Väitös (bioteknologia): DI Olli Huhtinen
Aika
13.12.2024 klo 12.00 - 16.00
DI Olli Huhtinen esittää väitöskirjansa ”Advancing Antibody Engineering: Development of a Novel Bxb1 Landing Pad-Based Mammalian Display Platform for the ion of Biophysically Favorable Antibodies” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.12.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e6c9dc36-09d7-45f0-8711-5244cda29557/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Achim Doerner (Merck Healthcare KGaA, Saksa) ja kustoksena professori Urpo Lamminmäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on bioteknologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9950-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Uusi seulontateknologia tehostaa biologisten lääkkeiden kehitystä
DI Olli Huhtisen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi solupohjainen seulontamenetelmä lääkekehityksen kannalta suotuisten vasta-aineiden valintaa varten. Nisäkässolun luontaista laadunvalvontakoneistoa hyödyntävä teknologia nopeuttaa biologisten lääkkeiden kehitystä ja nostaa onnistumistodennäköisyyttä.
Suurin osa biologisista lääkkeistä on vasta-aineita, joilla on kyky sitoutua spesifisesti toisiin, tyypillisesti elimistölle vieraisiin, molekyyleihin ja kontrolloida muiden immuunijärjestelmän osien toimintaa. Sitoutumalla syöpäsolujen pintaproteiineihin lääkinnälliset vasta-aineet voivat esimerkiksi estää niiden lisääntymissignaaleja tai aktivoida immuunisoluja tuhoamaan niitä. Hyvän spesifisyyden ja sitoutumisvoimakkuuden lisäksi lääkinnällisiltä vasta-aineilta vaaditaan muita hyviä laadullisia, nk. biofysikaalisia, ominaisuuksia, jotta lääkkeen tehokas valmistus, säilytys ja annostelu voidaan varmistaa.
– Lääkinnällinen vasta-aine ei saa olla herkkä saostumaan, sen rakenteen pitää olla stabiili erilaisissa olosuhteissa ja sen pitää pysyä liukoisena lääkevalmisteissa, joissa sen pitoisuus on hyvin korkea, väitöskirjatutkija Olli Huhtinen tiivistää.
Vasta-aineen biofysikaalisten ominaisuuksien ja nisäkässolupinnan ilmentymistasojen välillä on yhteys
Nisäkässolun tuottamat proteiinit kulkevat solussa tarkan laadunvalvontakoneiston läpi, mikä estää väärin laskostuneiden tai epästabiilien proteiinien tuoton ja kuljetuksen solun pinnalle. Lisäksi solun pinnalla muiden proteiinien kanssa epänormaalisti vuorovaikuttavat proteiinit ohjataan hajotettavaksi.
– Kehittämäni menetelmä hyödyntää nisäkässolun laadunvalvontakoneistoa valitsemalla lääkekandidaatiksi vasta-aineita, joiden ilmentymistaso nisäkässolun pinnalla on korkea, Huhtinen toteaa.
Turun yliopiston ja lääkeyritys Orionin välisenä yhteistyöhankkeena toteutettu väitöstutkimus toi merkittävää näyttöä kliinisessä tutkimuksessa olevien lääkinnällisten vasta-aineiden nisäkässolupinnan ilmentämistasojen ja biofysikaalisten ominaisuuksien välisestä yhteydestä.
Kehitetty menetelmä mahdollistaa biofysikaalisesti suotuisten vasta-aineiden valinnan lääkekehitysprojektin alkuvaiheessa, mikä nopeuttaa biologisten lääkkeiden kehitystä, nostaa onnistumistodennäköisyyttä ja pienentää kehityskustannuksia.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e6c9dc36-09d7-45f0-8711-5244cda29557/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Achim Doerner (Merck Healthcare KGaA, Saksa) ja kustoksena professori Urpo Lamminmäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on bioteknologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9950-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Uusi seulontateknologia tehostaa biologisten lääkkeiden kehitystä
DI Olli Huhtisen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi solupohjainen seulontamenetelmä lääkekehityksen kannalta suotuisten vasta-aineiden valintaa varten. Nisäkässolun luontaista laadunvalvontakoneistoa hyödyntävä teknologia nopeuttaa biologisten lääkkeiden kehitystä ja nostaa onnistumistodennäköisyyttä.
Suurin osa biologisista lääkkeistä on vasta-aineita, joilla on kyky sitoutua spesifisesti toisiin, tyypillisesti elimistölle vieraisiin, molekyyleihin ja kontrolloida muiden immuunijärjestelmän osien toimintaa. Sitoutumalla syöpäsolujen pintaproteiineihin lääkinnälliset vasta-aineet voivat esimerkiksi estää niiden lisääntymissignaaleja tai aktivoida immuunisoluja tuhoamaan niitä. Hyvän spesifisyyden ja sitoutumisvoimakkuuden lisäksi lääkinnällisiltä vasta-aineilta vaaditaan muita hyviä laadullisia, nk. biofysikaalisia, ominaisuuksia, jotta lääkkeen tehokas valmistus, säilytys ja annostelu voidaan varmistaa.
– Lääkinnällinen vasta-aine ei saa olla herkkä saostumaan, sen rakenteen pitää olla stabiili erilaisissa olosuhteissa ja sen pitää pysyä liukoisena lääkevalmisteissa, joissa sen pitoisuus on hyvin korkea, väitöskirjatutkija Olli Huhtinen tiivistää.
Vasta-aineen biofysikaalisten ominaisuuksien ja nisäkässolupinnan ilmentymistasojen välillä on yhteys
Nisäkässolun tuottamat proteiinit kulkevat solussa tarkan laadunvalvontakoneiston läpi, mikä estää väärin laskostuneiden tai epästabiilien proteiinien tuoton ja kuljetuksen solun pinnalle. Lisäksi solun pinnalla muiden proteiinien kanssa epänormaalisti vuorovaikuttavat proteiinit ohjataan hajotettavaksi.
– Kehittämäni menetelmä hyödyntää nisäkässolun laadunvalvontakoneistoa valitsemalla lääkekandidaatiksi vasta-aineita, joiden ilmentymistaso nisäkässolun pinnalla on korkea, Huhtinen toteaa.
Turun yliopiston ja lääkeyritys Orionin välisenä yhteistyöhankkeena toteutettu väitöstutkimus toi merkittävää näyttöä kliinisessä tutkimuksessa olevien lääkinnällisten vasta-aineiden nisäkässolupinnan ilmentämistasojen ja biofysikaalisten ominaisuuksien välisestä yhteydestä.
Kehitetty menetelmä mahdollistaa biofysikaalisesti suotuisten vasta-aineiden valinnan lääkekehitysprojektin alkuvaiheessa, mikä nopeuttaa biologisten lääkkeiden kehitystä, nostaa onnistumistodennäköisyyttä ja pienentää kehityskustannuksia.
Viestintä