Väitös (hoitotiede): TtM Jaana Lojander
Aika
7.2.2025 klo 12.00 - 16.00
TtM Jaana Lojander esittää väitöskirjansa ” Maternal Perspectives on Postnatal Breastfeeding Support: Integrating Perceptions for a Mother-Friendly Ten Steps Framework” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.2.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Christine Rubertsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dosentti Hannakaisa Niela-Vilén (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suurimmalla osalla suomalaisäideistä on myönteinen asenne imetykseen ja aikomus imettää, mutta ensipäivien imetysohjaus on usein puutteellista. Varhaisella imetystuella voidaan merkittävästi parantaa imetyksen toteutumista ja siten synnyttäneiden äitien ja vauvojen terveyttä ja hyvinvointia. WHO:n Vauvamyönteisyysohjelman tarkoituksena on toteuttaa näyttöön perustuvaa imetystukea, jotta äidit voisivat imettää suositusten ja toiveidensa mukaisesti. Suomalaisista synnytyssairaaloista tällä hetkellä noin kolmasosalla on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää äitien näkemyksiä synnytyksen jälkeisestä imetystuesta synnytyssairaalassa ja täysimetykseen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin Vauvamyönteisyysohjelman vaikutusta synnytyssairaalassa toteutettavaan imetystukeen.
Tulokset korostavat, että varhaisella imetystuella on tärkeä merkitys täysimetyksen onnistumisessa. Vaikka varhainen ihokontakti ja ensi-imetys sujuivat hyvin, sairaalassa annettu imetystuki ei aina ollut riittävää eikä vastannut äitien tarpeita. Useat äidit toivoivat henkilökunnalta proaktiivista ja kiireetöntä tukea tai varmistusta imetyksen perusasioihin sekä sisällöltään ja laadultaan yhtenäisempää imetystukea. Perhekeskeinen hoito synnytyssairaalassa ja vanhemmuuden minäpystyvyyden vahvistaminen olivat avainasemassa imetyksen toteutumisessa. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi sairaalassa tarjottua imetystukea äitien näkökulmasta tarkasteltuna. Erityisesti uudelleensynnyttäjät kokivat myönteisen muutoksen imetystuessa ohjelman käyttöönoton myötä.
Tulosten perusteella synnytyksen jälkeistä imetystukea voidaan kehittää vastaamaan paremmin äitien tarpeita ja toiveita. Tulokset puoltavat Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa synnytyssairaaloissa laadukkaamman imetystuen toteuttamiseksi. Vauvamyönteisyysohjelmaa on tärkeää toteuttaa perhekeskeisesti eli perheiden toiveet ja tarpeet huomioiden. Jatkossa olisi tärkeää, että onnistunutta imetystukea mitattaisiin ei vain imetyksen toteutumisen perusteella, vaan myös äidin ja toisen vanhemman tyytyväisyyden näkökulmasta.
Vastaväittäjänä toimii professori Christine Rubertsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dosentti Hannakaisa Niela-Vilén (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suurimmalla osalla suomalaisäideistä on myönteinen asenne imetykseen ja aikomus imettää, mutta ensipäivien imetysohjaus on usein puutteellista. Varhaisella imetystuella voidaan merkittävästi parantaa imetyksen toteutumista ja siten synnyttäneiden äitien ja vauvojen terveyttä ja hyvinvointia. WHO:n Vauvamyönteisyysohjelman tarkoituksena on toteuttaa näyttöön perustuvaa imetystukea, jotta äidit voisivat imettää suositusten ja toiveidensa mukaisesti. Suomalaisista synnytyssairaaloista tällä hetkellä noin kolmasosalla on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää äitien näkemyksiä synnytyksen jälkeisestä imetystuesta synnytyssairaalassa ja täysimetykseen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin Vauvamyönteisyysohjelman vaikutusta synnytyssairaalassa toteutettavaan imetystukeen.
Tulokset korostavat, että varhaisella imetystuella on tärkeä merkitys täysimetyksen onnistumisessa. Vaikka varhainen ihokontakti ja ensi-imetys sujuivat hyvin, sairaalassa annettu imetystuki ei aina ollut riittävää eikä vastannut äitien tarpeita. Useat äidit toivoivat henkilökunnalta proaktiivista ja kiireetöntä tukea tai varmistusta imetyksen perusasioihin sekä sisällöltään ja laadultaan yhtenäisempää imetystukea. Perhekeskeinen hoito synnytyssairaalassa ja vanhemmuuden minäpystyvyyden vahvistaminen olivat avainasemassa imetyksen toteutumisessa. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi sairaalassa tarjottua imetystukea äitien näkökulmasta tarkasteltuna. Erityisesti uudelleensynnyttäjät kokivat myönteisen muutoksen imetystuessa ohjelman käyttöönoton myötä.
Tulosten perusteella synnytyksen jälkeistä imetystukea voidaan kehittää vastaamaan paremmin äitien tarpeita ja toiveita. Tulokset puoltavat Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa synnytyssairaaloissa laadukkaamman imetystuen toteuttamiseksi. Vauvamyönteisyysohjelmaa on tärkeää toteuttaa perhekeskeisesti eli perheiden toiveet ja tarpeet huomioiden. Jatkossa olisi tärkeää, että onnistunutta imetystukea mitattaisiin ei vain imetyksen toteutumisen perusteella, vaan myös äidin ja toisen vanhemman tyytyväisyyden näkökulmasta.
Viestintä