Väitös (fysiatria): TtM Esa Bärlund
Aika
17.3.2023 klo 12.00 - 16.00
TtM Esa Bärlund esittää väitöskirjansa ”Construct validity of 12-item World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0) among people with chronic low back pain” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.3.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/84dc9f1a-70cd-47f7-ab54-ff393ff3e6d3/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Thomas Maribo (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena professori Mikhail Saltychev (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on fysiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9136-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti yleinen toimintakykyä haittaava tekijä. Sen tehokas ehkäisy, hoito ja kuntoutus edellyttävät luotettavia toimintakyvyn haitta-asteen mittareita, mukaan lukien potilaan itsearviointimittarit. Väitöstutkimuksen päätavoitteena oli tutkia Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmän (WHODAS 2.0) 12 kysymyksen itse täytettävän version rakennevaliditeettia kroonisilla alaselkäkipupotilailla.
Tutkimuksessa arvioitiin WHODAS 2.0 -mittariin liittyviä eri mittari- ja mittausominaisuuksia. Tämän lisäksi osin samoja ominaisuuksia arvioitiin toisen, erityisesti alaselkäkipupotilailla toimintakyvyn haittaa määrittävän mittarin, Oswestry Disability Index (ODI):n, kohdalla. Tutkimuksessa käytettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan fysiatrian poliklinikalla käyneiltä alaselkäkipupotilailta vuosina 2015–2017 kerättyä poikkileikkausaineistoa. Aineisto kerättiin yhteensä 1988 osallistujalta, joista 65% oli naisia. Väitöstutkimus rakentui viidestä eri osatutkimuksesta, joissa tutkittavien määrä vaihteli 501 ja 1379 tutkittavan välillä.
Mittarin rakennetta ja psykometrisiä ominaisuuksia arvioitiin erilaisilla tilastollisilla menetelmillä. Lisäksi arvioitiin tilastollisin menetelmin sitä, miten hyvin 12 kysymyksen WHODAS 2.0 mittari mittaa toimintarajoitteita, suhteessa ODI:n ja kokemukseen kivusta numeraalisella asteikolla mitattuna.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että WHODAS 2.0:n sisäinen yhtenevyys on hyvä. Kivun määrän ja WHODAS 2.0:lla mitatun toimintakyvyn välinen riippuvuus oli pääosin heikko tai kohtalainen.
Lisäksi näyttää siltä, että WHODAS 2.0 on moniulotteinen asteikko toivottavan yksiulotteisuuden sijaan, ja siten sen antama kokonaispistemäärä voi edustaa useiden vaikuttavien tekijöiden erilaisia yhdistelmiä. WHODAS 2.0 ja ODI saattavat täydentää toisiaan kuvatessaan kroonisten alaselkäkipua sairastavien ihmisten toimintakykyä.
Väitöstutkimuksen tulokset vahvistivat uudemman yleisemmän toimintakyvyn mittarin, 12 kysymyksen WHODAS käyttämistä vanhemman, vakiintuneemman ja oirespesifisen mittarin rinnalla kroonisilla alaselkäkipupotilailla.
Yleisön on mahdollista seurata väitös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/84dc9f1a-70cd-47f7-ab54-ff393ff3e6d3/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Thomas Maribo (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena professori Mikhail Saltychev (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on fysiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9136-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti yleinen toimintakykyä haittaava tekijä. Sen tehokas ehkäisy, hoito ja kuntoutus edellyttävät luotettavia toimintakyvyn haitta-asteen mittareita, mukaan lukien potilaan itsearviointimittarit. Väitöstutkimuksen päätavoitteena oli tutkia Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmän (WHODAS 2.0) 12 kysymyksen itse täytettävän version rakennevaliditeettia kroonisilla alaselkäkipupotilailla.
Tutkimuksessa arvioitiin WHODAS 2.0 -mittariin liittyviä eri mittari- ja mittausominaisuuksia. Tämän lisäksi osin samoja ominaisuuksia arvioitiin toisen, erityisesti alaselkäkipupotilailla toimintakyvyn haittaa määrittävän mittarin, Oswestry Disability Index (ODI):n, kohdalla. Tutkimuksessa käytettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan fysiatrian poliklinikalla käyneiltä alaselkäkipupotilailta vuosina 2015–2017 kerättyä poikkileikkausaineistoa. Aineisto kerättiin yhteensä 1988 osallistujalta, joista 65% oli naisia. Väitöstutkimus rakentui viidestä eri osatutkimuksesta, joissa tutkittavien määrä vaihteli 501 ja 1379 tutkittavan välillä.
Mittarin rakennetta ja psykometrisiä ominaisuuksia arvioitiin erilaisilla tilastollisilla menetelmillä. Lisäksi arvioitiin tilastollisin menetelmin sitä, miten hyvin 12 kysymyksen WHODAS 2.0 mittari mittaa toimintarajoitteita, suhteessa ODI:n ja kokemukseen kivusta numeraalisella asteikolla mitattuna.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että WHODAS 2.0:n sisäinen yhtenevyys on hyvä. Kivun määrän ja WHODAS 2.0:lla mitatun toimintakyvyn välinen riippuvuus oli pääosin heikko tai kohtalainen.
Lisäksi näyttää siltä, että WHODAS 2.0 on moniulotteinen asteikko toivottavan yksiulotteisuuden sijaan, ja siten sen antama kokonaispistemäärä voi edustaa useiden vaikuttavien tekijöiden erilaisia yhdistelmiä. WHODAS 2.0 ja ODI saattavat täydentää toisiaan kuvatessaan kroonisten alaselkäkipua sairastavien ihmisten toimintakykyä.
Väitöstutkimuksen tulokset vahvistivat uudemman yleisemmän toimintakyvyn mittarin, 12 kysymyksen WHODAS käyttämistä vanhemman, vakiintuneemman ja oirespesifisen mittarin rinnalla kroonisilla alaselkäkipupotilailla.