Humanistit, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus: paneeli- ja yleisökeskustelu
Aika
22.11.2024 klo 14.30 - 16.00
Turun yliopiston humanistit kutsuvat jälleen avoimeen keskusteluun humanistien asemasta ja vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassamme.
Humanisteilta kysytään yleensä näkemyksiä kieltä, kulttuuria tai historiaa koskeviin aiheisiin.
Lisäksi humanistien ääntä tarvitaan yhteiskunnallisissa aiheissa, kuten talous ja teknologia. Entä mitä humanisteilla on annettavaa sellaisiin polttaviin teemoihin, kuten kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja nyky-yhteiskunnan monenlainen polarisoituminen?
Tämänkertaisen paneelin teema on humanistit, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus. Paneelin jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella laajemmin humanististen tieteiden merkityksestä ja vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa.
Tilaisuus on jatkoa humanistien yhteiskunnallinen vaikuttavuus -teemalle, jonka avauskeskustelu järjestettiin Ravintola Koulussa toukokuussa 2024.
Panelistit:
Väitöskirjatutkija Johanna Latva
Väitöskirjatutkija Mareen Patzelt
Tutkijatohtori Mari Välimäki
Puheenjohtaja: Lotta Aarikka (Itä-Suomen yliopisto)
FM Johanna Latva: Viimeistelen väitöskirjaa naisten kaljuudesta Suomessa. Humanistinen tutkimus merkitsee minulle sitä, että asioita pyritään ymmärtämään ja tarkastelemaan laajemmasta perspektiivistä. Humanistista näkökulmaa tarvitaan mielestäni esimerkiksi hyvinvointia ja terveyttä käsitteleville aloille.
FM Mareen Patzelt: Tutkimuksessani olen kiinnostunut muun muassa lukustrategioiden oppimisesta ja opettamisesta sekä kestävän kehityksen yhteydestä kieltenopetukseen. Ihmisten välinen yhteistyö kohti parempaa maailmaa perustuu pitkälti kieleen. Humanistinen tutkimus voi tarjota tärkeitä näkökulmia kielelliseen monimuotoisuuteen ja tapoihin kommunikoida onnistuneesti yli kieli- ja kulttuurirajojen.
FT Mari Välimäki: Olen varhaismodernin ajan sukupuoli-, perhe- ja yliopistohistoriaan erikoistunut historioitsija, ja olen myös tarkastellut korona-kriisiä Suomessa ja Ruotsissa. Mielestäni humanistinen tutkimus on tärkeää, sillä se usein kysyy, miksi jokin asia on niin kuin se on, onko se ollut aina niin ja voisiko se olla nykyään tai tulevaisuudessa toisinkin.
FT Lotta Aarikka: Tutkin tällä hetkellä kielen ja yhteiskuntaluokan suhdetta Itä-Suomen yliopistossa. Ajattelen, että ilman humanistista tutkimusta ihmiskunta ei ymmärrä itseään. Vain tutkimalla kieliä, kulttuureja, taiteita ja historiaa voimme rakentaa aidosti paremman, valistuneemman ja toiveikkaamman tulevaisuuden.
Lämpimästi tervetuloa!
Humanisteilta kysytään yleensä näkemyksiä kieltä, kulttuuria tai historiaa koskeviin aiheisiin.
Lisäksi humanistien ääntä tarvitaan yhteiskunnallisissa aiheissa, kuten talous ja teknologia. Entä mitä humanisteilla on annettavaa sellaisiin polttaviin teemoihin, kuten kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja nyky-yhteiskunnan monenlainen polarisoituminen?
Tämänkertaisen paneelin teema on humanistit, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus. Paneelin jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella laajemmin humanististen tieteiden merkityksestä ja vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa.
Tilaisuus on jatkoa humanistien yhteiskunnallinen vaikuttavuus -teemalle, jonka avauskeskustelu järjestettiin Ravintola Koulussa toukokuussa 2024.
Panelistit:
Väitöskirjatutkija Johanna Latva
Väitöskirjatutkija Mareen Patzelt
Tutkijatohtori Mari Välimäki
Puheenjohtaja: Lotta Aarikka (Itä-Suomen yliopisto)
FM Johanna Latva: Viimeistelen väitöskirjaa naisten kaljuudesta Suomessa. Humanistinen tutkimus merkitsee minulle sitä, että asioita pyritään ymmärtämään ja tarkastelemaan laajemmasta perspektiivistä. Humanistista näkökulmaa tarvitaan mielestäni esimerkiksi hyvinvointia ja terveyttä käsitteleville aloille.
FM Mareen Patzelt: Tutkimuksessani olen kiinnostunut muun muassa lukustrategioiden oppimisesta ja opettamisesta sekä kestävän kehityksen yhteydestä kieltenopetukseen. Ihmisten välinen yhteistyö kohti parempaa maailmaa perustuu pitkälti kieleen. Humanistinen tutkimus voi tarjota tärkeitä näkökulmia kielelliseen monimuotoisuuteen ja tapoihin kommunikoida onnistuneesti yli kieli- ja kulttuurirajojen.
FT Mari Välimäki: Olen varhaismodernin ajan sukupuoli-, perhe- ja yliopistohistoriaan erikoistunut historioitsija, ja olen myös tarkastellut korona-kriisiä Suomessa ja Ruotsissa. Mielestäni humanistinen tutkimus on tärkeää, sillä se usein kysyy, miksi jokin asia on niin kuin se on, onko se ollut aina niin ja voisiko se olla nykyään tai tulevaisuudessa toisinkin.
FT Lotta Aarikka: Tutkin tällä hetkellä kielen ja yhteiskuntaluokan suhdetta Itä-Suomen yliopistossa. Ajattelen, että ilman humanistista tutkimusta ihmiskunta ei ymmärrä itseään. Vain tutkimalla kieliä, kulttuureja, taiteita ja historiaa voimme rakentaa aidosti paremman, valistuneemman ja toiveikkaamman tulevaisuuden.
Lämpimästi tervetuloa!
Rami Mähkä