Väitös (hoitotiede): TtM, KM Tiina Putkuri
Aika
5.12.2024 klo 12.00 - 16.00
TtM, KM Tiina Putkuri esittää väitöskirjansa ”School nurse as a provider of mental health support – Reflections on current practices and visions for the future” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 5.12.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1, Caloniankuja 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/ff0d0e18-5207-43c8-ad3e-fcbd36b618f4/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Saaranen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9940-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Neljästä osatutkimuksesta koostuvassa väitöskirjassa tarkasteltiin terveydenhoitajan roolia mielenterveystuen tarjoajana yhteiskunnan ja organisaation tasoilla (ensimmäinen vaihe) sekä yksilötasolla (toinen vaihe).
Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluympäristössä tarjottavasta mielenterveystuesta ei ole yhteistä tulevaisuudenvisiota ja terveydenhoitajan rooli tuen tarjoajana on epäselvä. Tutkimuksessa tunnistettiin useita kansallisen ja organisaatiotason muutostarpeita.
Toisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluterveydenhoitajat ovat halukkaita toteuttamaan sekä mielenterveyden edistämistä että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitamista, mutta tarvitsevat vahvistusta osaamiseensa. Minäpystyvyyden kokemuksissa ei ollut eroa opiskelijoiden ja jo valmistuneiden välillä. Korkeampaan minäpystyvyyteen oli yhteydessä aiempi mielenterveysaiheisen täydennyskoulutuksen suorittaminen ja mielenterveysympäristöistä saatu työkokemus.
Tunnistettuun osaamistarpeeseen vastattiin kehittämällä terveydenhoitajille suunnattu ’Mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhuollossa’ -verkkokurssikokonaisuus. Verkkokurssikokonaisuus oli tulosten mukaan suosittu ja pidetty. Sen suorittaminen lisäsi osallistujien minäpystyvyyttä, mutta lisätutkimusta tuloksen vahvistamiseksi tarvitaan.
Tutkimuksen tulokset tuovat esille kouluterveydenhoitajien vahvuudet ja osaamistarpeet mielenterveystuen tarjoamisessa. Kouluterveydenhoitajille erityisesti sopiva rooli voisi olla psykoedukaation tarjoaja, vanhempien osallisuuden varmistaja sekä mielenterveyttä edistävien, ongelmia ehkäisevien ja oireita lievittävien terveystottumusten edistäjä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää päätettäessä tulevaisuudessa kouluympäristössä tarjottavista mielenterveyspalveluista ja kouluterveydenhoitajille soveltuvasta roolista. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmia ja kouluterveydenhoitajien täydennyskoulutusta kehitettäessä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/ff0d0e18-5207-43c8-ad3e-fcbd36b618f4/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Saaranen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9940-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Neljästä osatutkimuksesta koostuvassa väitöskirjassa tarkasteltiin terveydenhoitajan roolia mielenterveystuen tarjoajana yhteiskunnan ja organisaation tasoilla (ensimmäinen vaihe) sekä yksilötasolla (toinen vaihe).
Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluympäristössä tarjottavasta mielenterveystuesta ei ole yhteistä tulevaisuudenvisiota ja terveydenhoitajan rooli tuen tarjoajana on epäselvä. Tutkimuksessa tunnistettiin useita kansallisen ja organisaatiotason muutostarpeita.
Toisen vaiheen tulokset osoittivat, että kouluterveydenhoitajat ovat halukkaita toteuttamaan sekä mielenterveyden edistämistä että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitamista, mutta tarvitsevat vahvistusta osaamiseensa. Minäpystyvyyden kokemuksissa ei ollut eroa opiskelijoiden ja jo valmistuneiden välillä. Korkeampaan minäpystyvyyteen oli yhteydessä aiempi mielenterveysaiheisen täydennyskoulutuksen suorittaminen ja mielenterveysympäristöistä saatu työkokemus.
Tunnistettuun osaamistarpeeseen vastattiin kehittämällä terveydenhoitajille suunnattu ’Mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhuollossa’ -verkkokurssikokonaisuus. Verkkokurssikokonaisuus oli tulosten mukaan suosittu ja pidetty. Sen suorittaminen lisäsi osallistujien minäpystyvyyttä, mutta lisätutkimusta tuloksen vahvistamiseksi tarvitaan.
Tutkimuksen tulokset tuovat esille kouluterveydenhoitajien vahvuudet ja osaamistarpeet mielenterveystuen tarjoamisessa. Kouluterveydenhoitajille erityisesti sopiva rooli voisi olla psykoedukaation tarjoaja, vanhempien osallisuuden varmistaja sekä mielenterveyttä edistävien, ongelmia ehkäisevien ja oireita lievittävien terveystottumusten edistäjä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää päätettäessä tulevaisuudessa kouluympäristössä tarjottavista mielenterveyspalveluista ja kouluterveydenhoitajille soveltuvasta roolista. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmia ja kouluterveydenhoitajien täydennyskoulutusta kehitettäessä.
Viestintä