Väitös (englannin kieli): FM, MA Turo Rautaoja
Aika
10.6.2023 klo 12.00 - 16.00
FM, MA Turo Rautaoja esittää väitöskirjansa ”Exploring Agency in the Construction of a Translated Character Narrative – A Multiple-Case Study on Early Sibelius-Related Translations into Finnish” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 10.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, A112-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Anne Lange (Tallinnan yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Outi Paloposki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on englannin kieli.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9320-8.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Mona Bakerin sosiologinen narratiiviteoria on kohta kahden vuosikymmenen ajan ollut käännöstieteen keskeinen narratiiveja tarkasteleva teoria. Käännösten narratiiveja luovaan voimaan keskittyvä teoria on ollut suosittu laajan sovellettavuutensa ansiosta, mutta sen perusteita ei toistaiseksi ole juurikaan tarkasteltu kriittisesti.
Väitöstutkimus valaisee Bakerin narratiiviteorian lähtökohtia ja selvittää teorian suhdetta sen sosiologishistoriallisiin juuriin. Lisäksi se sisältää kymmenen tapaustutkimuksen sarjan, jonka avulla väitöskirjassa kehitetään ajatusta henkilönarratiivien rakentumisesta ja tarkennetaan käsitystä kääntäjistä narratiivien luojina. Tapaustutkimuksissa käsitellään 12:ta suomeksi vuosina 1916–1965 käännettyä tietotekstiä, jotka liittyvät Jean Sibeliukseen. Niiden osaltaan luoman suomalaiskansallisen Sibelius-narratiivin syntyä tarkastellaan erityisesti suhteessa tekstien kääntäjiin ja heidän toimijuutensa.
Tutkimuksen keskeistä narratiivityyppiä, yhteiskunnallisesti merkittävää henkilönarratiivia, ei aiemmin ole käsitelty käännöstieteellisessä narratiivitutkimuksessa. Tutkimus selvittääkin tämän narratiivityypin ominaisuuksia ja nostaa esiin asioita, joita henkilönarratiivin tutkimuksessa tulee huomioida. Yleisellä tasolla tutkimus osoittaa, että historiallisia narratiiveja on syytä tarkastella monisyisinä sekä ajan mittaan rakentuvina ilmiöinä, joiden tutkimuksessa pitää ottaa huomioon muitakin näkökohtia kuin narratiivien tekniset ominaisuudet. Toisaalta tutkimus tuo myös esiin tarpeen tarkentaa käännöstieteen narratiiviteorian suhdetta muuhun narratiivitutkimuksen kenttään.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Anne Lange (Tallinnan yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Outi Paloposki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on englannin kieli.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9320-8.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Mona Bakerin sosiologinen narratiiviteoria on kohta kahden vuosikymmenen ajan ollut käännöstieteen keskeinen narratiiveja tarkasteleva teoria. Käännösten narratiiveja luovaan voimaan keskittyvä teoria on ollut suosittu laajan sovellettavuutensa ansiosta, mutta sen perusteita ei toistaiseksi ole juurikaan tarkasteltu kriittisesti.
Väitöstutkimus valaisee Bakerin narratiiviteorian lähtökohtia ja selvittää teorian suhdetta sen sosiologishistoriallisiin juuriin. Lisäksi se sisältää kymmenen tapaustutkimuksen sarjan, jonka avulla väitöskirjassa kehitetään ajatusta henkilönarratiivien rakentumisesta ja tarkennetaan käsitystä kääntäjistä narratiivien luojina. Tapaustutkimuksissa käsitellään 12:ta suomeksi vuosina 1916–1965 käännettyä tietotekstiä, jotka liittyvät Jean Sibeliukseen. Niiden osaltaan luoman suomalaiskansallisen Sibelius-narratiivin syntyä tarkastellaan erityisesti suhteessa tekstien kääntäjiin ja heidän toimijuutensa.
Tutkimuksen keskeistä narratiivityyppiä, yhteiskunnallisesti merkittävää henkilönarratiivia, ei aiemmin ole käsitelty käännöstieteellisessä narratiivitutkimuksessa. Tutkimus selvittääkin tämän narratiivityypin ominaisuuksia ja nostaa esiin asioita, joita henkilönarratiivin tutkimuksessa tulee huomioida. Yleisellä tasolla tutkimus osoittaa, että historiallisia narratiiveja on syytä tarkastella monisyisinä sekä ajan mittaan rakentuvina ilmiöinä, joiden tutkimuksessa pitää ottaa huomioon muitakin näkökohtia kuin narratiivien tekniset ominaisuudet. Toisaalta tutkimus tuo myös esiin tarpeen tarkentaa käännöstieteen narratiiviteorian suhdetta muuhun narratiivitutkimuksen kenttään.