Väitös (geriatria): LL Anna Viljanen
Aika
17.3.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Anna Viljanen esittää väitöskirjansa ”Association of subjective and objective measures of health and functional capacity with institutionalization and mortality - a follow-up study of community-dwelling older people” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.3.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eija Lönnroos (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Matti Viitanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on geriatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9174-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ikääntyvä väestö tulee lisäämään terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden haasteita. Palveluiden parempaa kohdentamista varten tarvitaan työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa ne iäkkäät, jotka ovat suuremmassa riskissä joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät kotona asuvien iäkkäiden riskiä joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. Lisäksi tavoitteena oli kuvata ne onnistuneesti ikääntyneet, jotka 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen edelleen kykenivät asumaan itsenäisesti omassa kodissaan.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että gerastenia (ent. hauraus-raihnaus oireyhtymä), huono itsearvioitu terveys, itsearvioitu kyvyttömyys kävellä 400 metriä, muistisairaus, neurologiset sairaudet, mielialasairaudet ja monisairastavuus lisäsivät riskiä joutua pitkäaikaishoitoon. Lisäksi gerastenia sekä huono subjektiivinen ja objektiivinen terveys lisäsivät kuoleman riskiä. Subjektiivisella terveydellä oli lisävaikutus objektiiviseen terveyteen kuolemaa ennustettaessa.
Itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, tietyt pitkäaikaissairaudet ja monisairastavuus voisivat toimia helppokäyttöisinä seulontatyökaluina pyrittäessä tunnistamaan iäkkäitä, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon. Gerastenia-työkaluilla voitaisiin tunnistaa ne iäkkäät, joilla on suurempi riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. Tunnistamisen jälkeen näiden iäkkäiden kokonaistilannetta tulisi arvioida moniammatillisesti ja laatia heille yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma toimintakyvyn parantamiseksi tai sen heikkenemisen hidastamiseksi.
Onnistuneesti ikääntyneet olivat biologiselta iältään kronologista ikäänsä nuorempia ja tyytyväisiä elämäänsä sekä lähtötilanteessa että 20 vuoden seurannan jälkeen siitä huolimatta, että heidän subjektiivinen ja objektiivinen terveytensä oli heikentynyt seuranta-aikana. Mahdollinen syy-yhteys vaatii lisätutkimuksia.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/602a64a4-6e22-40e1-b777-f80515b3c465/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eija Lönnroos (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Matti Viitanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on geriatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9174-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ikääntyvä väestö tulee lisäämään terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden haasteita. Palveluiden parempaa kohdentamista varten tarvitaan työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa ne iäkkäät, jotka ovat suuremmassa riskissä joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät kotona asuvien iäkkäiden riskiä joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. Lisäksi tavoitteena oli kuvata ne onnistuneesti ikääntyneet, jotka 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen edelleen kykenivät asumaan itsenäisesti omassa kodissaan.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että gerastenia (ent. hauraus-raihnaus oireyhtymä), huono itsearvioitu terveys, itsearvioitu kyvyttömyys kävellä 400 metriä, muistisairaus, neurologiset sairaudet, mielialasairaudet ja monisairastavuus lisäsivät riskiä joutua pitkäaikaishoitoon. Lisäksi gerastenia sekä huono subjektiivinen ja objektiivinen terveys lisäsivät kuoleman riskiä. Subjektiivisella terveydellä oli lisävaikutus objektiiviseen terveyteen kuolemaa ennustettaessa.
Itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, tietyt pitkäaikaissairaudet ja monisairastavuus voisivat toimia helppokäyttöisinä seulontatyökaluina pyrittäessä tunnistamaan iäkkäitä, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon. Gerastenia-työkaluilla voitaisiin tunnistaa ne iäkkäät, joilla on suurempi riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. Tunnistamisen jälkeen näiden iäkkäiden kokonaistilannetta tulisi arvioida moniammatillisesti ja laatia heille yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma toimintakyvyn parantamiseksi tai sen heikkenemisen hidastamiseksi.
Onnistuneesti ikääntyneet olivat biologiselta iältään kronologista ikäänsä nuorempia ja tyytyväisiä elämäänsä sekä lähtötilanteessa että 20 vuoden seurannan jälkeen siitä huolimatta, että heidän subjektiivinen ja objektiivinen terveytensä oli heikentynyt seuranta-aikana. Mahdollinen syy-yhteys vaatii lisätutkimuksia.
Viestintä