Podcast: STUDYcast - Vapaa-ajan ja harrastusten mahdollisuuksia yliopisto-opiskelijana

Keskustelemassa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Noora, Saija ja Veeti. 

Saija: Moikka ja tervetuloa Turun yliopiston Studycast-podcastin pariin! Meitä on täällä tänään studiossa juttelemassa Saija, Noora ja Veeti.  

Veeti: Ja tänään me puhutaan järjestötoiminnasta yliopistossa ja siitä, mitä täällä oikeastaan tapahtuukaan. Varmaan ensimmäinen asia, mikä tulee monilla mieleen, kun puhutaan yliopistosta ja yliopiston järjestöistä, on ainejärjestöt. Joillekin, jotka ei ole kauheasti yliopistomaailmassa olleet tai tähän tutustuneet, niin ainejärjestön käsite voi olla aika vieras, että se vaatii ehkä vähän avaamista. 

Saija: Joo, no mikä tää ainejärjestö käytännössä on, niin se on siis kyseisen oppiaineen opiskelijoiden järjestö, joka ensisijaisesti ajaa jäsenistönsä etuja, myös järjestää tapahtumia... 

Noora: Joo, näitä tapahtumia voi esimerkiksi olla just vuosijuhlat eli vujut, sitten on sitsejä ja ekskursioita. Sitten voi olla myös ihan tämmöisiä niin kun työelämätapahtumia, hyvinvointitapahtumia, kulttuuritapahtumia… Ihan niinku laidasta laitaan pystyyn olla. 

Veeti: Että periaatteessa tarjotaan niin kuin saman aineen opiskelijoille ja monesti samanmielisille ihmisille mahdollisuuksia tehdä jotain hauskaa yhdessä, että se voi olla just tämmöisiä isoja häppeninkejä tai sitten yksinkertaisesti vaan sitä, että järjestetään joku afterwork, että mennään jonnekin juttelemaan työviikon jälkeen, opiskeluviikon jälkeen ja miettimään, että mitäs tässä nyt, mitkä on fiilikset ja mikä meno. 

Noora: Joo, no voitais käydä läpi, että mitä me opiskellaan ja sitä kautta sitten, mihin ainejärjestön me kuulutaan. Mä opiskelen tosiaan kasvatustieteitä ja meidän ainejärjestö on Katko ry ja meillä on punaiset haalarit. 

Veeti: Mä oon oikkari eli oikeustieteen opiskelija ja meidän haalarit, itse asiassa koko suomessa oikeustieteen opiskelijoilla haalarit, on viininpunaiset, ja hienommin sanottuna bolognan punaiset.  

Saija: Ja minä eli Saija olen siis psykologian opiskelija. Meidän ainejärjestö on Fobia ja meillä on semmoinen erikoisuus, että meidän haalarit on kaksiväriset eli toinen puoli on liila ja toinen puoli on musta. 

Veeti: Huh huh, vaatii vähän ylimääräistä työtä sieltä haalarifirman puolelta. 

Saija: Joo, ja se on kanssa mielenkiintoista heti, jos vaikka useampaa alaa opiskelee, niin tulee vähän semmoinen tilkkutäkki[haalarit], mutta ne on hauskoja! 

Noora: Mm joo, mut yleensä nää haalarit on just sitten semmoisia niinku ainejärjestökohtaisia, että ainejärjestössä voidaan sitten päättää, että minkä väriset haalarit haluaa halutaan omalle jäsenistölle, niin haalareilla sitten periaatteessa opiskelijat edustaa sitä omaa ainejärjestöään.  

Veeti: Niin siitähän on nyt, kun viime vuonna taisi tulla tai viime vuosina kun perustettiin teknillinen tiedekunta matlusta erikseen, niin sitten kun siitä perustettiin uusia kiltoja, ainejärjestöjä niin sielläkin monesti ensimmäiset asiat, mitä tehdään on se, että pidetään järjestäytymiskokous ja luodaan yhdistys, ja sitten päätetään, että minkä väriset haalarit tulee, että se on aika ensimmäisiä asioita. 

Saija: Mutta se on tärkeää. Siitä tulee nopeasti semmoinen identiteettikysymys. Ja eikös meillä ole Turun historialla myös spesiaaliteetti, että eikö niillä ole haalarien sijasta viitat? 

Veeti: Joo! Se on yks tämmöinen isompi ja tietysti niinku oman ainejärjestön puolestakin voin semmoisen pienen kuriositeetin sanoa, että en tiedä että onko ihan koko Suomen tasolla, mutta vähintäänkin Turun seudulla ainoa ainejärjestö, jonka haalareissa ei ole ollenkaan mainoksia. 

Noora: P-klubilla, eli näillä poliittisen historian ja valtio opin opiskelijoilla, taitaa olla ainakin osa, että heillä ainakin osalla on sellaisia haalareita, missä ei ole sponsseja. 

 

Veeti: Totta 

  

Saija: Mutta siellä on poikkeuksia. Teillä on niin kun tämmöinen niinkun... 

 

Veeti: Joo, se on tämmönen pitkäaikainen tapa, joka on jatkunut iäisyyksiä. 

 

 Saija: Okei. 

 

Noora: Joo, aika jännää... Osaatko sanoa, että minkä takia tällaiseen on päädytty?  

 

Veeti: Se on pitkäaikainen perinne. En osaa ehkä sanoa kummempia, että toki erilaista yhteistyötä lakifirmojen ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehdään. Ja sitten vaikka vuosikurssin matrikkeliin eli kootaan semmoinen painotuote, missä on koko vuosikurssin kasvot ja nimet ja yhteystiedot. Sinne myydään sitten jonkin verran fuksien toimesta mainoksia ja muuta, mutta haalarit on ollut semmoinen, että ne on haluttu pitää puhtaina tai sellaisena, että niissä ei ole niin kun yhtään sponsseja. 

 

Saija: Okei. Tää matrikkeli olikin mielenkiintoinen kanssa, en oo sellaistakaan kuullut. Meillä on ainejärjestöllä kyllä lehti, mutta meillä ei ole sinne painettuna niinku kaikkien kuvia tai muuta, että ihan hauska. 

 

Veeti: Joo, että se on semmoinen, mitä aina fuksivuosikurssi alkaa kasailemaan siinä syksyllä. Siinä on yleensä tuutoreilta tervehdykset ja sitten ainejärjestön PJ:tä ja tiedekuntaa. Siinä on ikään kuin idea siitä, että tässä on se sun vuosikurssi, että sä oot tullut tällä porukalla yliopistoon. Sitten jos haluat myöhemmin vaikka järjestää jonkun get together -tapahtuman tai jonkun muun tämmöisen kokoontumisen, niin sitten on niinku yhdestä paikasta näkee, että niin tääkin tyyppi on opiskellut mun kanssa, ja näkee suoraan kasvot ja yhdistää nimen ja jonkun puhelinnumeron, joka on toivottavasti vielä voimassa, että saa sitten yhteyden. 

 

 Saija: Okei, mielenkiintoinen!  

Noora: Mulla tuli vielä näistä haalarisponsseista mieleen, että jos joku miettii, että mitä se tarkoittaa, niin haalareissa usein näkyy just tämmöisiä niin kun erilaisia mainoksia, että just niinku täälläkin varmaan yleistä tai yleensä niin kun saattaa oppiaineella olla joku tietty pääsponsori. Esimerkiksi lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat, niin heillä on Burana-haalarit ja esimerkiksi meillä Katkolla on Spesia aina meillä vasemmassa etureidessä. Sponssit on vähän semmoisia ne vähän vaihtelee sitten vuosikurssitta, että niitä sitten haetaan haalareihin ja se on yleensä niin, että ne sitten tukee siinä haalareiden hankinnassa ja sitten firma saa heidän printin haalareihin, mikä sitten, kun opiskelijat kulkee tuolla, niin sitten muut näkee niitä printtejä siellä. 

 

Veeti: Joo. Ja sitten toisaalta, niinku tossa toisaalta kun puhutaan sponsoreista ja muista, niin sitten olemassa on kanssa erilaisia sääntöjä siihen, että mihin tiettyjä haalarimerkkejä vaikka ommellaan. Meillä muun muassa on, että toiseen hihaan ommellaan Lakimiesliiton merkki. Sillälailla että kun sä solmit solmit hihat tähän vyötärölle, niin siitä näkyy se haalarimerkki suoraan siinä hihassa. Se on niinku taas tapa tunnistaa toisia oikkareita koko Suomen laajuisesti, koska kaikille jaetaan se Lakimiesliiton haalarimerkki. Ja kun Turunkin seudulla on muita joilla on vastaavan värisiä semmoisia viininpunaisia haalareita, niin sitten se on yksi tapa erottaa, että tää on oikkari eikä jonkun muun alan opiskelija. 

 

Saija: Joo, meillä on itse asiassa vähän samaa, kun me kuulutaan molemmat Nooran kanssa Indexiin, joka on siis meidän tiedekuntajärjestö, niin meillä on Indexin kirjaimet kirjailtuna oikeaan...? 

 

Noora: Joo, oikeaan. 

 

Saija: ...oikean lahkeen takaosaan. 

 

Noora: Joo. Ja tota, no tästä päästäänkin tälleen sujuvasti näihin tiedekuntajärjestöihin, että mitä nää sitten on. Nää on sitten, esimerkiksi tää oikeustiede, niin heidän tämä järjestö on samalla tiedekuntajärjestö ja ainejärjestö eli Lex. Sitten meillä on tosiaan toi Index, mihin kuuluu yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen. Eli sinne kuuluu kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineet plus sitten Katko. Opettajaopiskelijat, eli Opex ry, ei kuulu Indexiin, mutta Katko kuuluu. On muitakin tiedekuntajärjestöjä, on esimerkiksi Hybridi, jotka on sitten luonnontieteitä ja sitten on Humanitas, missä on humanisteja. Ja eikö toi kauppiksen TuKY oo niin kun tiedekuntajärjestö? 

 

Veeti: Joo!  

 

Noora: Joo. 

 

Veeti: Ja ylipäätään se, että me ehkä näytetään tiedekuntajärjestönä Lex ja ainejärjestönä sillälailla omassa niin kun asemassamme siinä mielessä, että meillä koko tiedekunta opiskelee samaa oppiainetta, että meillä kaikki, jotka tulee oikeustieteelliseen tiedekuntaan opiskelee oikeustiedettä pääaineena ja niistä tulee ensin notaareita ja maistereita, kun taas sitten eri tiedekunnissa on eri koulutusaloja. Vaikka että yhteiskuntatieteellinen, humanistinen ja luonnontieteellinen nyt varsinkin on semmoisia, että siellä mahtuu niin paljon asioita sinne sateenvarjon alle, että on tarve semmoiselle isommalle järjestölle, joka pitää tiedekunnan hommia ja sitten toisaalta saa siihen omaan viiteryhmään paremmin tutustuttua eli järjestettyä asioita, kun on se ainejärjestö, joka sitten on nimenomaan niitä, joiden kanssa voi miettiä, että mitenkäs tästä tentistä pääsee nyt läpi tai mille kursseille ollaan menossa tai jotain inside-juttuja, joita vaan psykologian opiskelijat tietää. 

 

Saija: Kyllä. 

 

Noora: Joo ja just näissä tiedekuntajärjestöissä on ainakin se kiva, että mitä nytten näissä Indexin tapahtumissa on käynyt, niin kun on eri pääainetta siellä sekoitettu, niin sitten se on vähän semmoista vaihtelua, ettei aina ole sen oman ainejärjestön kesken ja että tulee semmoinen poikkitieteellisyys siihen sitten kanssa. Ja toki sitten tiedän, että myös ihan tiedekuntajärjestötkin tekee yhteistyötä. Esimerkiksi tiedän nyt ainakin, että tossa vappuna on ainakin perinteisesti... Tai en itse asiassa tiedä se onko perinteisesti, mutta viime vuonna ainakin oli Lexin ja Indexin järjestämä tapahtuma. Sinne on sitten osallistujia kyllä tosi paljon, kun on kaksi tiedekuntajärjestöä järkkäämässä tapahtumaa mut ehkä se, että nää tiedekuntajärjestöt tuo vielä semmoisen niinku uuden ulottuvuuden tähän kaikkeen järjestötoimintaan. 

 

Saija: Joo, mut toi on kyllä niin kun ehdottomasti mun mielestä hyvä ja hauska puoli tuo poikkitieteellisyys, että tutustuu myös sen oman opiskelijapiirin ulkopuolelta porukkaan. Ja just toi Indexin ja Lexin tapahtuma, minkä sä sanoit, niin se oli kyllä ihan tosi hauska. Siihen liittyen kanssa, niin noi haalarit on ihan todella hyvä jäänmurtaja, että tiedät vähäsen jotakin siitä [toisesta] niin on helppo mennä aloittamaan keskustelua siitä tai muuten. 

 

Veeti: Näinpä. Ylipäätään se, että vaikka niinku ainejärjestöjen tarkoitus on lähtökohtaisesti olla sen niin kun oman alan ihmisten yhteen kokoontuminen ja muuta niin se, että kun siitä päästään siihen poikkitieteelliseen toimintaan, että saadaan järjestettyä tapahtumia, yhteistyötä eri ainejärjestöjen kanssa ja tehdään sitten isompia juttuja, että varmaan niin kun... No, oikikseen kauppikseen ja lääkiksen yhteistyö on ehkä tiiviimpää kuin mitä meillä on oikein siellä on sitten muihin järjestöihin, mutta tulee sitten nää isot trilogiatapahtumat ja tulee tiettyjä tapahtumia, jotka järjestetään aina joka vuosi yhteistyössä, vaikka P-Lexit on yleensä tehty P-klubin kanssa joka vuosi. Ja on kuitenkin sitä että pääsee myös tapaamaan niitä, tai tekemään sitä oman järjestön tapahtumaa oman järjestön ihmisten kanssa, mutta pääsee siihen muiden järjestöjen kanssa tekemään asioita. 

 

Noora: Joo. No, voitais käydä vähän omaa roolia tai identiteettiä meidän omassa järjestössä. Mitäs teet? Mites te osallistutte teidän järjestöjen toimintaan?  

 

Veeti: No, mä voin lähteä vaikka siitä, että mä oon tehnyt aika paljon juttuja erilaisissa järjestöissä. Oman ainejärjestön sisällä mä oon tehnyt spekseissä paljon hommia, että mä oon ollut käsikirjoitus- ja lauluvastaavana. Nykyään autan meidän Pääkön apurit -jaostossa eli autan toimistopäivystysten järjestämisessä ja muissa tämmöisissä. Ja itseasiassa hain Akateemisen mölkyn MM-kisojen komiteaan ja tekemään siellä semmoista perusjuttua. Sitten mä oon tehnyt aikaisemmin Akateemisen Nintendo Clubin hallituksessa tiedottajan hommia ja sitten myös Turun yliopiston kuoron hallituksessa ja taiteellisessa raadissa asioita. Ja itse asiassa tälläkin hetkellä pyöritän nuotistoa kuoron puolella, että aika paljon on tullut erilaisissa järjestöissä tehtyä kaikkea pienestä isompiin hommiin. 

 

Saija: Sä oot kyllä ehtinyt kaikennäköistä, mutta se on kyllä mun mielestä parasta, että yliopiston puitteista pystyy tehdä oikeasti paljon laajemmin kuin mitä mä ajattelin, että olisi edes mahdollista ennen kuin mä pääsin tänne opiskelemaan ja tutustumaan kaikkeen toimintaan, 

 

Veeti: Näinpä. 

 

Saija: Mutta mun tämmöinen järjestöidentiteetti, niin mähän olen ihan tavallinen jäsen. Mä kyllä käyn paljon tapahtumissa ja kaikessa mahdollisessa, mitä meidän ainejärjestö järjestää, mutta en kuulu mihinkään hallituksiin tai muihin. Että tälleen myös että voi ihan hyvin... Ei tarvitse kuulua kaikkeen ja sieltä saa tästä opiskelijaelämästä hyvin irti asioita. Mä kyllä vähän puuhastelen tuossa meidän ainejärjestön vuosijuhlatoimikunnassa ja kopotoimikunnassa eli koulutuspoliittisessa toimikunnassa, mutta se on silleen aika chilliä hommaa, että meillä se perustuu aika pitkälti vapaaehtoisuuteen. Tai siis perustuu vapaaehtoisuuteen, että siihen ei kuulu mitään samanlaisia velvoitteita, mitä hallituksessa olisi, mut että muutamia tapaamisia aina molempiin silloin tällöin. Se on sellaista kivaa prokkistelua. 

 

Noora: Joo, no mulla toi järjestöidentiteetti, niin mä oon nytten toista vuotta meidän Katkon hallituksessa. Viime vuonna mun pestejä oli siellä tapahtumavastaava, lippu-upseeri ja KV-vastaava eli mä olin siellä sitten. Mulla oli toki pari siinä tapahtumien järjestämisessä mutta tapahtumien järkkääminen ja niiden suunnittelu oli meidän vastuulla. Sitten just tää KV-vastaavaan eli kansainvälisyysvastaava eli olin vastuussa tiedotuksesta ja muusta meidän kansainvälisille opiskelijoille ja vaihtareille. Ja sitten kannoin Katkon lippua esimerkiksi näissä Tyyn juhlakulkueissa. Päästään Tyy:hyn pian mutta tota... 

 

Veeti: Ai että, lipun kantaminen... 

 

Noora: Kyllä. Joo, vappu oli kyllä aika huikea, kun pääsi sen ainejärjestön lipun kanssa sinne Taidemuseonmäen huipulle. Ja tosiaan tänä vuonna mä oon sitten työelämävastaava, yhteistyövastaava. Tuohon työelämän vastaavuuteen kuuluu myös sitten toi SKOL-vastaavuus. Eli meillä on tämmöinen Suomen Kasvatustieteiden Opiskelijoiden Liitto, niin oon siellä sitten vastaavana kanssa. Niin mä oon tälleen aika perinteisesti just tuolla niinku hallituksessa toiminut ja oon kokenut sen tosi mielekkääksi, että toki meilläkin hallitustoimintakin perustuu vapaaehtoisuuteen, että ei kukaan mua siinä ei ole pakottanut tai siitä mitään makseta tai tällaista, mutta oon kyllä tykännyt siitä tosi paljon ja oon tavannut sen kautta tosi paljon uusia upeita ihmisiä ja näin. Ja sitten mitä Saijakin sanoi näistä toimikunnista, niin oon sitten lisäksi myös meidän tän vuoden gaalatoimikunnassa. Eli sitten kun järjestetään vähän tämmöisiä jotain isompia tapahtumia esimerkiksi viime vuonna meillä oli vuosijuhlat, niin sinne oli vujutoimikunta ja tällaisia, että sitten kaikki ei tavallaan ole hallituksen vastuulla, niin on sitten tuommoisesta toimikuntatoiminnasta myös kokemusta. Mut mun järjestöidentiteetti on vähän hauska silleen, että mä oon aloittanut tän kaiken aika silleen myöhään, että kun nytkin mä oon viidennen vuoden opiskelija, niin vasta tuossa oikeastaan nelosvuonna aloitin tän kaiken, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. 

 

Saija: Mut tää kuulostaa sulla perinteiseltä tarinalta siinä mielessä, että kun antaa pikkusormen niin vie koko käden. 

 

Veeti: Joo. 

 

Noora: Joo, ehdottomasti  

 

Saija: Niihin aina hurahtaa kuulemma. 

 

Veeti: Joo. Se oli ehkä... Itse tulin aikanaan yliopistoon syksyllä 2019 ennen koronaa ja sitten silloin ehti tutustua tähän perinteiseen ainejärjestötoimintaan ja harrastejärjestöihin ja kaikkeen muuhun. Sitten mä lähdin tekemään varusmiespalvelusta 2020 tammikuussa ja olin siellä koko vuoden ja silloinhan rysähti oikein kunnolla korona päälle ja pandemia tuli ja mitään ei saanut tehdä järjestön tai opiskelun kannalta käytännössä ikinä. Sitten kun sieltä tuli takaisin 2021 tammikuussa, niin oli semmoinen periaatteessa turvaverkko syntynyt jo siitä järjestötoiminnasta, mitä oli silloin 2019 syksyllä ehtinyt tehdä, että silloin kun tuli takaisin, niin tiesi välittömästi, että okei täällä on niinku kuoroporukka ja speksi valmistelee ja tehdään esityksiä ja oli yhteyksiä ihmisiin ja siihen porukkaan ja oli pystynyt elämään periaatteessa sen korona-ajan läpi niiden ihmisten kanssa, vaikka se oli aika haastavaa se elo silloin. Että se oli tavallaan mukavaa, että sai luotua itselle semmoisen järjestöpohjan ja turvaverkon ihmisistä ja ystävistä, joiden kanssa sitten edelleenkin viettää aikaa. 

 

Saija: Mun mielestä oli aika hyvin sanottu tuo turvaverkko, koska se on samalla tavalla, miten mä koen ton meidän ainejärjestön ja toivottavasti mahdollisimman moni muukin. Mut justiinsa se, että on sitten, että tarvitsee sitä jonkun kurssin kanssa apua tai sitten se, että jotain... En mä tiedä muuttoapua, mutta sieltä yleensä löytää sen avun ja ihmiset ja samanhenkisyyttä, niin se on kyllä aikamoinen semmoinen turvaverkko. 

 

Veeti: Kyllä, näinpä.  

 

Noora: Vähän jo sivuttiin tuossa tätä TYY:tä, eli TYY on tosiaan Turun yliopiston ylioppilaskunta. Ja kaikki Turun yliopiston opiskelijat on TYY:n jäseniä eli se on tavallaan tämmöinen pakkojäsenyys ja kaikki ainejärjestöt, harrastejärjestöt ja osakunnat on sitten tässä TYY:n alla. Veeti tuossa jo vähän näihin harrastejärjestöihin viittasikin, niin haluaisitko sä kertoa niistä vähän enemmän? 

 

Veeti: Joo! No, ylipäätään kun lähdetään siitä, että ainejärjestöt on järjestöjä, jotka kokoaa ihmisiä yhteen sen perusteella, että mitä ne opiskelee, niin harrastejärjestöt tekee sitten sitä samaa, mutta se kerää semmoisia ihmisiä, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Harrastejärjestöjä on ihan laidasta laitaan, jos miettii jotain reserviläisyhdistystä tai sitten roolipeliseuraa. Sitten on purjehdusporukkaa ja kaikkea mahdollista oikeastaan laidasta laitaan. Sekin on, että kun on tämmöinen isompi taho, joka on niinku kattojärjestönä yliopiston ylioppilaskunta ja sitten sen alle voi perustaa oikeastaan kuka tahansa minkälaisen tahansa järjestön. Jos tuntuu siltä, että tästä nyt puuttuu vaikka padelkerho meidän ylioppilaskunnasta ja sitä haluttaisiin viedä eteenpäin ja järjestää opiskelijoiden padelkisoja, niin sitten ei muuta kuin kasataan pari tyyppiä ja perustetaan järjestö ja ruvetaan järjestämään toimintaa, että se tarjoaa toisaalta semmoisen ison mahdollisuuden lähteä miettimään ja toteuttamaan itseään ja tehdä kaikkea hauskaa kavereiden kanssa. 

 

Saija: Siis on kyllä! Justiinsa toi, että jälleen kerran yllätyin, kun tulin yliopistoon, että mitä kaikkea täällä on mahdollista tehdä. Kannattaa googlata TYY ja harrastejärjestöt, niin siellä on pitkä lista kaikkea mahdollista. Onko teillä jotain lemppareita siellä? Sulla oli Veeti ainakin joku... Mikä se oli se ystävä...? 

 

Veeti: Joo, siis tota musiikkiijärjestöjä on useampi toki. Kuoroja löytyy ainakin ainakin kolme, että on yliopiston kuoro sitten on CM eli Cantus Merkalialisja sitten toi oopperakuoto ja sitten on orkesteri, sekä puhallin että tavallista. Mutta yksi mitä muistelen aina lämmöllä on Turun yliopiston elektronisen musiikin ystävien ystävät eli elektroniseen musiikin keskittyvä harrastejärjestö. 

 

Noora: Joo, täällä on kyllä, jos selaa tätä listaan, niin täällä on kyllä ihan laidasta laitaan. Että on kestävään kehitykseen liittyvää on erilaisiin musiikkigenreihin liittyvää, politiikkaa... Ihan kaikkea. Urheilu! Täällä amerikkalainen jalkapallokin löytyy ja on just toi mikä tuli aikaisemminkin toi Academic Nintendo Club. Ihan huikeaa, että on kyllä niinku tosi paljon. Pakko sanoa, että mä oon tosi vähän itsekin, vaikka nyt viidettä vuotta jo opiskelen, niin oon kyllä tosi vähän aikaisemmin opintojen aikana perehtynyt näihin harrastejärjestöihin, mutta ihan mahtavaa että on kyllä tällaisia mahdollisuuksia. 

 

Veeti: Jep.  

 

Veeti: ja tavallaan sitten kun siinä on se TYY tämmöisenä isompana ylätasona niin sitten TYYllä on järjestetty monesti tämmöisiä erilaisia tapahtumia, kuten avajaiskarevaaleja, vapun aikaan on aina happeningeja ja Study in Turku -messuilla ollaan niin kun yhtenä osapuolena ja tehdään niin kun semmoista työtä että tarjotaan että hei tässä on nyt tapahtuma joka kerää ihan järjettömän kasan opiskelijoita, että haluatteko tulla kertomaan, että mitä te teette ja rekrytoimaan uusia jäseniä ja kertomaan omasta toiminnastanne, että periaatteessa se, että kun joku haluaa tehdä jotain ja sitten siihen saa apua ja tukea niin sitten yleensä syntyy aika hauskoja tapahtumia  

 

Saija: joo mutta vähän ehkä voisi tälleen yhteenvetona, että jos alkaa mennä sekaisin kaikki nää järjestöt ja kuka teki mitäkin niin ainejärjestö on niin kun se sun samaa ainetta opiskelevien porukka, joiden kanssa on yhteistä ne haalarit, tiedekuntajärjestö on sitten se joka niputtaa samassa tiedekunnassa saavat esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä kaikki sen alla opiskelevat järjestöt samaksi ja sitten TYY oli puolestaan tää Turun yliopiston ylioppilaskunta johon kuuluu joka ikinen Turun yliopiston opiskelija 

 

Veeti: näinpä  

 

Noora: jep ja sitten oli vielä nää harrastejärjestöt tosiaan mutta tota noista harrastejärjestöistä niin toki näähän tarjoaa tällasta just harrastusta elämään ja näin mut on kuitenkin sitten näitä myös yliopiston ulkopuolista harrastustoimintaa, niin haluaisitko sä Saija kertoa siitä vähän enemmän? 

 

Saija: Joo, lähinnä ehkä vaan sitä että kun tosiaan näillä saa näillä yliopiston ainejärjestöillä ja muilla kulutettu aikaansa, mutta se että kyllä sitä ajanvietettä löytää muualtakin, esimerkiksi meillä on Campusport ihan todella hyvä sellainen liikunnan mahdollista. Mä en tiedä miten kuvailla sitä, mutta siis siellä on ihan tosi iso määrä kaikkia ohjattavia tunteja siellä on kaikkia erillisiä kursseja, mun mielestä esimerkiksi painonnosto alkeita meni ja mun mielestä tankotanssiakin meni, että sieltä oikeasti kanssa löytää tuollaisia mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja sitten ihan perus salitkin on heidän puolestaan, että sieltä löytää kyllä itselle tekemistä, mut myös ylipäänsä sekin että Turku on kuitenkin niin iso opiskelijakaupunki, että yritykset ottaa yleensä huomioon hyvin noi opiskelijat, on opiskelijalle alennuksia ja Turun kaupunki myös järjestää yleensä opiskelijoille suunnattuja urheilukamppiksia, että kyllä tekemistä löytyy ajan saa kyllä kulumaan täällä. 

 

Veeti: Näinpä  

 

Noora: Joo se on kyllä ihan mahtavaa, että näissä niin kun yliopiston ulkopuolisissakin harrastustoiminnassa on huomioitu opiskelijat, että vaikka toi vaikka haluaisi mennä vaikka ihan muuhun kuntosaliketjuun niin yleensä niissäkin on sitten joku opiskelija-alennus. Toki niin kun hinnat voi olla korkeampia mutta kuitenkin se, että tarjotaan myös yliopiston ulkopuolella opiskelijoille etuja ja halvempia hintaa, niin on ihan mahtavaa. 

 

Saija: Joo ja jos kulttuuri kiinnostaa, niin museoihin on aina opiskelijahinnat ja teattereihin ja kyl tekemistä löytää. 

 

Noora: No tota nyt kun ollaan tässä jo hetki keskusteltu näistä järjestöistä ja tapahtumista ja kaikennäköistä tämmöisestä yliopiston oheistoiminnasta niin mikä on teidän semmoinen lempitapahtuma? Voi olla, että se on ollut vaikka kerran ja silloin kerran oot ajatellut, että se on kiva tai sitten joku semmoinen mikä on jokavuotinen tai… 

 

Veeti: No tota mä voin vaikka vaikka aloittaa, että oman ainejärjestön tapahtumista ehdottomasti se mistä on eniten nauttinut ja tykännyt on open mic, eli meidän kerhohuoneistossa kirkkotiellä pistetään esiintymispaikkakuntoon ja kuka tahansa voi tulla esittämään mitä tahansa, että siellä on vuosien varrella nähty improesityksiä ja runonlausuntaa ja bändit esiintyy ja ihmiset tulee laulamaan niiden lempikappaleita ja nauttimaan siitä, että mitä toiset ihmiset osaa ja mitä ne saa aikaan että se on se on jotenkin semmoinen hirveän toisaalta maanläheinen tapahtuma, mutta se on semmoinen missä niin kun kaikki pääsee loistamaan, jotka haluaa ja tekemään. Ja sitten tämmöistä isommista tapahtumista Turun seudulla ehdottomasti kaikista paras on herkkuapprot joka on tässä tuota itse asiassa ensi viikolla podin nauhoitushetkestä tota järjestetään eli käytännössä approt on tämmöinen isompi opiskelijatapahtumakonsepti, missä kierretään sanotaan erilaisia ravintoloita ja muita ja kerätään suoritus leimoja erilaisten juomien tai ruokien ostamisesta ja sitten pidetään yksi hauskaa ja herkkua proton sitten semmoinen versio approista jossa kierretään erilaisia kahviloita ja herkkupaikkoja ja nautitaan kuplateesta ja kakuista ja leivoksista ja teestä ja kahvista ja kaikesta muusta hyvästä ja ne on yleensä järjestetty aina tota keväällä ja syksyllä että mä oon itse nyt päässyt 3 kertaa osallistumaan herkkuapproille ja joka kerta aivan uskomattoman hyvää ja maukasta tavaraa on jaossa ja ostettavissa 

 

Saija: Nää oli kyllä hyviä noi sun heti alkoi harmittaa että missasin herkkuapprot tai onko tähän mennessä kaikki missä on mut vielä joku päivä mutta no mulla niin tota oman ainejärjestön tapahtumat on kyllä niinku sitsit meillä on ainakin muistaakseni kahdet vuodessa mitkä on vaan omalla ainejärjestö porukalla ja mun mielestä sitsit, ne jakaa mielipiteitä mutta ne on vaan niin semmoinen asia joka on vaan opiskellut aikana niin sen takia mä oon jotenkin ihan tykästynyt ja meillä on tosi semmoinen huomioonottava ja kaikki mukaan ottava ilmapiiri niin niin sen puolesta kanssa tykkään mutta isommista tapahtumista varmaankin nyt mulla on vaan mielessä pikkulaskiainen ennen kun se oli vasta mut se oli kyllä hauska niin ehkä se on mun vastaus joo  

 

Noora: mulla on kanssa tuossa niin kun oman ainejärjestön tapahtumista niin on kanssa sama eli yleisesti noi sitsit on tosi kivoja että meillä taisi olla tuossa viime vuonnakin oli neljät sitten sitten mitkä oli ihan vaan meidän niinku omana ainejärjestön sitsit ja niistä kyllä tykätään tosi paljon ja itsekin tykkään niistä tosi paljon sitten sitten on siis tämmöinen akateeminen pöytäjuhla missä lauletaan ja kaikennäköistä ja tota sitten ehkä isommista tapahtumista niin mullakin tuli vaan ekana mieleen pikkulaskiainen mutta mun on vaan pakko sanoa että se ei kyllä välttämättä ole mun ihan lempitapahtuma että siihenkin ehkä saattoi vaikuttaa tuossa torstaina se että olin vähän kurja keli niin tota mutta ehkä kuitenkin jos mä mietin sillä että mikä semmoinen oikeasti iso tapahtuma niin niin vappu on kyllä ihan ehdottomasti semmoinen niin kun 

 

Noora: Ja koko vapun ympärillä olevat tapahtumat, koska yleensä vappua juhlitaan se pari viikkoa tai ainakin viikko, niin siinä on niin paljon kaikennäköisiä erilaisia tapahtumia niin kun vappu silleen kokonaisuudessaan ja sitten vielä sen kruunaa se vappuaatto ja lakitus ja kaikki tämmöiset niin se on jotenkin semmoinen niinku mikä vaan tuo niinku kaikki opiskelijat silleen yhteen ja on jo vähän silleen se on vielä sellainen tapahtuma, että kun lukuvuosi on ihan lopussa ja sitten se on tavallaan se viimeinen juttu siinä  

 

Veeti: ja se kun on siellä lipun kanssa siellä mäen päällä ja näkee kun yhtäkkiä yksi yksi niinku fraasiista koko joo mäkin muuttuu semmoiseksi valkoiseksi lakkimeren joo se on kyllä semmoinen huikea näky  

 

Saija: mut toi vappu on kyllä kova vastaus tuohon ja no mulla oli ehkä ystävä varmaan vappu oli ainoa asia mitä mä tiesin niinku etukäteen opiskelijaelämästä totta niin sitten oikein tiedä mitä mä oletin siitä, mutta jotenkin mä oli vähän etukäteen sillä, että en mä tiedä, vähän stressasi kun pyöri ne kaikki kurssit ja oli kuullut kaikkea, että siinä ei ehdi paljon tehdä mitään, mutta mä yllätyin, että se olikin niin kivaa kun meilläkin oli jotain piknikkejä ja ja sitten oli se Lexin kanssa yhteistapahtuma niin että se olikin silleen chilliä ja kivaa eikä sellaista hirvittävää suorittamista mitä mä olin kuullut. 

 

Veeti: Joo 

 

Saija: Entäs sitten vielä tähän viimeisenä kysymyksenä ,että mitkä on teidän lempiasia teijän ainejärjestöissä? 

 

Noora: Mm no tota mä ainakin koen, että mun lempiasia meijän ainejärjestössä on se, että me ollaan semmoinen, no tässä kohtaa jo aika semmoinen iso järjestö, mutta kuitenkin semmoinen tiivis, niin mun mielestä meillä on hyvä viba, että meillä on tämmöinen hieno motto, kun ”katkolla on hyvä olla”, niin on on kyllä sitä mieltä, niin semmoinen niin kun yleisfiilis meille on mun mielestä hyvä ja se on mun lemppariasia. 

 

Veeti: Joo ehkä sekin, että tota meidän ainejärjestössä on aika reippaasti erilaisia kerhoja ja muuta sillä, että jos puhuttiin että yliopiston tai TYYn alla on paljon niin harrastejärjestöjä, niin se että jos heillä ei ole niin omassa ainejärjestössä löytyy lätkäjoukkuetta ja tota kestävän kehityksen kerhoa ja purjehduskerhooa ja muuta niin se, että meidän ainejärjestö tarjoaa puitteet ja mahdollisuudet tehdä niin monenlaista asiaa ja järjestää kaikkia kokeiluja, että mä arvostan hirveästi sitä, että siellä pystyy tekemään niin paljon ja on niinku ylipäätään resursseja auttaa ja tarttua johonkin hyvään ideaan, että jos vaikka tulee joltain joku uusi nerokas tapahtumaidea ja todetaan hyväksi, niin sitten siitä tulee vuosittainen tapahtuma ja jatketaan ja nautitaan ja kuunnellaan sitten järjestön jäsenistöä, mitä pitääkin tehdä. 

 

Saija: Joo mulla taas ehkä… no mä ehkä niputan kaksi asiaa yhdeks,i mut siis mun lemppariasia meidän ainejärjestössä on ihmiset, siellä on ihan hirveän kivoja ja sitten meidän ainejärjestön tila eli huone, niin voinko mä sanoa että ihmiset huoneella niin sitten se on yksi asia. 

 

Veeti: Ehkä tästä niinku koko keskustelusta on välittynyt taitavasti semmoinen fiilis, että yliopistossa ja ylioppilaskunnan paikkeilla järjestötoiminta on aika laaja asia, jossa voi olla mukana joko sillä että se on about koko elämä tai sitten voi olla vaan olla osa sitä ja nauttia siitä mitä se tarjoaa ja ylipäätään sitä, että tää ei oo vaan luentoja ja biletystä ja juomista vaan tää on kokonainen yhteisö mitä eri järjestöjen kautta voidaan luoda ja tuoda ihmisille. 

 

Saija: Kyllä. 

 

Noora: Ehdottomasti. 

 

Veeti: Mutta tää ehkä tästä jaksosta, kiitos kun kuuntelitte meidän Studycast-podcastia ja kuunnelkaahan toki muitakin jaksoja ja nähdään taas ensi kerralla. Moikka!  

 

Saija: Moikka!  

 

Noora: Moikka!