Väitös (Euroopan ja maailman historia): FM Eeva Nikkilä
Aika
18.10.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Eeva Nikkilä esittää väitöskirjansa ”Sikojen eletyt tilat ja paikat. Sikalat, siankasvatus ja sianhoito 1900-luvun alun Suomessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.10.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/b09be8ee-91bc-4d75-836e-6024f5714005/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Ann-Catrin Östman (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Euroopan ja maailman historia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9805-0
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Uusi historiantutkimus pohtii, millaista oli olla sika 1900-luvun alun Suomessa
Euroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija FM Eeva Nikkilä tutki väitöskirjassaan suomalaisia sikaloita ja siankasvatuksen käytäntöjä ja pohti, millaista elämää siat elivät Suomessa noin sata vuotta sitten, kun sikatalous muovautui omavaraistuotannosta kaupalliseksi maatalouden haaraksi. Tutkimuksessaan hän keskittyi erityisesti siankasvatuksessa käytettyjen siitossikojen, kuten karjujen ja porsivien emakoiden, elämään.
Väitöskirja osoittaa, että kaupallistumiskehitys muovasi sikaloita ja sianhoitoa hyvin kokonaisvaltaisesti ja vaikutti useiden eri mekanismien myötä aina sikojen kokemusten tasolla asti. Kehitys heijastui esimerkiksi siihen, millaisissa karsinoissa karjut ja emakot asuivat tai kuinka usein ja millaisissa ympäristöissä emakot porsivat ja hoivasivat jälkeläisiään, mistä sikojen ravinto koostui, tai kuinka usein siat kävivät ulkona. Kaupalliset sikalat olivat tutkittavana ajanjaksona hyvin monimuotoisia ja sikalaan sopivista materiaaleista ja hoitotavoista käytiin runsasta keskustelua – sikojen näkökulmasta erilaisilla materiaalivalinnoilla ja käytännöillä oli vaikutus esimerkiksi siihen, oliko niillä lämmin nukkumapaikka tai pääsivätkö ne tonkimaan ja tutkimaan ympäristöään.
Väitöstutkimus osoittaa, kuinka erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ja kehityskulut eivät ole vain ihmisten arkeen ja toimintaan vaikuttavia muutoksia, vaan ne näkyvät konkreettisesti siinä, millaiseksi elämä eri eläinlajeille muodostuu ja mitä ne kokevat elämänsä aikana. Tutkimus korostaa tarvetta ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia ja yhteiskuntien historiaa myös eläinten näkökulmasta. Tällöin on mahdollista, että näemme muut eläinlajit ihmisen rinnalla maailmaa rakentavina ja sitä kokevina olentoina. Tässä ajassa, jossa oma lajimme vaikuttaa vahvasti muiden lajien elinolosuhteisiin ja elämisen mahdollisuuksiin, eläinten näkökulmien ymmärtäminen on ihmiselle suoranainen velvollisuus.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/b09be8ee-91bc-4d75-836e-6024f5714005/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Ann-Catrin Östman (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Euroopan ja maailman historia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9805-0
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Uusi historiantutkimus pohtii, millaista oli olla sika 1900-luvun alun Suomessa
Euroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija FM Eeva Nikkilä tutki väitöskirjassaan suomalaisia sikaloita ja siankasvatuksen käytäntöjä ja pohti, millaista elämää siat elivät Suomessa noin sata vuotta sitten, kun sikatalous muovautui omavaraistuotannosta kaupalliseksi maatalouden haaraksi. Tutkimuksessaan hän keskittyi erityisesti siankasvatuksessa käytettyjen siitossikojen, kuten karjujen ja porsivien emakoiden, elämään.
Väitöskirja osoittaa, että kaupallistumiskehitys muovasi sikaloita ja sianhoitoa hyvin kokonaisvaltaisesti ja vaikutti useiden eri mekanismien myötä aina sikojen kokemusten tasolla asti. Kehitys heijastui esimerkiksi siihen, millaisissa karsinoissa karjut ja emakot asuivat tai kuinka usein ja millaisissa ympäristöissä emakot porsivat ja hoivasivat jälkeläisiään, mistä sikojen ravinto koostui, tai kuinka usein siat kävivät ulkona. Kaupalliset sikalat olivat tutkittavana ajanjaksona hyvin monimuotoisia ja sikalaan sopivista materiaaleista ja hoitotavoista käytiin runsasta keskustelua – sikojen näkökulmasta erilaisilla materiaalivalinnoilla ja käytännöillä oli vaikutus esimerkiksi siihen, oliko niillä lämmin nukkumapaikka tai pääsivätkö ne tonkimaan ja tutkimaan ympäristöään.
Väitöstutkimus osoittaa, kuinka erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ja kehityskulut eivät ole vain ihmisten arkeen ja toimintaan vaikuttavia muutoksia, vaan ne näkyvät konkreettisesti siinä, millaiseksi elämä eri eläinlajeille muodostuu ja mitä ne kokevat elämänsä aikana. Tutkimus korostaa tarvetta ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia ja yhteiskuntien historiaa myös eläinten näkökulmasta. Tällöin on mahdollista, että näemme muut eläinlajit ihmisen rinnalla maailmaa rakentavina ja sitä kokevina olentoina. Tässä ajassa, jossa oma lajimme vaikuttaa vahvasti muiden lajien elinolosuhteisiin ja elämisen mahdollisuuksiin, eläinten näkökulmien ymmärtäminen on ihmiselle suoranainen velvollisuus.
Viestintä