Väitös (hoitotiede): TtM Leena Tuominen
Aika
6.10.2023 klo 12.00 - 16.00
TtM Leena Tuominen esittää väitöskirjansa ”Empowering patient education in patients with colorectal cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Osmo Järven sali, Medisiina A–C 1. krs, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5f231977-edd2-4784-bf7e-98fd16b5d011/public
Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Kankkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9418-2
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Yhä useamman sairastuessa syöpään potilashoitoon tarvitaan näyttöä vaikuttavista toiminnoista terveyshyötyjen saamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Tämä tutkimus tuotti tietoa suolistosyöpää sairastavien potilaiden ohjauksen tuloksellisuudesta.
Tutkimuksessa analysoitu aikaisempi kirjallisuus osoitti sairaanhoitajien työn vaikuttavuuden mm. hoidon sivuvaikutuksiin, tiedontasoon, unen laatuun ja henkiseen hyvinvointiin. Vaikuttavuus on kuitenkin ollut ristiriitaista tai vähäistä mm. elämänlaatuun, ahdistuneisuuteen sekä asenteisiin.
Suolistosyöpää sairastavien potilaiden haastatteluissa tunnistettiin monenlaisia odotuksia ohjaukseen liittyen. Solunsalpaajahoidon aikana potilaat odottavat tietoa itse sairaudesta, hoidon sivuvaikutuksista ja niiden itsehoidosta sekä vertaistuen saatavuudesta. He odottavat ammattilaisilta inhimillistä kohtaamista saadakseen tukea, myötätuntoa ja toivoa. Ammattitaitoisen hoidon tulee sisältää myös tae hoidon jatkuvuudesta ja omien asioiden edistämisestä.
Kirjallisuuden ja potilashaastattelujen pohjalta tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin koe-kontrolliasetelmalla suolistosyöpää sairastavien potilaiden ohjausinterventio (43 + 40), jonka tavoitteena oli vahvistaa potilaan omia voimavaroja ja itsehoitoa. Ohjauksessa käytiin läpi ravinnon saantia heikentävien sivuvaikutusten (esim. pahoinvointi, ripuli, suun haavaumat) itsehoitomenetelmiä ja tarjottiin tietoa ruokavaliosta sekä vajaaravitsemusriskistä solunsalpaajahoidon aikana. Ohjauksen tuloksena potilaiden tiedontaso nousi ja yhteydenotot hoitoyksikköön vähenivät soulunsalpaajahoitojen välissä. Ohjaus lisäsi myös itsehoitoaktiivisuutta. Potilaiden arvioima elämänlaatu kuitenkin heikkeni sekä koe- että kontrolliryhmissä. Tähän saattoi vaikuttaa mm. ohjausintervention kertaluonteisuus, solunsalpaajahoito, taustasairaudet sekä syövän levinneisyys tutkimusajankohtana. Kummassakaan ryhmässä ei ollut vajaaravitsemusriskiä.
Tutkimus toi uutta tietoa potilaan voimavaroja tukevan ohjauksen hyödyllisyydestä sekä kehitetyn ohjausintervention käyttömahdollisuuksista solunsalpaajahoidon aikana. Jatkotutkimusta on laajennettava ohjausintervention vaikuttavuuden tutkimiseen potilaan hoitopolun eri vaiheissa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5f231977-edd2-4784-bf7e-98fd16b5d011/public
Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Kankkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9418-2
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Yhä useamman sairastuessa syöpään potilashoitoon tarvitaan näyttöä vaikuttavista toiminnoista terveyshyötyjen saamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Tämä tutkimus tuotti tietoa suolistosyöpää sairastavien potilaiden ohjauksen tuloksellisuudesta.
Tutkimuksessa analysoitu aikaisempi kirjallisuus osoitti sairaanhoitajien työn vaikuttavuuden mm. hoidon sivuvaikutuksiin, tiedontasoon, unen laatuun ja henkiseen hyvinvointiin. Vaikuttavuus on kuitenkin ollut ristiriitaista tai vähäistä mm. elämänlaatuun, ahdistuneisuuteen sekä asenteisiin.
Suolistosyöpää sairastavien potilaiden haastatteluissa tunnistettiin monenlaisia odotuksia ohjaukseen liittyen. Solunsalpaajahoidon aikana potilaat odottavat tietoa itse sairaudesta, hoidon sivuvaikutuksista ja niiden itsehoidosta sekä vertaistuen saatavuudesta. He odottavat ammattilaisilta inhimillistä kohtaamista saadakseen tukea, myötätuntoa ja toivoa. Ammattitaitoisen hoidon tulee sisältää myös tae hoidon jatkuvuudesta ja omien asioiden edistämisestä.
Kirjallisuuden ja potilashaastattelujen pohjalta tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin koe-kontrolliasetelmalla suolistosyöpää sairastavien potilaiden ohjausinterventio (43 + 40), jonka tavoitteena oli vahvistaa potilaan omia voimavaroja ja itsehoitoa. Ohjauksessa käytiin läpi ravinnon saantia heikentävien sivuvaikutusten (esim. pahoinvointi, ripuli, suun haavaumat) itsehoitomenetelmiä ja tarjottiin tietoa ruokavaliosta sekä vajaaravitsemusriskistä solunsalpaajahoidon aikana. Ohjauksen tuloksena potilaiden tiedontaso nousi ja yhteydenotot hoitoyksikköön vähenivät soulunsalpaajahoitojen välissä. Ohjaus lisäsi myös itsehoitoaktiivisuutta. Potilaiden arvioima elämänlaatu kuitenkin heikkeni sekä koe- että kontrolliryhmissä. Tähän saattoi vaikuttaa mm. ohjausintervention kertaluonteisuus, solunsalpaajahoito, taustasairaudet sekä syövän levinneisyys tutkimusajankohtana. Kummassakaan ryhmässä ei ollut vajaaravitsemusriskiä.
Tutkimus toi uutta tietoa potilaan voimavaroja tukevan ohjauksen hyödyllisyydestä sekä kehitetyn ohjausintervention käyttömahdollisuuksista solunsalpaajahoidon aikana. Jatkotutkimusta on laajennettava ohjausintervention vaikuttavuuden tutkimiseen potilaan hoitopolun eri vaiheissa.
Viestintä