohteina.
Vastaväittäjänä toimii professori Külli Kingo (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Veli-Matti Kähäri (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on iho- ja sukupuolitautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9120-4 (kopioi linkki selaimeen)
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Komplementin klassisen aktivaatiotien komponentit voivat toimia merkkitekijöinä ja hoitokohteina ihon okasolusyövässä
Okasolusyöpä eli ihon levyepiteelisyöpä on yleisin metastasoituva ihosyöpä ja se aiheuttaa 20 % ihosyöpäkuolemista. Okasolusyövän ilmaantuvuus kasvaa maailmanlaajuisesti lisääntyneen auringonoton ja etelänmatkailun vuoksi. Vuonna 2021 okasolusyöpä oli naisilla viidenneksi ja miehillä kuudenneksi yleisin syöpä Suomessa.
Komplementtijärjestelmä kuuluu ihmisen luonnolliseen immuniteettiin ja kasvaimen kasvuympäristön kautta vaikuttaa kasvainsoluihin ja sen ympäristöön. Tässä väitöskirjatyössä havaitttiin immunohistokemiallisella analyysilla komplementin klassisen aktivaatiotien komponenttien C1r ja C1s korkeat tasot ihon okasolusyövän soluissa. C1q puolestaan havaittiin ilmentyvän kasvainta ympäröivän kudoksen makrofaageissa ja aktivoituneissa fibroblasteissa. Väitöskirjatyössä osoitettiin että C1r ja C1s edistävät okasolusyövän kehittymistä säätelemällä syöpäsolujen kasvua, elinkykyä ja liikkumista.
Tässä tutkimuksessa käytettiin geenisakset-menetelmää eli CRISPR/Cas9-tekniikkaa, jolla poistettiin komplementin klassisen aktivaatiotien komponentti C1r tai C1s okasolusyövän soluista. C1r tai C1s poistaminen vähensi syöpäsolujen jakaantumista, elinkykyä ja liikkumista. Lisäksi poistettaessa nämä komponentit syöpäsoluista okasolusyövän kasvu ja leviäminen hidastui ja niissä havaittiin vähemmän verisuonten uudismuodostumista ja enemmän ohjelmoitua solukuolemaa.
3-5 % tapauksista okasolusyöpä lähettää etäpesäkkeitä, joiden ilmentymisen jälkeen noin 70 % potilaista menehtyy kolmen vuoden sisällä. Aggressiivisen okasolusyövän tunnistamiseksi ei ole tällä hetkellä riittäviä keinoja. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisesti tunnistamaan etäpesäkkeitä muodostavat ihon okasolusyövät.
Tarvitaan lisätutkimuksia, jotta tuloksia pystytään hyödyntämään potilastyössä. Lisätutkimukset voisivat edistää tehokkaampien syöpähoitojen kehittämistä okasolusyöpään ja tarkentaa tämän ihosyövän ennusteen arviointia käyttämällä C1q, C1r ja C1s merkkitekijöinä ja hoidon kohteina.