STUDYcast-podcast: Millaista on opiskella Turussa ja yliopistossa?

Keskustelemassa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Maria ja Saija. 

Saija: Moikka, ja tervetuloa Studycast-podin pariin! Meitä on täällä tänään juttelemassa Saija ja Maria. Me ollaan tosiaan tälle päivälle kerätty vähän hakijoiden kysymyksiä ja vastaillaan niihin ja käydään niiden kautta läpi vähän yliopistoelämää ja Turkua. Ja no, voitais oikeastaan lähteä suoraan liikkeelle jo ensimmäisellä kysymyksellä. Maria, minulla kiinnostaa alat x, y tai z. Mistä mä löydän tietoa näihin alohin opintojen liittyen tai niihin hakemisesta?  

Maria: Joo, oikeastaan riippumatta siitä juuri mikä sua kiinnostaa tai mihin sä haluat hakea niin utu.fi/hae on aina se oikea osoite. Me [lähettiläät] ei tässä podissa kerrota, tai oikeastaan missään muussakaan, kauhean yksityiskohtaisia tietoja siitä, että mitä pitää osata tai mihin haetaan tai mimmoisia on pääsykokeet, koska ne saattaa aina muuttua ja ne on aina sen tiedekunnan ja hakukohteen mukaisia. Joten utu.fi/hae on aina se paikka, mistä ne ajankohtaisimmat tiedot löytää. Sieltä saman nettisivun kautta löytyy myös yhteystiedot hakijapalveluun tai tiedekuntien opintoneuvojiin, joihin voi olla suoraan yhteydessä, jos tuntuu että on jotain sellaista kysyttävää, mihin noi verkkosivut ei suoraan vastaan. Ei ole niin väliä kenelle laitat viestin, kunhan laitat rohkeasti jollekin. Ihan varmasti sut ohjataan sitten oikean tiedon pariin, vaikka sitten menisikin ensin väärään osoitteeseen se sun kysymys. Jos kiinnostaa yksityiskohdat, vaikka jostain pääaineesta tai ihan jostain kursseista tai haluat vaikka tutustua, että miltä näyttää jonkun pääaineen opiskelu, niin opas.peppi.fi on opinto-opas tarjolla ja sieltä löytää tarkemmin kurssit ja sivuaineet ja muut kuvailut siitä, että mitä me täällä sitten joka päivä oikein opiskellaan. No näistä hakemisfaktoista eteenpäin. Saija, millaista opiskelu yliopistossa sitten käytännössä on? 

Saija: No, yhdellä sanalla [sanottuna], niin mun mielestä se on kivaa. Mä tykkään opiskeluista. Se on aika vapaata. Mitäs, mulla on kalenterissa joku 1-4 luentoa [viikossa], riippuen aina vähän periodista, ja ne on ainoat pakolliset. Sen lisäksi saa itse päättää aika vapaasti, että milloin niitä hommia tekee eli lukee kirjallisuutta ja muuta. Kans asia, mistä mä oon tykännyt on, että me tehdään aika paljon Exam-tenttejä. Eli Exam on sähköinen tenttijärjestelmä, eli on tietokoneluokka yliopiston tiloissa ja kirjaudut sinne sisään ja teet siellä sitten sun tentin. Näitä voi tehdä ympäri Suomea. Itse kun oon tullut tuolta kauempaa tänne Turkuun asumaan, niin se antaa vapauttaa, että pystyy tehdä tenttejä ympäri Suomea. Verkkoluennot ja kirjatentit, aika vapaata. Mikäs sun kokemus on? Millaista opiskelu on sun mielestä yliopistossa? 

Maria: No, niin kuin kuvasit vapautta niin sama kokemus on itselläkin. Se tietenkin riippuu kauheasti siitä, mikä on pääaine. Joissain opinnoissa on enemmän vapautta, että voi itse rakentaa lukujärjestystä. Toisissa opinnoissa se on aika ennalta määritetty. Itse opiskelen hoitotieteitä, niin meillä se on kyllä ennalta määrätty. Toisaalta etäluentoja, tenttejä, lukemista… Se on vähän erilaista kuin mikään aikaisempi opiskelu sen suhteen, että itse toki on vastuussa, mutta toisaalta on myös vapaus siitä, että miten itselle sopii opiskella. Ei ole niin ei ole niin kellonajalla väliä tai muulla, kun on paljon semmoista itsenäistä hääräämistä. Kyllä mä oon kanssa kokenut sen vapauden hienoimmaksi asioiksi nimenomaan yliopisto-opiskeluissa. 

Saija: Joo, ja toi oli hyvä pointti, että riippuu opintoalasta ja myös opintojen vaiheesta. Esimerkiksi mulla, kun opiskelen psykologiaa, niin nyt on vielä aika vapaasti saanut itse valita, mutta oon ymmärtänyt, että maisteriopinnoissa meillä tulee enemmän klinikkaopetusta, joka sitten sitoo vähän enemmän aikatauluihin ja paikan päälle. Ja samoin sitten riippuen, että onko opinnoissa joku harjoittelu, mikä meillä ainakin odottaa siellä viimeisenä puolikkaana vuotena tästä noin 5,5 vuoden koulutuksesta, niin aina alasta ja opintojen vaiheesta riippuen niin sitä vapautta pystyy, joko vähän enemmän tai vähän vähemmän fiksailla niihin opintoihin. No, sitten meiltä kysyttiin, että asun parin tunnin päästä turusta. Haluaisin tulla sinne opiskelemaan, mutta muuttaminen ja uusi paikkakunta jännittää. Millaista on muuttaa Turkuun opiskelemaan? Tutustuuko siellä ihmisiin? 

Maria: No, sanotaan näin, että stereotypiasta huolimatta turkulaiset on oikeasti ihan mukavia. Mä en ole muuttanut. Mä muutin aikana tuosta kolmenkymmenen kilsan päästä Turkuun, että sillälailla varsinaissuomalainen ihminen olen, mutta en toki turkulainen. Muutamiin muihin isompiin etelän suomalaisiin kaupunkeihin verraten niin täällä Turussa on kuusi korkeakoulua, joka tekee sen, että Turussa on ihan todella paljon opiskelijoita. Nuoria, nuorehkoja ihmisiä, jotka on aivan samassa elämäntilanteessa kuin sinäkin, että sinänsä massaa on kehen tutustua. Toisaalta Turku opiskelijakaupunkina näyttäytyy myös isoina tapahtumina, missä on eri korkeakouluista opiskelijoita, että sillä tavalla on mahdollisuudet kyllä tutustua moniin uusiin ihmisiin. Sitten täytyy ehkä muistaa, että kun korkeakouluopinnot alkaa niin ihmiset hakeutuu niiden omien kiinnostusten kohteidensa pariin ja todennäköisesti. Jos muutat Turkuun, niin et ole ollenkaan ainoa, joka on opiskeluiden perässä muuttanut Turkuun eli varmasti vertaistukea on kyllä tarjolla. Toisaalta pari tuntia on ihan tehtävissä oleva matka, että tiedän esimerkiksi mun opiskelutovereita useampia, jotka asuu vaikka Helsingissä ja käy vain luennoilla ja muissa pakollisissa opintoasioissa täällä Turussa junalla. Onhan sekin toki vaihtoehto. Sitten täytyy tietenkin miettiä sitä, että jos tänne muuttaa tai täällä asuu, niin on kaikki harrastusmahdollisuudet ehkä paremmin käytettävissä ja ehkä myös opiskelijaelämän vapaa-ajan puitteet, jos täällä asuu. Täytyy sanoa, että Turun ylioppilaskyläsäätiöllä kavereiden kesken TYS, on edullinen hintataso ja asuntoja on riittämiin. Täällä on tosiaan useampi korkeakoulu, niin opiskelija-asunnoille on myös iso tarve ja niitä tästä kaupungista kyllä löytyy. Verrattuna esimerkiksi Tampereeseen ja Helsinkiin niin ihan yksityisilläkin markkinoilla Turussa on kyllä edullisempi vuokrataso kuin muissa isoissa eteläsuomalaisissa kaupungeissa. Silläkin tavalla suosittelisin kyllä lämpimästi Turkuun muuttamista. Ihan varmasti tutustuu uusiin ihmisiin myös täällä lounaisrannikolla, vaikka muuten vasta opiskeluiden vaiheessa tähän ympäristöön tutustuisikin. 

Saija: Joo, voin kyllä ihan täysin allekirjoittaa tämän. Mä kanssa tän kysyjän tavoin muutin opiskelemaan Turkuun ja hyvin löytyy nimenomaan samanhenkistä porukkaa. Täällä on tekemistä ja turkulaiset on mukavia ja Turku on oikeasti niin kaunis kaupunki, että se jos joku niinku oikeasti vetää pointsit tänne. Kyllä suosittelen lähteen tänne, täällä on mukavaa. 

Maria: Kiva kesäkaupunki niin kuin kyllä suurin osa maan muistakin kaupungeista  

Saija: Kyllä. 

Maria: Me saatiin useampi kysymys tällaisesta yliopistojargoninsta eli sanoista, mitkä eivät välttämättä aukea muille kuin sisäpiiriläisille, mutta tänään me avataan niitä kaikille muillekin. Saija, kuka on fuksi? Mikä on kandi? Koska tehdään gradu? 

Saija: No, fuksihan on ensimmäisen vuoden opiskelija yliopistossa. Tähän on muitakin nimityksiä. Mä oon kuullut ainakin piltistä puhuttavan ja alasta riippuen saattaa olla muitakin, mutta fuksi on ehkä se yleisin. No, mikä on kandi? Se on tää suuri, taino ei nyt oo niin suuri, mutta yleensä tehdään kolmannen vuoden kohdalla kandidaatin tutkielma ja sitten kun sen ja muutaman muun pakollisen jutun on saanut valmiiksi, niin sitten onkin valmis kandidaatti siitä omalta alaltaan. Tuohon kysymykseen, koska tehdään gradu, niin se onkin sitten se yleensä viimeinen asia, mitä ihmiset tekevät yliopistoon. Yleensä se on siinä viidennen opiskeluvuoden kohdalla eli maisterin tutkielmaan tehdään pro gradu -tutkielma, joka tämä gradu siis on, ja näitä ja lisäksi muutamia muita yliopiston jargonista me avataan tuolla blogipostauksessa. Kannattaa käydä kurkkaamassa tuolta yliopiston sivuilta meidän blogia, niin sieltä aukeaa enemmän. 

Maria: Joo, Opiskelijaelämää on blogin nimi ja se löytyy myös sieltä heti alkuun mainitun verkkosivun kautta eli utu.fi/hae.  

Saija: Kannattaa käydä! 

Maria: Sieltä pitää käydä pikkuisen scrollaa niin se tulee sieltä vastaan.  

Saija: No vähän jargoniin liittyen. Kuinka monta noppaa tehdä kerralla? 

Maria: No nopista kun puhutaan nopista niin ei puhutakaan mistään Yatzyn pelaamisesta, vaan puhutaan opintopisteistä eli nopista. Tätä on kanssa siellä blogipostauksessa avattu, mutta kun nyt kuuntelet podcastia etkä lue blogia, niin avataan tässä myös se. Eli opintopiste tarkoittaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan työtä. Käytännössä opintopisteet on jaettu myös yliopisto-opiskeluissa tämmöisiin opintokokonaisuuksien pariin. Tuttu termi vähän eri termeillä käytössä esimerkiksi toisen asteen tutkinnoissa ja muissakin korkeakouluissa puhutaan nopista eli opintopisteistä. Se on tosiaan semmoinen mittari millä mitataan, vaikka opintojen laajuutta tai joidenkin tiettyjen opintojaksojen laajuutta ja jossain määrin ehkä myös vaativuutta. Jos opiskelee suositusten mukaisesti, niin 60 opintopistettä pitäisi tehdä per lukuvuosi, eli syksystä kevääseen, joka tarkoittaa sitä että noin 30 opintopistettä pitäisi tehdä lukukausittain eli joko syys- tai kevätlukukaudella. Tässä niin kun opintojen ohjeelliset pituudet on laskettu sen perusteella, että jokainen suorittaisi 60 opintopistettä per lukuvuosi. Nämä ovat tosiaan suosituksia ja sitten meillä on ne oikeat ihmiset, jotka opiskelevat sitten siihen tahtiin kuin opiskelevat. Me tiedetään, että osa opiskelee enemmän lukuvuosittain kuin 60 opintopistettä tai osa vähemmän eikä se välttämättä ole ollenkaan haitallista. Täytyy muistaa, jos nostaa opintotukea, niin Kela vaatii 5 opintopisteen suorittamista per opintotukikuukausi eli myös nämä opintopisteet vaikuttavat opintotuen nostamiseen. Eli montako noppaa tehdä kerralla niin se liittyy siihen, missä vaiheessa opintoja sä oot tai mitä sä opiskelet. Mut semmoinen pääsääntö on että 60 vuodessa ja kyllä toi on semmoinen tahti, että se on oikeasti ihan mahdollinen. Ainakin omalta kokemukselta voin sanoa, että se on täysin mahdollista tehdä ja varmaan olisi ajoittain mahdollista enemmänkin, että nää suositukset ei perustu mihinkään sellaiseen, että ei voi mitään muuta tehdä kuin opiskella, jotta saa 60 pistettä kasaan niin totta kai opinnoissa on erilaisia vaatimuksia, mutta kyllä mun kokemus on se, että se on ihan tehtävissä se 30 pistettä puolivuosittain. 

Saija: Joo, kyllä mä kanssa allekirjoitan ton. Ja justiinsa mitä sanoit, että riippuu monestakin asiasta ja se että just nimenomaan nää on suosituksia, että kannattaa just tutkalla sitä, että miten ne sopii sun elämäntilanteeseen ja kaikki oppiminen on kuitenkin yksilöllistä. Toinen tarvitsee siihen yhteen noppaan sen 27 tuntia ja toinen on lukenut sen 2 tunnissa dioista, että se vaihtelee tosi paljon ja vaihtelee kurssikohtaisestikin. Mutta kyllä sitten siinä kohtaa, kun alkaa suorittaa näitä kursseja niin sen aikana nopeasti saa kanssa sen tatsin, että alkaa hahmottaa, että millaisen määrän työtä se 5 noppaa, mikä yleensä on kurssin laajuus ainakin meillä, vaatii.  

Maria: Joo ja kyllä mä oon huomannut sen, että välillä on sellaisia kursseja tai opintojaksoja, missä on vaikka niinku taustamateriaali sen verran vaikeampaa tai hankalampaa luettavaa, jotain tutkimusartikkeleita vähän vaikeasta tai itselleen tuntemattomasta aiheesta, niin kyllä silloin helposti tulee toi 27 tuntia kyllä käytettyä jokaista pistettä kohtaan. Mutta sitten kun meillä on kaikilla osaamista, vaikka yliopiston ulkopuolelta, niin joskus saattaa olla joku kurssi semmoinen, että sä ootkin jo perehtynyt siihen aikaisemmin tai materiaalit on sulle helposti luettavia, niin saattaa mennä ihan merkittävästikin vähemmän aikaa. En mäkään ehkä ihan hirveästi nyt tuijottaisi sitä virallista määritelmää sitä 27 tuntia, että se on semmoinen about-aika millä sitten voi vähän itsellensä selittää.  

Saija: Joo. Se on niinku ohje. Ja 60 noppaa on suositus päätoimisilleopiskelijoille hyvinkin tehtävissä, mut just tässä se, että kun itse suunnittelet niitä opintoja niin kannattaa huomioida omaa elämäntilannetta ja jaksamista, onko töitä, harrastuksia, perhettä, lemmikkejä… Mut se lähtee aika nopeasti sitten kuitenkin muotoutuu sitten, kun alkaa opiskelut.  

Maria: Hei tässä onkin erinomainen aasinsilta seuraavaan kysymykseen: Miten saa aikataulutettua opiskelut ja työt? 

Saija: Joo eli tähän on taas tällainen tyhjentävä vastaus, että se on hyvin yksilöllistä. Elli kannattaa huomioida siinä se, että kuinka paljon sulla on omassa elämässä, onko sulla töitä, harrastuksia, perhettä, muuta… Koulutusohjelma vaikuttaa tähän tosi paljon ja erityisesti se, että onko kuinka paljon läsnäoloa tai pakollista opetusta. Nääkin taas vaihtelee paljon opetussuunnasta riippuen. Onko sulla paljon pakollisia opetuksia? 

Maria: No, mulla ei ole enää, koska mä tosiaan teen sitä gradua, mikä opittiin tuossa pari kysymystä sitten, joten nyt on aika vapaata. Mä oon tällä hetkellä kyllä mun ansiotyöstä opintovapaalla, että mulla ei ole mitään syitä olla tekemättä sitä gradua, mutta mä oon opiskellut myös niinku tehden täysipainoisesti töitä samaan aikaan. Ihan sitä mä en kyllä lähtisi varauksetta suosittelemaan kenellekään, että tekee niinku täysillä työtunneilla töitä ja sitten opiskelee täysipainoisesti päälle, että kyllä siinä on kaksi asiaa, mitkä on suunniteltu ihmisen tekevän niinku yksistään. Kyllä täytyy sanoa, että silloin kun mä tein täysillä töitä ja opiskelin, niin kyllä siinä opiskellut sitten kärsi, että ihan niin paljon en saanut sitä kolmeakymmentä pistettä puolessa vuodessa kyllä tehtyä. Mutta hirveästi se riippuu toki myös siitä, että millaista se työ sitten on. Jos se on vaikka jotenkin tosi vaativaa tai paljon vaatii ajatustyötä tai muuta, niin se voi vaikuttaa opiskeluihin, että niinku sanoin alussa, että on vähän sellainen vaikea kysymys vastata, kun ei tähän ole mitään sellaista oppikirjaesimerkkiä. 

Saija: Jep, mut uskoisin, että tääkin on semmoinen asia, mikä lähtee sitten vaan sitä mukaa, kun pääsee opintoihin kiinni, niin muotoutumaan. Semmoinenkin huomio, että toki jos on haasteita yhdistää opiskelua ja töitä tai muuten tarvitsee opiskeluun apua, niin sitäkin saa. Meillä on opintopsykologeja ja aina on YTHS, jos just sitten tarvitsee vähän jeesiä noitten kanssa. Mutta se lähtee sieltä muotoutumaan. 

Maria: Joo. Kyllä tää on semmoinen asia mikä pitää vaan sitten opetella. Todennäköisesti menee reisille ensimmäistä kertaa, kun opettelee, että tekee liikaa töitä tai liian vähän, mutta että ei siinä ehkä semmoista oikotietä onneen ole.  

Saija: Ei ja just tosi paljon vaikuttaa se, että mitä töitä tekee. Esimerkiksi aika moni mun tutuista tekee hommia tutkimusassistenttina, että sekin on, että yliopistollekin voi tässä opiskeluaikana päästä töihinkin. Niistä on tälleen sivusta seuranneena ne nähnyt, että se on aika silleen toki projektista riippuen, mutta aika hyvin on kyllä saanut fiksattua siitä, että on mennyt opinnot edellä ja saanut sitä työtä sitten siihen sivuun. Ja mitä nyt kenelläkin työnantajalla on antaa eri vaihtoehtoja etätyötä ym. Mutta meiltä kysyttiin myös sellaista kysymystä, että miten esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu yliopistolla. 

Maria: Joo, se on hyvä kysymys. Tässä kysymyksessä on nyt eritelty esteettömyys ja saavutettavuus, niin me eritellään se tässä vastauksessakin nyt niin, että esteettömyydellä tarkoitetaan fyysistä esteettömyyttä. Kaikkeen tää on otettu huomioon kyllä yliopisto-opiskelussa, niin että jos on sellainen [tilanne], että tarvitsee jotain erityisratkaisuja, niin sitten kannattaa ehdottomasti olla yliopistoon yhteydessä. Meillä on oma esteettömyyssuunnittelija, tai heitä on ymmärtääkseni kaksi, joilta saa apua sellaiseen yksilölliseen suunnittelun tai ihan ylipäätään vastauksen kysymykseen, jos haluaa vaikka tietää, että miten tänne yliopistokampukselle, joka sijaitsee siis korkeiden portaiden päällä täällä mäellä Turussa, niin miten vaikka tänne ylös pääsee käyttämättä portaita. Se on kyllä helposti vastattavissa tuolta Henrikinkadun kautta, mutta jos on muita tällaiseen fyysiseen esteettömyyteen tai eri rakennusten fyysisiin tiloihin tai vaikka invamitoitettujen vessojen löytymiseen, niin kaikkeen tähän on vastaus mm. tuolla esteettömyyssuunnittelijoilla. Heidät saa kiinni sellaisesta sähköpostiosoitteesta kuin esteet@utu.fi. Kannattaa laittaa heille viestiä esimerkiksi, jos hakuaikana jo pohdituttaa joku asia, että voinko minä opiskella, niin kannattaa ennemmin kysyä ja ottaa selvää kuin jäädä sitä itsekseen miettimään. Toisaalta sitten saavutettavuusnäkökulmasta niin jokaisella on oikeus saada esimerkiksi oppimateriaalit sellaisella tasolla, mitkä sitten sitä omaa oppimista tukee esimerkiksi, vaikka lukivaikeudelle on tämmöisiä erityisiä järjestelyitä vaikka pidennetyistä tenttiajoissa tai erilaisia oppimismateriaaleja. Näihinkin on hirvittävän hankala antaa mitään yksiselitteisiä vastauksia, koska yleensä nää saavutettavuus- ja esteettömyyskysymykset on yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia. Joten jos vähänkään mietityttää tän kaltaiset asiat, niin ehdottomasti kannustan olemaan yhteydessä tonne esteettömyyssuunnittelijoihin. Heidän työnään on nimenomaan miettiä niitä yksilöllisiä suunnitelmia sitten, että miten jokainen pystyy korkeakoulussa opiskelemaan, koska tämmöiset syyt eivät saa olla este ihmisten korkeakouluopinnoissa, eivätkä toki tässä meidänkään yliopistossa sitä ole. Meille oli vielä tämmöinen kysymys, mennään vähän tämmöiseen niinku yksityiskohtaisempaan tähän loppuun: Onko Turun yliopiston opiskelijoilla tunnukset johonkin digikirjastoihin? 

Saija: No kyllähän meillä on. Meillä on käytössä Volter, mistä me sitten käydään lueskelemassa aina tarpeellisia artikkeleita. Ja totta kai meillä on ihan fyysinen kirjasto, tai siis useampikin olemassa, mistä voi sitten käydä niitä aineistoja lukemassa ja lainaamassa. Ja semmoinen vielä, tähdennyksenä, että näähän ei rajoitu vain siihen omaan alaan, vaan esimerkiksi vaikka mä oon psykologian opiskelija, niin sinne mä oon kävellyt kauppikselle ja hakenut sieltä kirjaa mun sivuaineopintoihin. Ja ilmeisesti sulla oli ainakin tosi monitieteinen ala mihin tarvitsee aineistoja? 

Maria: Niin joo toi Volter, eli tämmöinen niinku kirjastojen verkkopalvelu, niin sitä kautta on lukuoikeuksia esimerkiksi tieteellisiin julkaisuihin alasta riippumatta. Tosiaan hoitotiede on aika sellainen, niinku ihmistieteet yleensä, että kun ihmisiä ja ihmisten toimintaa pohdiskellaan, niin yleensä kannattaa katsoa myös jonkun toisen tieteenalan näkökulmia ihmiseen. Se on ollut tosi helppoa, kun omalla kotisohvalla voi käyttää sitä Volteria ja pääsee tosiaan lukemaan niinku tieteellistä ammattikirjallisuutta kyllä sitten muistakin tieteenaloista kuin vain itselleen. Että kyllä yliopisto-opiskelijana on kyllä ihan uskomattomat päässyt niinku todella monipuoliseen tutkitun tiedon äärelle halutessaan, että uteliaisuutta kyllä pääsee niinku tyydyttämään sitä kautta. 

Saija: Siis on, joo! Ja se on kyllä kiva kuinka helpoksi se on tehty ja sitten siinäkin on se, että jos ei löydä sitä aineistoa tai jos meillä ei olekaan siihen oikeuksia, niin sitten vaan kysymystä kirjastolle, että voisiko asialle tehdä jotain, että nyt mä haluaisin lukea tän yhden paperin. Mutta kyllä siis meillä on digikirjasto käytössä. 

Maria: Kyllä, siis täytyy kyllä kehua meidän yliopiston kirjastojen informaatikoita, jotka on kyllä ihan todella palvelualttiita ja auttamassa kyllä esimerkiksi tällaista gradun kirjoittajaa siinä, että minkälaisilla sanoilla kannattaa tietoa hakea, koska sekin on aika merkittävää kyllä siinä tietoviidakossa, että käyttää oikeita sanoja, jotta sieltä löytää jotain järkevää eikä jotain sellaista tutkimusta, millä ei ole itselle just sillä hetkellä mitään käyttöä.  

Saija: Joo, he on kyllä päivän pelastajia. Mutta meillä alkaakin olla tän päivän kysymykset käytynä läpi. Me ei tietenkään voitu ihan kaikkia käydä läpi mitä tässä hakuaikana ja muutenkin hakijoilla voi olla mielessä, mutta jos tulee mieleen jotain kysymyksiä, niin me opiskelijalähettiläät ollaan kevään ajan päivittelemässä Instagramia tuolla @uniturku-tilillä ja sinne voi aina heittää meille kysymyksiä dm:ään, vaikka ei olisikaan kysymysboksia auki. Me parhaamme mukaan vastataan niihin, ohjataan kysymyksiä eteenpäin ja sekin että jos ei ole sen Instagram-vuorossa olevan lähettilään vuoro niin kyllä me keskenämme sitten laitetaan sitä viestiä eteenpäin niin vastauksen saa. Ja ylipäänsä ihan sama mikä asia tulee hakuihin tai yliopistoon liittyen niin yliopistonkin puolesta mielellään vastataan, että älä jää yksin, vaan kysy kysymys meiltä. Me mielellään vastataan. 

Maria: Se on just näin! Hei, tosi kiva, että olit mukana myös tämän jakson parissa. Studycastia julkaistaan useampi jakso tässä kevään mittaan, joten jos nyt vasta löysit podin pariin, niin käyppä kurkkaamassa vanhoja tuotantokausia tai jää odottelemaan kevään mittaan julkaistavia uusia jaksoja. Kiitos Saija! 

Saija: Kiitos!