Väitös (hoitotiede): TtM Mari Pakkonen
Aika
18.12.2024 klo 12.00 - 16.00
TtM Mari Pakkonen esittää väitöskirjansa ”The effectiveness of the educational intervention on professional nurses’ person-centred care competence” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 18.12.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/883ec2be-1bdd-485a-860b-2b26a86ce7e6/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9966-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Persoonakeskeinen hoitotyö liitetään ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoidon laatuun, asukkaiden elämänlaatuun sekä hoitajien työtyytyväisyyteen. Jotta persoonakeskeinen hoitokulttuuri vahvistuu, siihen tarvitaan riittävä osaaminen ja kollektiivinen sitoutuminen.
- Hoitajien persoonakeskeisen hoitotyön osaamiseen voidaan vaikuttaa täydennyskoulutuksen avulla, toteaa TtM Mari Pakkonen väitöskirjatutkimuksessaan.
Persoonakeskeistä hoitokulttuuria tarvitaan, sillä asukas on jokapäiväistä elämäänsä elävä ihminen. Ikääntyneellä asukkaalla on elettyä elämää takana, mutta myös vielä elettävänä. Vuorovaikutus, asukkaan osallistuminen päätöksentekoon ja hoitajien läsnäolo korostuvat. Näillä on vaikutusta elämän merkityksellisyyden kokemukseen. Persoonakeskeisessä hoitotyössä ei keskitytä pelkästään sairauksien hoitoon, vaan huomioidaan asukkaan persoonaan ja elämänhistoriaan liittyvät erityispiirteet, joilla on vaikutusta päivittäisiin toimintoihin ja jokapäiväiseen elämään.
- Asukkaiden toive elää oman näköistä elämää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on mahdollista, sanoo Pakkonen.
Esimerkiksi yksilöllisempi vuorokausirytmin huomioiminen, elämän loppuvaiheen toiveiden toteutuminen, yksilöllisten aktiviteettien järjestäminen, sekä hoitajien yhteistyön lisääntyminen toteutui interventioon osallistuneissa yksiköissä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin hoitotyöntekijöille suunnatun koulutusintervention vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tulosten perusteella hoitajien persoonakeskeisen hoitotyön osaaminen vahvistui. Asukkaat sekä heidän läheisensä kokivat hoidon ilmapiirin muuttuneen persoonakeskeisemmäksi. Lisäksi hoitotyön esihenkilöt vahvistivat, että täydennyskoulutusintervention myötä muutoksia havaittiin käytännön hoitotyössä.
- Hoitokulttuurin muutos vahvistamalla persoonakeskeisen hoitotyön osaamista voi vaikuttaa hoidon laatuun, asukkaiden elämänlaatuun sekä hoitajien työtyytyväisyyteen, joihin juuri tänäkin päivänä on kiinnitettävä huomiota, Pakkonen huomauttaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/883ec2be-1bdd-485a-860b-2b26a86ce7e6/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9966-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Persoonakeskeinen hoitotyö liitetään ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoidon laatuun, asukkaiden elämänlaatuun sekä hoitajien työtyytyväisyyteen. Jotta persoonakeskeinen hoitokulttuuri vahvistuu, siihen tarvitaan riittävä osaaminen ja kollektiivinen sitoutuminen.
- Hoitajien persoonakeskeisen hoitotyön osaamiseen voidaan vaikuttaa täydennyskoulutuksen avulla, toteaa TtM Mari Pakkonen väitöskirjatutkimuksessaan.
Persoonakeskeistä hoitokulttuuria tarvitaan, sillä asukas on jokapäiväistä elämäänsä elävä ihminen. Ikääntyneellä asukkaalla on elettyä elämää takana, mutta myös vielä elettävänä. Vuorovaikutus, asukkaan osallistuminen päätöksentekoon ja hoitajien läsnäolo korostuvat. Näillä on vaikutusta elämän merkityksellisyyden kokemukseen. Persoonakeskeisessä hoitotyössä ei keskitytä pelkästään sairauksien hoitoon, vaan huomioidaan asukkaan persoonaan ja elämänhistoriaan liittyvät erityispiirteet, joilla on vaikutusta päivittäisiin toimintoihin ja jokapäiväiseen elämään.
- Asukkaiden toive elää oman näköistä elämää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on mahdollista, sanoo Pakkonen.
Esimerkiksi yksilöllisempi vuorokausirytmin huomioiminen, elämän loppuvaiheen toiveiden toteutuminen, yksilöllisten aktiviteettien järjestäminen, sekä hoitajien yhteistyön lisääntyminen toteutui interventioon osallistuneissa yksiköissä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin hoitotyöntekijöille suunnatun koulutusintervention vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tulosten perusteella hoitajien persoonakeskeisen hoitotyön osaaminen vahvistui. Asukkaat sekä heidän läheisensä kokivat hoidon ilmapiirin muuttuneen persoonakeskeisemmäksi. Lisäksi hoitotyön esihenkilöt vahvistivat, että täydennyskoulutusintervention myötä muutoksia havaittiin käytännön hoitotyössä.
- Hoitokulttuurin muutos vahvistamalla persoonakeskeisen hoitotyön osaamista voi vaikuttaa hoidon laatuun, asukkaiden elämänlaatuun sekä hoitajien työtyytyväisyyteen, joihin juuri tänäkin päivänä on kiinnitettävä huomiota, Pakkonen huomauttaa.
Viestintä