Väitös (biokemia): FM Nelli Vahvelainen
Aika
1.12.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Nelli Vahvelainen esittää väitöskirjansa ”The role of the DNA uptake machinery in the virulence of Aggregatibacter actinomycetemcomitans” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 01.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63887174837 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Mataleena Parikka (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Metsä-Ketelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biokemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9485-4
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Monet bakteerit muodostavat biofilmeiksi kutsuttuja yhteisöjä, joissa bakteerisoluja suojaa niiden ympärilleen tuottama limamainen materiaali. Haitallisten bakteerien muodostamat biofilmit aiheuttavat merkittäviä terveysuhkia, sillä antibiootit eivät toimi biofilmiä vastaan tehokkaasti. Siksi biofilmi-infektioiden hoitoon tarvitaan muita keinoja.
Yksi yleinen bakteeribiofilmin aiheuttama infektio on suusairaus parodontiitti, joka on hampaiden kiinnityskudosta tuhoava tulehdussairaus. Parodontiitin aiheuttaa usean bakteerilajin muodostama biofilmi ientaskussa. Yksi näistä bakteereista on Aggregatibacter actinomycetemcomitans, joka voi kuitenkin elää myös terveiden ihmisten suussa. Bakteerin taudinaiheuttamiskykyä lisää sen kyky ottaa ympäristöstä DNA:ta ja liittää se omaan perimäänsä. Lisäksi se pystyy sitomaan immuunipuolustukselle tärkeitä välittäjäaineita, sytokiineja, jotka viestivät tulehduksesta. Väitöstutkimuksessa keskityttiin A. actinomycetemcomitans-bakteerin taudinaiheuttamiskykyyn, ja erityisesti sen pintaproteiinien ja ihmisen immuunipuolustuksen väliseen kanssakäymiseen.
Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että kolme bakteerin pintaproteiinia osallistuvat sekä DNA:n että sytokiinien sisäänottoon. Tulokset tukevat aikaisempaa hypoteesia siitä, että DNA:n ja sytokiinien sisäänotto voisi tapahtua samalla mekanismilla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään miten sytokiinien sisäänotto vaikuttaa bakteerin geenien ilmentymiseen, mutta sytokiineilla ei havaittu olevan vaikutusta. Yksi tutkituista pintaproteiineista pystyi aktivoimaan ihmisen valkosoluja, joten se on mahdollinen uusien mikrobilääkkeiden kohdeproteiini. Toinen pintaproteiini sen sijaan voi edistää bakteerin selviämistä ihmisen ulkopuolella, sillä proteiinin tuotto lisääntyi, kun kasvatuslämpötilaa laskettiin. Lisätutkimuksilla voitaisiin selvittää yksityiskohtaisesti, miten pintaproteiinit vaikuttavat bakteerin taudinaiheuttamiskykyyn ja miten sytokiinien ja DNA:n sisäänotto tapahtuu.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63887174837 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Mataleena Parikka (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Metsä-Ketelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biokemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9485-4
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Monet bakteerit muodostavat biofilmeiksi kutsuttuja yhteisöjä, joissa bakteerisoluja suojaa niiden ympärilleen tuottama limamainen materiaali. Haitallisten bakteerien muodostamat biofilmit aiheuttavat merkittäviä terveysuhkia, sillä antibiootit eivät toimi biofilmiä vastaan tehokkaasti. Siksi biofilmi-infektioiden hoitoon tarvitaan muita keinoja.
Yksi yleinen bakteeribiofilmin aiheuttama infektio on suusairaus parodontiitti, joka on hampaiden kiinnityskudosta tuhoava tulehdussairaus. Parodontiitin aiheuttaa usean bakteerilajin muodostama biofilmi ientaskussa. Yksi näistä bakteereista on Aggregatibacter actinomycetemcomitans, joka voi kuitenkin elää myös terveiden ihmisten suussa. Bakteerin taudinaiheuttamiskykyä lisää sen kyky ottaa ympäristöstä DNA:ta ja liittää se omaan perimäänsä. Lisäksi se pystyy sitomaan immuunipuolustukselle tärkeitä välittäjäaineita, sytokiineja, jotka viestivät tulehduksesta. Väitöstutkimuksessa keskityttiin A. actinomycetemcomitans-bakteerin taudinaiheuttamiskykyyn, ja erityisesti sen pintaproteiinien ja ihmisen immuunipuolustuksen väliseen kanssakäymiseen.
Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että kolme bakteerin pintaproteiinia osallistuvat sekä DNA:n että sytokiinien sisäänottoon. Tulokset tukevat aikaisempaa hypoteesia siitä, että DNA:n ja sytokiinien sisäänotto voisi tapahtua samalla mekanismilla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään miten sytokiinien sisäänotto vaikuttaa bakteerin geenien ilmentymiseen, mutta sytokiineilla ei havaittu olevan vaikutusta. Yksi tutkituista pintaproteiineista pystyi aktivoimaan ihmisen valkosoluja, joten se on mahdollinen uusien mikrobilääkkeiden kohdeproteiini. Toinen pintaproteiini sen sijaan voi edistää bakteerin selviämistä ihmisen ulkopuolella, sillä proteiinin tuotto lisääntyi, kun kasvatuslämpötilaa laskettiin. Lisätutkimuksilla voitaisiin selvittää yksityiskohtaisesti, miten pintaproteiinit vaikuttavat bakteerin taudinaiheuttamiskykyyn ja miten sytokiinien ja DNA:n sisäänotto tapahtuu.
Viestintä