Studycast podcast: Millaisia eroja asiantuntijarooliin ja ammattiin valmistavilla opinnoilla on?

Studycast julkaistu 8.2.2021

Keskustelemassa Turun yliopiston opiskelijoita Laura Hamdi, Tatu Han ja Tiitu Peltola. 

Tervetuloa kuuntelemaan Studycastia! Tämä on podcast, jossa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät keskustelevat monenlaisista opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Jos sinua kiinnostaa kuulla millaista opiskelu yliopistossa on, olet oikean podcastin äärellä.  

Tiitu: Moikka kaikille ja tervetuloa taas Studycastin pariin. Mun nimi on Tiitu ja mä oon toisen vuoden kauppatieteiden opiskelija. Tän jakson aiheena on professio- ja generalistialat, ja niistä mun kanssa ovat tänään keskustelemassa Laura ja Tatu. Tervetuloa mukaan. Tahtoisitteko te esitellä itsenne? 

Laura: Juu, eli hei, mun nimi on Laura ja mä opiskelen viidettä vuotta kemiaa. Mä käyn tällä hetkellä aineenopettajan pedagogisia opintoja, eli musta tulee siis matikan ja fysiikan ja kemian opettaja. 

Tatu: Joo, moikka! Mä taas oon Tatu ja mä opiskelen nyt viidettä vuotta lääkiksessä. Mä teen tässä samalla myöskin väitöskirjatutkimusta ja sen lisäksi opiskelen ihan omasta mielenkiinnostani SoTe-sivuainetta. Tuleva lääkärinalku siis kyseessä.  

Tiitu: Jes, ihan superkiva, että ootte täällä juttelemassa mun kanssa. Tänään me siis puhutaan professio- ja generalistialoista. Nää termit professio- ja generalisti voi olla aika vieraita monille. Mä en ainakaan itse tiennyt, että mitä ne tarkoittavat, ennen kuin tulin yliopistoon. Voitaisiin varmaan avata näitä jotenkin? 

Tatu: Joo, eli yliopistotutkintoja on yleisesti ottaen kahta tyyppiä: on näitä ammattiin valmistavia ja sitten tällaisia asiantuntijatutkintoja. Tästä voisi ottaa esimerkiksi sen, että jos opiskelee lääketiedettä, niin valmistuu lääkärin ammattiin. Mutta sitten jos taas opiskelee vaikka historiaa, niin valmistuu filosofian maisteriksi eikä mihinkään tiettyyn ammattiin. 

Laura: Joo. Turun yliopiston yhteiskunta- ja kasvatustieteiden ainejärjestön eli Indeksin nettisivuilla on määritelty generalistitutkinto sellaiseksi tutkinnoksi, joka ei johda suoraan mihinkään ammattiin eli ei tuota erityistä ammattipätevyyttä. Sen sijaan professiotutkinnot on määritelty niin, että ne johtavat suoraan jollekin tietylle alalle. Yleensä ihmisillä, jotka valmistuvat tällaiselta professiotutkintoalalta, niin heillä on niin sanottu monopoli työmarkkinoilla, koska usein näillä professioaloilla vaaditaan jopa lainsäädännöllä vahvistettua erityisosaamista. 

Tiitu: Jep. Suurin osa meidänkin yliopiston tutkinnoista on juuri näitä generalisti- eli asiantuntijatutkintoja. Yhteensä Turun yliopistossa on yli 70 tutkinto-ohjelmaa, ja niistä noin kymmenen on sitten taas näitä professiotutkintoja, eli tällaisia ammattiin valmistavia. Näitä ovat esimerkiksi lääkäri, hammaslääkäri, psykologi, luokanopettaja, aineenopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti eli logopedi. Lisäksi Turussa voi opiskella Åbo Akademissa farmaseutiksi, joka on myös tällainen professiotutkinto. 

Laura: Joo. Entä sitten meidän taustat? Millaisia aloja me opiskellaan? Onko meidän opinnot professio- eli ammattiin valmistavia vai generalisti, eli asiantuntijuuteen valmistavia opintoja? 

Tiitu: Mä voisin vaikka aloittaa. Mä opiskelen siis tosiaan kauppatieteitä, ja meistä valmistuu asiantuntijoita, eli voisi sanoa, että kauppatieteiden tutkinto on juuri tällainen generalistitutkinto. Turun kauppakorkeakoulussa kaikilla kauppatieteilijöillä on ensimmäisenä vuonna laajat yhteiset opinnot, jotka ovat juuri tällaisia generalistiopintoja. Sitten pääaineen ja sivuaineen kautta voi erikoistua vielä itseään kiinnostavaan kauppatieteiden osa-alueeseen. 

Tatu: Okei. Mä opiskelen tosiaan sitä lääketiedettä ja me valmistutaan lääketieteen lisensiaateiksi. Siihen menee kuusi vuotta. Lääkäriyttä on perinteisesti pidetty professioalana, mutta toisaalta lääketieteen sisälläkin on erikoisaloja 50 kappaletta, joihin pystyy sitten erikoistumaan. Eli se on sinänsä myöskin aika kattava ala. 

Laura: Mun tapauksessa on semmoinen, että jos mä olisin jatkanut johonkin toiseen kemian maisteritutkintoon, niin musta olisi tullut kemisti, eli tavallaan tällainen generalisti. Mä olen kuitenkin tässä aineenopettajan maisteritutkinnossa, joten mulla on kuitenkin ihan selkeästi professioala. Mun tutkinto tai oikeastaan mun ala on vähän molempia, eli ei oikein osaa sanoa kumpaa se on niin selkeästi.  

Tatu: Okei, aika mielenkiintoista! Miten tällaiset professio- ja generalistialojen opinnot sitten käytännössä eroaa toisistaan?  

Tatu: Ainakin omalta osalta, kun lääketiedettä opiskelen, niin osaan sanoa sen verran, että näitä professioaloja säädellään usein ihan lainsäädännön kautta. Ja sen takia niihin sitten sisältyy aika paljonkin pakollisia kursseja ja opintoja. Näillä sitten varmistetaan se, että kaikki, jotka näitä aloja opiskelevat, heillä on nämä lain velvoittamat ja vaadittavat taidot sekä valmiudet sitten työelämässä. Lääkiksessä se näkyy niin, että käytännössä kuusi vuotta mennään valmiin lukujärjestyksen mukaan. Koska tosiaan lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaaditaan tietty laaja osaaminen, jotta voi sitten toimia lääkärin ammatissa. Joten lukujärjestystä on vaikea muokata. Ja meillä ei sisälly ylimääräistä sivuainetta opintoihin. 

Tiitu: Mielenkiintoista kuulla, kun omat opinnot on tosi erilaiset! Meillä taas kauppiksella tutkinto on tällainen asiantuntija-, generalistitutkinto, ja meillä on aika paljon valinnanvaraa opinnoissa. Tietenkin on tietyt asiat, joita odotetaan ekonomeilta eli kauppatieteen maistereilta, esimerkiksi vahva kielitaito ja kauppatieteiden perusteiden hallinta. Se näkyy niin, että meillä on aika laajat kielten opinnot ja ne peruskurssit, mitä me käydään ekana vuonna, joilla tutustutaan kaikkiin eri kauppatieteiden osa-alueisiin, kuten vaikka kirjanpitoon, toimitusketjujen johtamiseen ja markkinointiin. 

Mutta meillä on kuitenkin aika paljon valinnanvaraa, koska meillä ei ole sellaisia lakisääteisiä odotuksia, että mitä sun pitää osata, jotta sä voit toimia esimerkiksi lääkärinä. Se näkyy myös siten, että meillä on aika paljon sitä valinnanvaraa esimerkiksi sivuaineen kanssa. Pääaineen me valitsemme sieltä kauppiksesta, mutta sivuaineen saa valita joko kauppiksesta tai sitten ihan jostain muualta. Turun yliopistossa, kun on kahdeksan tiedekuntaa yhteensä, niin niistä ei nyt lääkiksestä voi ottaa sivuainetta, mutta vaikka psykaa tai valtiotiedettä tai ihan mitä vaan muuta. Eli on aika paljon sitä valinnanvaraa kuitenkin. 

Tiitu: Miten sitten Laura, kun sä opiskelet kemiaa, niin onko teillä paljon valinnanvaraa opinnoissa? 

Laura: Meidän opinnot tuolla kemian laitoksella rakentuu niin, että pari ensimmäistä vuotta käydään pitkälti kemian perus- ja aineopintoja, mutta sitten kandivuonna täytyy valita, että mihin tutkimusryhmään lähtee tekemään niitä omia harjoitustöitään. Ja sitten maisterivaiheessa voi, jos haluaa jostain syystä, niin voi vielä tietenkin vaihtaa tutkimusryhmää, mutta usein jatketaan siinä samassa tutkimusryhmässä ihan sinne pro gradu -tutkielmaan asti.  

Laura: Sitten omassa tapauksessa niin meidän opeopiskelijoiden tutkinto alkaa eroamaan tästä perus kemistin tutkinnosta jo siellä kandivaiheessa. Meillä on silloin vähän vähemmän laboratoriotyöskentelyä kuin muilla. Ja sitten meidän maisteriopintojen ensimmäinen vuosi suoritetaan kasvatustieteen laitoksen puolella, eli me tehdään siellä aineenopettajan pedagogiset opinnot. Viidentenä vuonna palataan takaisin kemian laitokselle ja tehdään, omassa tapauksessa, kemian opetukseen ja tutkimukseen liittyviä opintoja. 

Tatu: Joo. Meilläkin lääkiksessä, vaikka meillä on se ns. lukujärjestys, millä mennään, niin meidänkin opinnot jakaantuu myös vaiheisiin. Täällä Turussa lääkiksessä on preklinikka, joka kestää ensimmäiset kaksi ja puoli vuotta opiskeluista. Sen jälkeen siirrytään klinikkavaiheeseen, joka kestää suunnilleen kolme ja puoli vuotta. Preklinikassa opiskellaan lähinnä teoriaa, tehdään joitain harjoitustöitä laboratoriossa, jotta ymmärretään solukemiaa ja muuta. Klinikassa sitten tehdään sitä kliinistä työtä tai opiskellaan sitä kliinistä työtä tuolla sairaalan puolella. Siihen kuuluu kaikkia päivystysharjoitteluita ja potilastyöskentelyä.  

Tatu: Tosiaan. Kaikki, jotka valmistuvat lääketieteen lisensiaateiksi saavat oikeuden toimia lääkäreinä, hoitaa potilaita ja asettaa diagnooseja, tehdä erilaisia lausuntoja ja määrätä lääkkeitä. Mutta toki lääkärin papereilla pääsee tekemään paljon muutakin kuin perinteistä lääkärin työtä. Lisäksi tällä lääkiksessä pyöritään tosi paljon niiden omien kurssilaisten kanssa, koska ainakin Turussa lääkis sijaitsee eri paikassa, kun muu yliopisto. Joten lääkiksessä tutustuu tosi hyvin tuleviin kollegoihin. Meille puhutaankin ihan opintojen alusta asti tällaisesta käsitteestä kuin kollegiaalisuus. Se tarkoittaa käytännössä lääketieteen opiskelijoiden ja valmistuneiden lääkäreiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Meitä ohjaavat samat arvot ja maailmankuvat ja totta kai sitten autetaan kaveria hädässä, jos on tarvetta. 

Tiitu: Siinä varmasti, jos on paljon samoja opintoja samojen ihmisten kanssa ne kuusi vuotta, niin tutustuu tosi hyvin. 

Tatu: Kyllä. 

Laura: Toinen ero, joka voi olla professio- ja generalistialoilla tai -tutkinnoilla, on se, että ehkä tällaisissa generalistitutkinnoissa voidaan tarvita enemmän uran ohjausta opintojen aikana, koska me emme valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin. Toisaalta jossain, niin kuin esimerkiksi lääkiksessä tai opekoulussa, mikä nyt ikinä tuleekaan niistä erilaisista opettajista, niin siellä on kuitenkin tosi vahvat työelämäyhteydet. Tehdään harjoitteluita sairaalassa, ja itse olen tehnyt tuolla Normaalikoululla opetusharjoitteluita, että ollaan siellä koulussa tekemässä hommia. Joillain aloilla voi olla myös vapaaehtoisia harjoitteluita, verrattuna näihin professioalojen pakollisiin harjoitteluihin. 

Tiitu: Jep, esimerkiksi meillä kauppiksessa ei ole mitään pakollisia harjoitteluita, mutta on mahdollista tehdä kuitenkin vapaaehtoinen harjoittelu, vaikka jossakin yrityksessä, ja sitten voi vaikka raportin kirjoittamalla saada siitä jonkin verran opintopisteitä. 

Laura: Meillä on itse asiassa kemialla tuollainen samanlainen systeemi, että saa halutessaan käydä tekemässä harjoittelun. 

Tiitu: Tämä nyt ei ole mikään tieteellinen fakta, mutta kun me puhuttiin näistä aiheista, niin me ollaan ehkä kaikki huomattu, että professioammatteihin, vaikka opettajaksi ja lääkäriksi, on aika isot hakumäärät. Koska ihmiset tietenkin tietävät, että tällaisia ammatteja on olemassa, kun omassakin elämässä on ollut vaikka opettajan ja lääkärin kanssa tekemisissä. Mutta sitten taas joihinkin asiantuntijarooleihin, niin kuin vaikka rekrytointikonsultteihin tai henkilöstöpäällikköihin, niin eihän sellaisiin törmää ennen kuin vasta siellä työelämässä. Niin sellaisiin ei sitten tietenkään ole niin paljon hakijoitakaan. Tietenkin vaikka rekrytointikonsultiksi tai henkilöstöpäälliköksi voi päätyä vähän erilaisista opintotaustoista.  

Tiitu: Mutta tämä pointti haluttiin vaan sen takia ottaa esille, koska me ehdottomasti tosi lämpimästi suositellaan, että kaikki, jotka miettivät yliopistoon hakemista tutustuvat niihin kaikkiin erilaisiin aloihin, joita voi tai mitä on mahdollista opiskella. Esimerkiksi sieltä Turun yliopiston nettisivuilta löytyy tietoa kaikista näistä eri aloista ja siellä on tosi paljon kaikkia mielenkiintoisia aloja, joita mä en ainakaan aikaisemmin olisi tullut todellakaan ajatelleeksi, että mitä kaikkea sitä voikaan opiskella. 

Tatu: Näinpä. Mutta mistä sitten tietää, että pitäisikö valita se professioala vai sitten joku generalistiala? Siinä opiskelualan valinnassa kannattaa ehkä ensisijaisesti miettiä sitä, että mitkä ovat sun omat mielenkiinnon kohteet jo alun pitäen, koska sille alalle sä tulet työllistymään, jos haet opiskelemaan sitä. Professio- ja generalistialojen erojen ymmärtäminen voi kuitenkin auttaa siinä sun omassa valitsemisprosessissa. 

Laura: Mmm, ja toi on itse asiassa tosi hyvä, että tavallaan siitä voi olla apua, jos niitä osaa jotenkin erotella toisistaan. Joskus on kärjistetty, että näillä professioaloilla se ammatinvalinta tehdään jo opintojen alussa, kun sinne ollaan vasta hakemassa. Sitten taas generalistialoilla siihen tarvitaan enemmän ohjausta vielä opintojen aikana. Sitten kun siirrytään työelämään, niin on myös sellainen pointti, että professioaloilla samoista työpaikoista kilpailee sellaiset ihmiset, joilla on suurin piirtein samanlainen opintotausta kuin itsellä, koska siellä on näitä erilaisia lainsäädännöllisiä velvoitteita, joita täytyy olla niillä henkilöillä, jotka tällaisiin työpaikkoihin voi päästä tekemään töitä. Mutta sitten generalistialoilla näistä työpaikoista kilpailee semmoisia ihmisiä, joilla on oletettavasti paljon monimuotoisempia opintotaustoja, jolloin esimerkiksi vaikka sun oma henkilöbrändäys korostuu. 

Tiitu: Jep. Esimerkiksi kun mä olen opiskellut kauppiksessa johtamista, ja mua kiinnostavat henkilöstöasiat ja työhyvinvointi, ja mä haluisin ehkä työllistyä sellaisten asioiden pariin sitten kun valmistun, niin samanlaisiin tehtäviin saattaa hakea myös joku ihminen, joka on lukenut vaikka kasvatustiedettä tai psykologiaa, että ei ole välttämättä ollenkaan samat opinnot siellä pohjalla, koska ei tarvitsekaan olla. 

Laura: Juu, kyllä. Tämän voisi ehkä kiteyttää niin, että erityisesti meillä täällä Turun yliopistossa, kun meillä on näitä sivuaineopintoja niin laajasti tarjolla ja niitä voi lukea tosi vapaasti, niin kannattaa ehdottomasti muodostaa omasta tutkinnosta sen näköinen, millainen on itse ihmisenä. Kun sillä sä sitten työelämässä haet sitä työpaikkaa ja omaa elämääsi. Kannattaa tehdä siitä tutkinnosta sellainen, että sä tykkäät siitä. 

Tatu: Totta. Tosiaan, myös professioaloillakin voi toki valita itselleen sivuaineen, jos haluaa, mikäli oma aika ja mielenkiinto riittää. Itse valitut kurssit ja sivuaineet on hyvä lisä ansioluetteloon osoittamaan tietotaitoa ja kiinnostusta oman alan ulkopuolisistakin asioista. Tämä voi olla myös tosi hyvä lisä professioaloilla, kun hakee työtä tulevaisuudessa.  

Tiitu: Jep. Ja kyllähän se aina rikastuttaa omaa elämää, kun opettelee uusia asioita, joista on kiinnostunut. 

Laura: Kyllä. 

Tiitu: Loppusanoiksi voitaisiin sanoa, että ei ole todellakaan mitään, että professioala tai generalistiala olisi toinen toista parempi, vaan ne on vaan erilaisia. Meitä on kuitenkin ihmisiäkin niin eri lähtöön, että on hyvä, että on näitä erilaisia mahdollisuuksia. Jos teitä vielä mietityttää oman alan valinta tai mietitte, että no mitä mä nyt voisin lähteä opiskelemaan, niin suosittelemme, että käytte kuuntelemassa tuon meidän Studycastin aikaisemman jakson, jonka nimi on "Oman alan löytäminen". Siellä Antti ja Marjaana ja Elisa kertovat omat kokemuksensa siitä, että miten he löysivät heidän opiskelualansa ja myöskin arvokkaita vinkkejä siihen, miten te voisitte löytää teidän alan.  

Tiitu: Kiitos kun kuuntelitte ja kuullaan taas ensi jaksossa! Jos teitä kiinnostaa meidän opiskelijalähettiläiden kokemukset opinnoista tai muuten haluatte tietää, millaista yliopistossa on, niin meidät löytää myöskin esimerkiksi Turun yliopiston Instagramista, joka on "at uniturku" ja yliopiston kanavalta YouTubesta. Käykää sieltä kurkkaamassa millaista sisältöä me ollaan tehty. 

Tiitu: Moikka! 

Tatu ja Laura: Moikka! Moi moi!