Väitös (etnologia): FM Anna Kirveennummi
Aika
16.6.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Anna Kirveennummi esittää väitöskirjansa ”Kutsu osallistua tieteelliseen toimintaan. Etnografisia näkökulmia monitieteisen kyselytoiminnan yhteistyöhön ja käytäntöihin” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.6.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-sali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68043366766 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emerita Pirjo Korkiakangas (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Helena Ruotsala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on etnologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9297-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kyselytoiminnasta on muodostunut suosittu tapa tallentaa suomalaiseen arkeen kuuluvia ilmiöitä keruukutsuihin vastanneiden kansalaisten avulla. Väitöstutkimuksessa käsitellään kyselytoiminnan lähtökohtia Turun yliopiston Tiedusteluja kansallisten tieteiden alalta -kyselylehtisten näkökulmasta. Ne avaavat harvinaislaatuista monitieteistä yhteistyötä, joka toteutui kansanelämäntutkimuksen alalla vuodesta 1958 alkaen, sosiologian professori Esko Aaltosen (1893–1966) toimiessa sosiologian ja vastaperustetun kansatieteen laitoksen esimiehenä sekä Kotiseutuliiton johdossa.
Tutkimus edustaa kokeilevaa metodihistoriallista ja etnografista tutkimusta lähestyessään kyselytoimintaa HKTL-tutkimusarkiston tilasta ja kyselykokoelmiin tallennettujen aineistojen kysymyksenasetteluista käsin. Tieteellisen yhteistyön kulmakivenä oli säännöllisesti ilmestynyt kyselylehtinen ja laitosten tutkimusprofiileihin soveltuvien tehtävänantojen muotoilu tutkimukseen kutsutuille kansalaisille. Monitieteisen yhteistyön aktiivisin aika oli ajoitettavissa vuosiin 1958–1962, jolloin kyselylehtisiä ilmestyi 14. Kyselylehtisissä julkaistiin kaikkiaan 28 kyselyä, joista sosiologia toteutti tahoillaan 12 ja kansatiede 13, kolmen maaseututyöväelle suunnatun ammattiryhmäkyselyn toteutuessa laitosten ja muiden intressiryhmien tiiviin yhteistyön kautta.
Tutkimus auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa niistä tiedollisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen prosesseista, joihin kansatieteen ja sosiologian yhteistoiminta liittyi paitsi yliopistossa myös kotiseututyön kentällä, toiminnan ja tavoitteiden muuttuessa. Kyselyt toteutettiin tietoisena muista suomalaisten ja ruotsalaisten arkistojen keruukyselyistä ja käytännöistä. Kenttätyömenetelmien suosio johti laventamaan myös kyselyiden sosiaalihistoriallista tarkastelua nykyaikaan ja pienyhteisöjen eriaikaisten muutosten havainnointiin. Väitöskirja syventääkin ymmärrystä kyselytoiminnassa sovellettujen metodien monialaisista kytköksistä kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin sekä tieteellisiin muutoksiin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68043366766 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emerita Pirjo Korkiakangas (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Helena Ruotsala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on etnologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9297-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kyselytoiminnasta on muodostunut suosittu tapa tallentaa suomalaiseen arkeen kuuluvia ilmiöitä keruukutsuihin vastanneiden kansalaisten avulla. Väitöstutkimuksessa käsitellään kyselytoiminnan lähtökohtia Turun yliopiston Tiedusteluja kansallisten tieteiden alalta -kyselylehtisten näkökulmasta. Ne avaavat harvinaislaatuista monitieteistä yhteistyötä, joka toteutui kansanelämäntutkimuksen alalla vuodesta 1958 alkaen, sosiologian professori Esko Aaltosen (1893–1966) toimiessa sosiologian ja vastaperustetun kansatieteen laitoksen esimiehenä sekä Kotiseutuliiton johdossa.
Tutkimus edustaa kokeilevaa metodihistoriallista ja etnografista tutkimusta lähestyessään kyselytoimintaa HKTL-tutkimusarkiston tilasta ja kyselykokoelmiin tallennettujen aineistojen kysymyksenasetteluista käsin. Tieteellisen yhteistyön kulmakivenä oli säännöllisesti ilmestynyt kyselylehtinen ja laitosten tutkimusprofiileihin soveltuvien tehtävänantojen muotoilu tutkimukseen kutsutuille kansalaisille. Monitieteisen yhteistyön aktiivisin aika oli ajoitettavissa vuosiin 1958–1962, jolloin kyselylehtisiä ilmestyi 14. Kyselylehtisissä julkaistiin kaikkiaan 28 kyselyä, joista sosiologia toteutti tahoillaan 12 ja kansatiede 13, kolmen maaseututyöväelle suunnatun ammattiryhmäkyselyn toteutuessa laitosten ja muiden intressiryhmien tiiviin yhteistyön kautta.
Tutkimus auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa niistä tiedollisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen prosesseista, joihin kansatieteen ja sosiologian yhteistoiminta liittyi paitsi yliopistossa myös kotiseututyön kentällä, toiminnan ja tavoitteiden muuttuessa. Kyselyt toteutettiin tietoisena muista suomalaisten ja ruotsalaisten arkistojen keruukyselyistä ja käytännöistä. Kenttätyömenetelmien suosio johti laventamaan myös kyselyiden sosiaalihistoriallista tarkastelua nykyaikaan ja pienyhteisöjen eriaikaisten muutosten havainnointiin. Väitöskirja syventääkin ymmärrystä kyselytoiminnassa sovellettujen metodien monialaisista kytköksistä kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin sekä tieteellisiin muutoksiin.
Viestintä