Väitös (etnologia): FM Niina Koskihaara
Aika
10.11.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Niina Koskihaara esittää väitöskirjansa ”KUN KUNTA LAKKASI OLEMASTA Kylä- ja kotiseutuyhdistykset kuntarakenteen muutoksiin reagoivina toimijoina” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/7fe19d92-05e7-464b-a083-e27c5143f32a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pilvi Hämeenaho (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dosentti Tiina Suopajärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on etnologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9495-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Etnologian alaan kuuluvan tutkimuksen aiheena on 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) vaikutukset paikallistasolla toimiviin yhteisöihin. Kuntarakenteen uudistus ei jäänyt paikallistasolla vain hallinnolliseksi uudelleen järjestelyksi, vaan sillä oli konkreettisia vaikutuksia paikallistason yhteisöjen toimintaan ja toimintaympäristöön.
Tutkimuksen kohteena ovat yhdeksän kylä- ja kotiseutuyhdistystä, jotka toimivat kunnissa, joissa kuntaliitokset toteutettiin vuosina 2007 ja 2009. Kohdekunnat ovat: Mynämäki, Pälkäne, Salo ja Hämeenlinna. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto muodostuu kylä- ja kotiseutuyhdistystoimijoiden kanssa tehdyistä teemahaastatteluista. Yhdistystoimijoiden lisäksi haastatteluihin sisältyy LEADER-ryhmien sekä kulttuuriyhdistysten ja -toimijoiden kanssa toteutettuja haastatteluja.
Kunnat ovat kylä- ja kotiseutuyhdistysten tärkeimpiä kumppaneita ja muutos kuntarakenteessa toi muutoksia näiden suhteiden käytännön muotoihin ja edellytyksiin. Uuden kunnan toimintatavat vaativat yhdistystoimijoilta sopeutumista, toimintatapojen uudelleen suuntaamista sekä aktiivista vaikuttamistyötä kuntaan.
Kuntaliitokset laukaisivat yhteisöissä myös prosesseja, joissa yhdistykset joutuivat uudenlaisten paikallistasolta kummunneiden odotusten kohteiksi. Uusia yhdistyksiä perustettiin toimimaan paikallisuuden ja kotiseudun puolesta sinne, missä niitä ei aiemmin toiminut. Myös yhdistysten toiminnan sisällöt, (maantieteelliset) laajuudet, käytössä olevat resurssit ja yhdistysten keskinäinen yhteistyö joutuivat uudenlaisen tarkastelun ja pohdinnan kohteiksi.
Kuntarajojen poistumiset liikuttivat myös vanhojen kuntien sisällä vaikuttaneita yhteisöjen välisiä ”rajoja”. Kylien välillä vallinneista kilpailuasetelmista tai ”kyräilyistä” haluttiin uudessa tilanteessa päästä eroon ja suunnata voimavarat yhdessä toteutettavaan vaikuttamistyöhön. Joissakin tilanteissa kylän aseman koettiin olevan uudessa kunnassa parempi kuin mitä se oli ollut vanhassa kunnassa.
Mitä konkreettisemmin asukkaiden arkeen jokin asuinympäristöä koskeva muutos vaikuttaa sitä aktiivisemmin ihmiset ovat valmiita toimimaan asuin- ja kotiseutujensa puolesta yhdistyksissä. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset ovat kanava tähän vaikuttamistyöhön, joka heijastelee yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ja kehitysten kulkua.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/7fe19d92-05e7-464b-a083-e27c5143f32a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pilvi Hämeenaho (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dosentti Tiina Suopajärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on etnologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9495-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Etnologian alaan kuuluvan tutkimuksen aiheena on 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) vaikutukset paikallistasolla toimiviin yhteisöihin. Kuntarakenteen uudistus ei jäänyt paikallistasolla vain hallinnolliseksi uudelleen järjestelyksi, vaan sillä oli konkreettisia vaikutuksia paikallistason yhteisöjen toimintaan ja toimintaympäristöön.
Tutkimuksen kohteena ovat yhdeksän kylä- ja kotiseutuyhdistystä, jotka toimivat kunnissa, joissa kuntaliitokset toteutettiin vuosina 2007 ja 2009. Kohdekunnat ovat: Mynämäki, Pälkäne, Salo ja Hämeenlinna. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto muodostuu kylä- ja kotiseutuyhdistystoimijoiden kanssa tehdyistä teemahaastatteluista. Yhdistystoimijoiden lisäksi haastatteluihin sisältyy LEADER-ryhmien sekä kulttuuriyhdistysten ja -toimijoiden kanssa toteutettuja haastatteluja.
Kunnat ovat kylä- ja kotiseutuyhdistysten tärkeimpiä kumppaneita ja muutos kuntarakenteessa toi muutoksia näiden suhteiden käytännön muotoihin ja edellytyksiin. Uuden kunnan toimintatavat vaativat yhdistystoimijoilta sopeutumista, toimintatapojen uudelleen suuntaamista sekä aktiivista vaikuttamistyötä kuntaan.
Kuntaliitokset laukaisivat yhteisöissä myös prosesseja, joissa yhdistykset joutuivat uudenlaisten paikallistasolta kummunneiden odotusten kohteiksi. Uusia yhdistyksiä perustettiin toimimaan paikallisuuden ja kotiseudun puolesta sinne, missä niitä ei aiemmin toiminut. Myös yhdistysten toiminnan sisällöt, (maantieteelliset) laajuudet, käytössä olevat resurssit ja yhdistysten keskinäinen yhteistyö joutuivat uudenlaisen tarkastelun ja pohdinnan kohteiksi.
Kuntarajojen poistumiset liikuttivat myös vanhojen kuntien sisällä vaikuttaneita yhteisöjen välisiä ”rajoja”. Kylien välillä vallinneista kilpailuasetelmista tai ”kyräilyistä” haluttiin uudessa tilanteessa päästä eroon ja suunnata voimavarat yhdessä toteutettavaan vaikuttamistyöhön. Joissakin tilanteissa kylän aseman koettiin olevan uudessa kunnassa parempi kuin mitä se oli ollut vanhassa kunnassa.
Mitä konkreettisemmin asukkaiden arkeen jokin asuinympäristöä koskeva muutos vaikuttaa sitä aktiivisemmin ihmiset ovat valmiita toimimaan asuin- ja kotiseutujensa puolesta yhdistyksissä. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset ovat kanava tähän vaikuttamistyöhön, joka heijastelee yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ja kehitysten kulkua.
Viestintä