Väitös (biologia): FM Hanna Kalliolevo
Aika
3.11.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Hanna Kalliolevo esittää väitöskirjansa ”Biodiversity conservation and compensations for nature and people: from current challenges to future tools” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Janne Kotiaho (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9478-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kompensaatioita käytetään korvaamaan ihmisen luonnolle aiheuttamia haittoja, mutta myös lajien suojelusta koituvia haittoja ihmisille. Ekologista kompensaatiota käytetään erityisesti infrastruktuurihankkeista aiheutuvien luontohaittojen hyvittämiseen ennallistamalla tai suojelemalla saman arvoinen määrä luontoarvoja toisaalla. Lajien suojeluun liittyvät kompensaatiot ovat yleensä rahallisia korvauksia esimerkiksi suurten petoeläinten aiheuttamista kotieläinvahingoista.
Väitöskirjassa tutkittiin tapaustutkimusten avulla kompensaatioihin liittyviä haasteita ja ehdotettiin uusia menetelmiä. Selvisi, että suomalaiset luontoselvitykset mahdollisten rakennusalueiden luontoarvoista ovat nykyisellään riittämättömiä hyödynnettäväksi kompensaatioissa, kun taas Australiassa kompensaatiot aiheuttavat viheralueiden siirtymistä kauemmas ihmisistä ja kaupunkien keskustoista. Tulosten perusteella esitettiin parannuksia luontoselvitysten kattavuuteen luontoarvojen ja paikkatiedon selvittämiseksi, sekä selvitysmenetelmien yhdenmukaistamista alueiden vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Lisäksi paikalliset yhteisöt ja ekosysteemipalvelut tulisi huomioida paremmin erityisesti kaupunkialueilla. Kompensaatiomenetelmäksi ehdotettiin passiivista ennallistamista luontaisen elinympäristöjen kehittymisen kautta Englannissa. Väitöskirjassa ehdotetaan myös uutta talouteen ja osallisuuteen perustuvaa rahoitusmekanismia ehkäisemään susien aiheuttamia vahinkoja ihmisille Suomessa. Tulosten perusteella kattavamman ekologisen ja sosiaalisen aineiston kerääminen on tärkeää erilaisissa kompensaatioissa.
Väitöskirjan perusteella kompensaatioita voidaan kehittää paremmiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta luontoselvitysten parantamisella sekä paikallisten ihmisten osallistamisella. Lisäksi kompensaatioiden käyttöön ehdotetut uudet mekanismit sisältävät potentiaalia luonnon ennallistamiselle, mutta myös ihmisten ja muiden lajien paremmalle yhteiselolle. Kompensaatioiden maailmanlaajuisen käytön vuoksi on tärkeää, että menetelmiä kehitetään niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy vähintään entisellään ja parhaimmillaan lisääntyy.
Vastaväittäjänä toimii professori Janne Kotiaho (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9478-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kompensaatioita käytetään korvaamaan ihmisen luonnolle aiheuttamia haittoja, mutta myös lajien suojelusta koituvia haittoja ihmisille. Ekologista kompensaatiota käytetään erityisesti infrastruktuurihankkeista aiheutuvien luontohaittojen hyvittämiseen ennallistamalla tai suojelemalla saman arvoinen määrä luontoarvoja toisaalla. Lajien suojeluun liittyvät kompensaatiot ovat yleensä rahallisia korvauksia esimerkiksi suurten petoeläinten aiheuttamista kotieläinvahingoista.
Väitöskirjassa tutkittiin tapaustutkimusten avulla kompensaatioihin liittyviä haasteita ja ehdotettiin uusia menetelmiä. Selvisi, että suomalaiset luontoselvitykset mahdollisten rakennusalueiden luontoarvoista ovat nykyisellään riittämättömiä hyödynnettäväksi kompensaatioissa, kun taas Australiassa kompensaatiot aiheuttavat viheralueiden siirtymistä kauemmas ihmisistä ja kaupunkien keskustoista. Tulosten perusteella esitettiin parannuksia luontoselvitysten kattavuuteen luontoarvojen ja paikkatiedon selvittämiseksi, sekä selvitysmenetelmien yhdenmukaistamista alueiden vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Lisäksi paikalliset yhteisöt ja ekosysteemipalvelut tulisi huomioida paremmin erityisesti kaupunkialueilla. Kompensaatiomenetelmäksi ehdotettiin passiivista ennallistamista luontaisen elinympäristöjen kehittymisen kautta Englannissa. Väitöskirjassa ehdotetaan myös uutta talouteen ja osallisuuteen perustuvaa rahoitusmekanismia ehkäisemään susien aiheuttamia vahinkoja ihmisille Suomessa. Tulosten perusteella kattavamman ekologisen ja sosiaalisen aineiston kerääminen on tärkeää erilaisissa kompensaatioissa.
Väitöskirjan perusteella kompensaatioita voidaan kehittää paremmiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta luontoselvitysten parantamisella sekä paikallisten ihmisten osallistamisella. Lisäksi kompensaatioiden käyttöön ehdotetut uudet mekanismit sisältävät potentiaalia luonnon ennallistamiselle, mutta myös ihmisten ja muiden lajien paremmalle yhteiselolle. Kompensaatioiden maailmanlaajuisen käytön vuoksi on tärkeää, että menetelmiä kehitetään niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy vähintään entisellään ja parhaimmillaan lisääntyy.
Viestintä