Väitös (biologia): FL Lassi Suominen
Aika
9.6.2023 klo 12.00 - 16.00
FL Lassi Suominen esittää väitöskirjansa “Environmental variation, niches of indicator species and forest structure in Amazonia” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.6.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Agora, luentosali XXI, Vesilinnantie 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jouko Rikkinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hanna Tuomisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9299-7.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Amazonia on laajin jäljellä oleva trooppinen sademetsäalue. Se on nopeasti pienenemässä, koska metsää raivataan esimerkiksi ravinnontuotannon tarpeisiin. Vaikka sademetsäalue näyttää ilmakuvissa varsin yhtenäiseltä, alueen maaperä on huomattavan vaihtelevaa. Tämä vaihtelu puolestaan heijastuu eliölajiston vaihteluun. Maaperä- ja lajistovaihtelun kartoittaminen on tärkeää siksi, ettei esimerkiksi maataloutta varten raivattaisi turhaan alueita, joiden maaperä on tarkoitukseen sopimaton. Maaperän suuri vaihtelevuus merkitsee usein myös suurta metsätyyppien vaihtelua ja siten alueellisesti korkeaa lajimäärää. Kartoitus on siten tärkeää myös lajiston suojelun kannalta.
Kartoituksen hidasteena on ollut Amazonian laajuus ja monien alueiden vaikeapääsyisyys, suuri lajimäärä ja puutteellinen tieto alueen lajiston ekologiasta. Indikaattorilajien eli ilmaisinlajien käyttö on tehokas tapa nopeuttaa maaperän ja lajiston kartoitusta, sillä indikaattorilajien kartoittaminen on nopeampaa kuin maaperänäytteiden analysointi - koko lajiston selvittämisestä puhumattakaan.
Tässä väitöskirjassa käytän kahta suurta, viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana kerättyä aineistoa Amazonian indikaattorilajeista. Euroopan lehti- ja havumetsävyöhykkeillä indikaattorilajeja on jo pitkään käytetty maaperän viljavuuden ja metsätyypin kartoittamiseen. Sovellan Euroopassa käytettyjä menetelmiä indikaattorilajien ekologisten lokeroiden mallintamiseen. Väitöstutkimukseni tulokset osoittavat, että indikaattorilajeja voitaisiin todennäköisesti hyödyntää myös Amazoniassa, käyttäen tiettyjä lajeja ja lajiryhmiä.
Selvitän tässä tutkimuksessa myös sitä, miten maaperän vaihtelu vaikuttaa alankosademetsän rakenteeseen. Andien rinteiden pilvimetsissä tutkin metsän rakenteen ja mikroilmaston välistä yhteyttä, ja saan selville, että sekä metsän rakenteella että mikroilmastolla on vaikutusta epifyyttisten kasvien runsauteen ja monimuotoisuuteen. Metsän rakenteen muutokset esimerkiksi valikoivien hakkuiden seurauksena vaikuttavat todennäköisesti kuivattavasti mikroilmastoon, ja sitä kautta haitallisesti epifyytteihin. Tällä on negatiivinen vaikutus pilvimetsän kykyyn ylläpitää veden kiertokulkua ja tuottaa puhdasta vettä.
Vastaväittäjänä toimii professori Jouko Rikkinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hanna Tuomisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9299-7.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Amazonia on laajin jäljellä oleva trooppinen sademetsäalue. Se on nopeasti pienenemässä, koska metsää raivataan esimerkiksi ravinnontuotannon tarpeisiin. Vaikka sademetsäalue näyttää ilmakuvissa varsin yhtenäiseltä, alueen maaperä on huomattavan vaihtelevaa. Tämä vaihtelu puolestaan heijastuu eliölajiston vaihteluun. Maaperä- ja lajistovaihtelun kartoittaminen on tärkeää siksi, ettei esimerkiksi maataloutta varten raivattaisi turhaan alueita, joiden maaperä on tarkoitukseen sopimaton. Maaperän suuri vaihtelevuus merkitsee usein myös suurta metsätyyppien vaihtelua ja siten alueellisesti korkeaa lajimäärää. Kartoitus on siten tärkeää myös lajiston suojelun kannalta.
Kartoituksen hidasteena on ollut Amazonian laajuus ja monien alueiden vaikeapääsyisyys, suuri lajimäärä ja puutteellinen tieto alueen lajiston ekologiasta. Indikaattorilajien eli ilmaisinlajien käyttö on tehokas tapa nopeuttaa maaperän ja lajiston kartoitusta, sillä indikaattorilajien kartoittaminen on nopeampaa kuin maaperänäytteiden analysointi - koko lajiston selvittämisestä puhumattakaan.
Tässä väitöskirjassa käytän kahta suurta, viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana kerättyä aineistoa Amazonian indikaattorilajeista. Euroopan lehti- ja havumetsävyöhykkeillä indikaattorilajeja on jo pitkään käytetty maaperän viljavuuden ja metsätyypin kartoittamiseen. Sovellan Euroopassa käytettyjä menetelmiä indikaattorilajien ekologisten lokeroiden mallintamiseen. Väitöstutkimukseni tulokset osoittavat, että indikaattorilajeja voitaisiin todennäköisesti hyödyntää myös Amazoniassa, käyttäen tiettyjä lajeja ja lajiryhmiä.
Selvitän tässä tutkimuksessa myös sitä, miten maaperän vaihtelu vaikuttaa alankosademetsän rakenteeseen. Andien rinteiden pilvimetsissä tutkin metsän rakenteen ja mikroilmaston välistä yhteyttä, ja saan selville, että sekä metsän rakenteella että mikroilmastolla on vaikutusta epifyyttisten kasvien runsauteen ja monimuotoisuuteen. Metsän rakenteen muutokset esimerkiksi valikoivien hakkuiden seurauksena vaikuttavat todennäköisesti kuivattavasti mikroilmastoon, ja sitä kautta haitallisesti epifyytteihin. Tällä on negatiivinen vaikutus pilvimetsän kykyyn ylläpitää veden kiertokulkua ja tuottaa puhdasta vettä.