Väitös (fysiologia): FM Tiina Lehtiniemi
Aika
13.10.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Tiina Lehtiniemi esittää väitöskirjansa ”The Ins and Outs of the Chromatoid Body” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65138745940 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Wei Yan (UCLA, Kalifornia, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Noora Kotaja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on fysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9461-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Siittiön muodostuminen on ainutlaatuinen, monimutkainen ja tarkoin säädelty kehitysprosessi. Sukusolut ilmentävät genomiaan aktiivisesti ja niiden RNA-profiili onkin poikkeuksellisen monimuotoinen verrattuna muihin soluihin. RNA-säätely on erittäin tärkeässä asemassa näissä soluissa, ja onnistuneeseen siittiönmuodostukseen tarvitaan laaja kirjo erilaisia RNA-mekanismeja. Niin sanotut sukusolujyvät, joihin RNA-molekyylit ja RNA:ta sitovat proteiinit kerääntyvät, ovat siittiön muodostuksessa erityisen tärkeässä asemassa.
Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin hedelmällisyyden kannalta tärkeän ja kookkaan sukusolujyvän, Kromatoidikappaleen (Chromatoid body, CB), toimintaa. Työssä luotiin kaksi hiirimallia, joilta yksi CB komponentti, joko FYCO1 tai SMG6, on poistettu uroshiiriltä. Yllättäen puutteita siittiönmuodostuksesta ei löytynyt FYCO1-poistogeenisiltä uroksilta, vaikka CB:n ulkomuoto ja toiminta olikin häiriintynyt. SMG6-poistogeenisten uroshiirien siittiönmuodostus oli sen sijaan vakavasti häiriintynyt, sukusolujen RNA-profiili oli epätasapainossa ja urokset olivat täysin hedelmättömiä. Nämä työt yhdessä vahvistivat käsitystämme sukusolujyvästen toiminnasta ja korostivat niiden tärkeää roolia miesten hedelmällisyyden ylläpidossa. Näiden töiden lisäksi väitöskirjassa kehitettiin uusi menetelmä sukusolujen eristämiseksi kiveksestä. Tätä menetelmää hyödynnettiin väitöskirjaan sisällytetyissä töissä ja julkaisun myötä on se tuotu myös laajemmalle tutkijayhteisölle.
Uusien menetelmien kehittäminen sukusolujen tutkimusalalle on ensiarvoisen tärkeää. Tahaton lapsettomuus on maailmanlaajuisessa kasvussa ja erityisesti miesten hedelmällisyyden häiriöistä tiedetään edelleen vähän. Tässä väitöskirjassa esittelemämme työt paljastivat uusia asioita siittiön muodostuksesta, mutta lisäksi luotu menetelmä vie alaa kokonaisuutena eteenpäin ja edistämme näin miesten hedelmällisyysterveyttä pitkällä tähtäimellä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65138745940 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Wei Yan (UCLA, Kalifornia, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Noora Kotaja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on fysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9461-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Siittiön muodostuminen on ainutlaatuinen, monimutkainen ja tarkoin säädelty kehitysprosessi. Sukusolut ilmentävät genomiaan aktiivisesti ja niiden RNA-profiili onkin poikkeuksellisen monimuotoinen verrattuna muihin soluihin. RNA-säätely on erittäin tärkeässä asemassa näissä soluissa, ja onnistuneeseen siittiönmuodostukseen tarvitaan laaja kirjo erilaisia RNA-mekanismeja. Niin sanotut sukusolujyvät, joihin RNA-molekyylit ja RNA:ta sitovat proteiinit kerääntyvät, ovat siittiön muodostuksessa erityisen tärkeässä asemassa.
Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin hedelmällisyyden kannalta tärkeän ja kookkaan sukusolujyvän, Kromatoidikappaleen (Chromatoid body, CB), toimintaa. Työssä luotiin kaksi hiirimallia, joilta yksi CB komponentti, joko FYCO1 tai SMG6, on poistettu uroshiiriltä. Yllättäen puutteita siittiönmuodostuksesta ei löytynyt FYCO1-poistogeenisiltä uroksilta, vaikka CB:n ulkomuoto ja toiminta olikin häiriintynyt. SMG6-poistogeenisten uroshiirien siittiönmuodostus oli sen sijaan vakavasti häiriintynyt, sukusolujen RNA-profiili oli epätasapainossa ja urokset olivat täysin hedelmättömiä. Nämä työt yhdessä vahvistivat käsitystämme sukusolujyvästen toiminnasta ja korostivat niiden tärkeää roolia miesten hedelmällisyyden ylläpidossa. Näiden töiden lisäksi väitöskirjassa kehitettiin uusi menetelmä sukusolujen eristämiseksi kiveksestä. Tätä menetelmää hyödynnettiin väitöskirjaan sisällytetyissä töissä ja julkaisun myötä on se tuotu myös laajemmalle tutkijayhteisölle.
Uusien menetelmien kehittäminen sukusolujen tutkimusalalle on ensiarvoisen tärkeää. Tahaton lapsettomuus on maailmanlaajuisessa kasvussa ja erityisesti miesten hedelmällisyyden häiriöistä tiedetään edelleen vähän. Tässä väitöskirjassa esittelemämme työt paljastivat uusia asioita siittiön muodostuksesta, mutta lisäksi luotu menetelmä vie alaa kokonaisuutena eteenpäin ja edistämme näin miesten hedelmällisyysterveyttä pitkällä tähtäimellä.
Viestintä