Väitös (etnologia): FM Johanna Latva
Aika
17.5.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Johanna Latva esittää väitöskirjansa ”Hiuksetko naisen kruunu? Suhtautuminen naisten kaljuuteen ja naisten kokemukset hiuksettomuudesta Suomessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 17.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/34c0b79a-960c-4b3f-bc7d-2ce1ff702ac6/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Ojala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tytti Suominen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on etnologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjassa tarkastelen kaljuuden merkitystä sen kokeneiden naisten arkeen sekä naisten hiuksettomuuteen liittyviä asenteita omakohtaisten kokemusten sekä julkisen keskustelun kautta. Aineistona on käytetty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kaljut naiset -keruun kirjoituksia sekä Kansalliskirjaston ja Sanoma-arkiston digitoitua sanomalehtiaineistoa. Tutkimuksen ajallinen konteksti sijoittuu pääasiassa 2000-luvulle, mutta sanomalehtiaineisto kattaa vuodet 1990–2018.
Tutkimus avaa uusia näkökulmia naisten kaljuuden tutkimukseen. Siinä on huomioitu sekä omaehtoisesti kaljut naiset että sairauden tai sen hoidon takia hiuksensa menettäneet, kuten alopeetikot ja syöpähoitojen takia hiuksettomat. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt yksittäisen sairauden tai sen hoidon takia hiuksensa menettäneisiin naisiin ja heidän kokemuksiinsa.
Väitöstutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että naisten kaljuus on vahvasti identiteettiin ja omaan toimijuuteen vaikuttava asia. Samalla se jatkaa keskustelua naisten kaljuuden vaikutuksesta elämänhallintaan, identiteettiin sekä käsitykseen sukupuolen ilmaisusta. Työ kuitenkin laajentaa aikaisempaa tutkimusta tuoden selkeämmin esiin ympäröivän kulttuurin ja sen rakenteiden merkityksen kaljuuden kokemiseen.
Tutkimus osoittaa, että naisten kaljuus on edelleen poikkeuksellista ja sukupuoleen yleisesti sopimatonta, vaikka 2000-luvulla naisten kaljuudesta on tullut Suomessa näkyvämpää eikä hiuksettomuutta aina peitellä. Sukupuoli määrittää kaljuuden kokemusta merkittävästi ja vaikuttaa hiuksettoman kohteluun ja kohtaamiin asenteisiin. Normit määrittelevät tätä sukupuoliasetelmaa, jota pidetään yllä niin kulttuurisilla rakenteilla kuin yksittäisten ihmisten reaktioilla. Tutkimus tuo myös esille, ettei kaljuuden syyllä ole usein vaikutusta asenteisiin. Naisten oman toiminnan ansiosta kaljuudesta on tullut kuitenkin näkyvämpää ja asenteissa on tapahtunut muutosta positiivisempaan suhtautumiseen viimeisten vuosikymmenten aikana.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/34c0b79a-960c-4b3f-bc7d-2ce1ff702ac6/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Ojala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tytti Suominen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on etnologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjassa tarkastelen kaljuuden merkitystä sen kokeneiden naisten arkeen sekä naisten hiuksettomuuteen liittyviä asenteita omakohtaisten kokemusten sekä julkisen keskustelun kautta. Aineistona on käytetty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kaljut naiset -keruun kirjoituksia sekä Kansalliskirjaston ja Sanoma-arkiston digitoitua sanomalehtiaineistoa. Tutkimuksen ajallinen konteksti sijoittuu pääasiassa 2000-luvulle, mutta sanomalehtiaineisto kattaa vuodet 1990–2018.
Tutkimus avaa uusia näkökulmia naisten kaljuuden tutkimukseen. Siinä on huomioitu sekä omaehtoisesti kaljut naiset että sairauden tai sen hoidon takia hiuksensa menettäneet, kuten alopeetikot ja syöpähoitojen takia hiuksettomat. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt yksittäisen sairauden tai sen hoidon takia hiuksensa menettäneisiin naisiin ja heidän kokemuksiinsa.
Väitöstutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että naisten kaljuus on vahvasti identiteettiin ja omaan toimijuuteen vaikuttava asia. Samalla se jatkaa keskustelua naisten kaljuuden vaikutuksesta elämänhallintaan, identiteettiin sekä käsitykseen sukupuolen ilmaisusta. Työ kuitenkin laajentaa aikaisempaa tutkimusta tuoden selkeämmin esiin ympäröivän kulttuurin ja sen rakenteiden merkityksen kaljuuden kokemiseen.
Tutkimus osoittaa, että naisten kaljuus on edelleen poikkeuksellista ja sukupuoleen yleisesti sopimatonta, vaikka 2000-luvulla naisten kaljuudesta on tullut Suomessa näkyvämpää eikä hiuksettomuutta aina peitellä. Sukupuoli määrittää kaljuuden kokemusta merkittävästi ja vaikuttaa hiuksettoman kohteluun ja kohtaamiin asenteisiin. Normit määrittelevät tätä sukupuoliasetelmaa, jota pidetään yllä niin kulttuurisilla rakenteilla kuin yksittäisten ihmisten reaktioilla. Tutkimus tuo myös esille, ettei kaljuuden syyllä ole usein vaikutusta asenteisiin. Naisten oman toiminnan ansiosta kaljuudesta on tullut kuitenkin näkyvämpää ja asenteissa on tapahtunut muutosta positiivisempaan suhtautumiseen viimeisten vuosikymmenten aikana.
Viestintä