Väitös (arkeologia): FM Juha Ruohonen
Aika
26.10.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Juha Ruohonen esittää väitöskirjansa ”Ravattulan Ristimäki ja Aurajokilaakson varhaisin seurakunnallinen järjestäytyminen” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 26.10.2024 klo 12.00 (Geotalo, luentosali 404, Akatemiankatu 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Heiki Valk (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori emeritus Jussi-Pekka Taavitsainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on arkeologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomen vanhin tähän mennessä löytynyt kirkollinen rakennus sijaitsee Lounais-Suomessa, Kaarinan Ravattulan kylän Ristimäellä. Aurajoen läheisyydessä sijaitseva Ravattulan kirkko lähiympäristöineen muodostaa tutkimuksellisesti ainutlaatuisen historiallisen kokonaisuuden, sillä siihen kuuluu kirkon jäännösten lisäksi kirkkomaata rajaava aita sekä useita satoja ruumishautoja. Tutkimus luo eri aineistoja ja menetelmiä yhdistämällä kokonaisvaltaisen kuvan Ravattulan kirkosta, sen luonteesta, ajoituksesta ja käyttäjistä. Lisäksi työ valottaa Suomen lähetyshiippakunta-alueen varhaisinta seurakuntakehitystä erityisesti nykyisen Turun ympäristössä.
Pääosa tutkimusmateriaalista koostuu arkeologisesta aineistosta, joka on saatu esiin Ravattulan alueelta tekijän johtamissa tutkimuksissa vuosina 2010–2021. Vertailuaineistona käytetään etenkin keskiaikaista kotimaista ja ruotsalaista puukirkkomateriaalia sekä lounaissuomalaisia ruumiskalmistoja. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on aineistojen laaja, vertaileva analyysi. Työssä hyödynnetään myös esinetutkimuksen ja asutusarkeologian menetelmiä sekä luonnontieteellisiä analyysejä.
Tulosten perusteella Ravattulan Ristimäen käyttö alkaa suku- tai kyläkohtaisena ruumiskalmistona 1000-luvun lopulla tai viimeistään 1100-luvun alussa. Laajemman yhteisön käytössä kohde on aikavälillä 1150–1250 ja kirkkorakennus ainakin 1170-luvulta 1220- tai 1230-luvulle. Kirkko on toiminut useista kylistä koostuneen paikallisseurakunnan keskuksena. Vertailuaineiston perusteella Aurajoki- ja Raisionjokilaaksoihin on hahmotettavissa samankaltaisten seurakuntien tiivis verkosto.
Työ osoittaa Suomen varhaisimman alueseurakuntajärjestelmän olevan selvästi vanhempi kuin mitä on aiemmin oletettu. Se on tutkimusalueella koostunut myöhempiä kirkkopitäjiä selvästi pienemmistä alueellisista yksiköistä. Järjestelmän synty pian 1100-luvun puolivälin jälkeen korostaa niin kutsutun ensimmäisen ristiretken merkitystä katolisen kirkon toimena, jonka välittömänä seurauksena jo aiemmin kristillistyneen Lounais-Suomen alueella otettiin käyttöön kirkollinen hallintojärjestelmä, johon esimerkiksi alueseurakuntien perustaminen liittyi.
Vastaväittäjänä toimii professori Heiki Valk (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori emeritus Jussi-Pekka Taavitsainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on arkeologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomen vanhin tähän mennessä löytynyt kirkollinen rakennus sijaitsee Lounais-Suomessa, Kaarinan Ravattulan kylän Ristimäellä. Aurajoen läheisyydessä sijaitseva Ravattulan kirkko lähiympäristöineen muodostaa tutkimuksellisesti ainutlaatuisen historiallisen kokonaisuuden, sillä siihen kuuluu kirkon jäännösten lisäksi kirkkomaata rajaava aita sekä useita satoja ruumishautoja. Tutkimus luo eri aineistoja ja menetelmiä yhdistämällä kokonaisvaltaisen kuvan Ravattulan kirkosta, sen luonteesta, ajoituksesta ja käyttäjistä. Lisäksi työ valottaa Suomen lähetyshiippakunta-alueen varhaisinta seurakuntakehitystä erityisesti nykyisen Turun ympäristössä.
Pääosa tutkimusmateriaalista koostuu arkeologisesta aineistosta, joka on saatu esiin Ravattulan alueelta tekijän johtamissa tutkimuksissa vuosina 2010–2021. Vertailuaineistona käytetään etenkin keskiaikaista kotimaista ja ruotsalaista puukirkkomateriaalia sekä lounaissuomalaisia ruumiskalmistoja. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on aineistojen laaja, vertaileva analyysi. Työssä hyödynnetään myös esinetutkimuksen ja asutusarkeologian menetelmiä sekä luonnontieteellisiä analyysejä.
Tulosten perusteella Ravattulan Ristimäen käyttö alkaa suku- tai kyläkohtaisena ruumiskalmistona 1000-luvun lopulla tai viimeistään 1100-luvun alussa. Laajemman yhteisön käytössä kohde on aikavälillä 1150–1250 ja kirkkorakennus ainakin 1170-luvulta 1220- tai 1230-luvulle. Kirkko on toiminut useista kylistä koostuneen paikallisseurakunnan keskuksena. Vertailuaineiston perusteella Aurajoki- ja Raisionjokilaaksoihin on hahmotettavissa samankaltaisten seurakuntien tiivis verkosto.
Työ osoittaa Suomen varhaisimman alueseurakuntajärjestelmän olevan selvästi vanhempi kuin mitä on aiemmin oletettu. Se on tutkimusalueella koostunut myöhempiä kirkkopitäjiä selvästi pienemmistä alueellisista yksiköistä. Järjestelmän synty pian 1100-luvun puolivälin jälkeen korostaa niin kutsutun ensimmäisen ristiretken merkitystä katolisen kirkon toimena, jonka välittömänä seurauksena jo aiemmin kristillistyneen Lounais-Suomen alueella otettiin käyttöön kirkollinen hallintojärjestelmä, johon esimerkiksi alueseurakuntien perustaminen liittyi.
Viestintä