Väitös (diagnostinen radiologia): LL Aapo Sirén
Aika
18.10.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Aapo Sirén esittää väitöskirjansa ”Magnetic resonance imaging in paediatric spinal trauma – retrospective analysis of feasibility, safety, and diagnostic value in the emergency department” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.10.2024 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65828612224 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii tohtori David Wilson (Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena dosentti Jussi Hirvonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on diagnostinen radiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9767-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Selkärankavammat eivät lapsilla ja nuorilla ole yleisiä, mutta vakavan rankavamman seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Epäiltyä rankavammaa voi olla vaikea poissulkea oireiden ja lääkärintutkimuksen perusteella, joten päivystyspoliklinikalla päädytään usein kuvantamistutkimuksiin.
Rankavammojen kuvantamisessa on pääosin käytetty röntgensäteisiin perustuvia menetelmiä eli röntgenkuvausta ja tietokonetomografiaa. Magneettikuvaus on uudempi menetelmä, jota on viime vuosikymmeninä hyödynnetty jatkuvasti enemmän erilaisissa tilanteissa. Magneettikuvaus on kalliimpi ja hitaampi kuin röntgenkuvaus tai tietokonetomografia, ja sen saatavuus on huonompi. Lapsipotilaan magneettikuvaus on usein vaatinut onnistuakseen nukutuksen. Magneettikuvaus ei toisaalta altista potilasta säteilylle, ja se osoittaa rangan vammamuutokset, erityisesti pehmytkudosten vammat, herkemmin kuin tietokonetomografia. Magneettikuvauksen käyttökelpoisuutta ensisijaisena tai ainoana rankavamman kuvantamistutkimuksena ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu.
Väitöstutkimuksessa käytiin läpi Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystysradiologian yksikössä vuosina 2013–2021 rankavammaepäilyn vuoksi alle 18-vuotiaille potilaille tehtyjen magneettikuvausten tiedot. Magneettikuvaus osoitti kaikki vakavat, kirurgista hoitoa vaativat rankavammat, eikä kuvantamiseen liittyviä haittatapahtumia ilmennyt. Lähes kaikki yli viisivuotiaat oli onnistuneesti kuvattu ilman nukutusta. Myös seurantakuvausten tarve väheni röntgen- ja tietokonetomografiakuvauksiin perustuviin hoitokäytäntöihin verrattuna.
Tulostemme perusteella magneettikuvaus on luotettava ja turvallinen lasten rankavammaepäilyn kuvantamistutkimus. Sitä voidaan huoletta käyttää myös ainoana kuvantamisena. Kustannusvaikuttavuuden arviointi kuitenkin vaatii lisätutkimusta, samoin sen selvittäminen, onko magneettikuvaus potilaan kannalta oleellisesti parempi kuin tietokonetomografia.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65828612224 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii tohtori David Wilson (Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena dosentti Jussi Hirvonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on diagnostinen radiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9767-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Selkärankavammat eivät lapsilla ja nuorilla ole yleisiä, mutta vakavan rankavamman seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Epäiltyä rankavammaa voi olla vaikea poissulkea oireiden ja lääkärintutkimuksen perusteella, joten päivystyspoliklinikalla päädytään usein kuvantamistutkimuksiin.
Rankavammojen kuvantamisessa on pääosin käytetty röntgensäteisiin perustuvia menetelmiä eli röntgenkuvausta ja tietokonetomografiaa. Magneettikuvaus on uudempi menetelmä, jota on viime vuosikymmeninä hyödynnetty jatkuvasti enemmän erilaisissa tilanteissa. Magneettikuvaus on kalliimpi ja hitaampi kuin röntgenkuvaus tai tietokonetomografia, ja sen saatavuus on huonompi. Lapsipotilaan magneettikuvaus on usein vaatinut onnistuakseen nukutuksen. Magneettikuvaus ei toisaalta altista potilasta säteilylle, ja se osoittaa rangan vammamuutokset, erityisesti pehmytkudosten vammat, herkemmin kuin tietokonetomografia. Magneettikuvauksen käyttökelpoisuutta ensisijaisena tai ainoana rankavamman kuvantamistutkimuksena ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu.
Väitöstutkimuksessa käytiin läpi Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystysradiologian yksikössä vuosina 2013–2021 rankavammaepäilyn vuoksi alle 18-vuotiaille potilaille tehtyjen magneettikuvausten tiedot. Magneettikuvaus osoitti kaikki vakavat, kirurgista hoitoa vaativat rankavammat, eikä kuvantamiseen liittyviä haittatapahtumia ilmennyt. Lähes kaikki yli viisivuotiaat oli onnistuneesti kuvattu ilman nukutusta. Myös seurantakuvausten tarve väheni röntgen- ja tietokonetomografiakuvauksiin perustuviin hoitokäytäntöihin verrattuna.
Tulostemme perusteella magneettikuvaus on luotettava ja turvallinen lasten rankavammaepäilyn kuvantamistutkimus. Sitä voidaan huoletta käyttää myös ainoana kuvantamisena. Kustannusvaikuttavuuden arviointi kuitenkin vaatii lisätutkimusta, samoin sen selvittäminen, onko magneettikuvaus potilaan kannalta oleellisesti parempi kuin tietokonetomografia.
Viestintä