Podcast: STUDYcast - Kulttuuritoimintaa yliopistolla – esittelyssä Kinokopla

Petra:

Moikka moi ja tervetuloa STUDYCast-podcastin pariin! Tää on tosiaan Turun yliopiston opiskelijalähettiläiden podcast, jossa me pureudutaan erilaisiin yliopistoa koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Mä oon Petra, opiskelijalähettiläs ja tänään me puhutaan ehkä vähän kulttuuri- ja harrastemahdollisuuksista yliopistolla. Tänään mä haastattelen Kinokoplan hallituksen puheenjohtajaa eli Olavi Partasta. Kiitos, että tulit tänne tänään haastateltavaksi.

Olavi:

Kiitoksia oikein paljon kutsusta ja oikein mukava olla täällä.

Petra:

Me voitais vähän ehkä alottaa siitä, että mikä yleisesti tää Kinokopla on. Haluatko sä kertoa asiasta vai kerronko minä?

Olavi:

No minä voin tosiaan kertoa. Eli Kinokopla on turkulainen elokuvakerho, joka on perustettu vuonna 1965. Eli siis vietämme ensi vuonna suurta juhlavuotta. Mutta nyt on tosiaan tällainen ihan normaalin toiminnan vuosi tää 2024. Ja mitä meidän normaaliin toimintaan kuuluu ja mitä tää elokuvakerhon toiminta pitää sisällään, niin on kaksi tällaista elokuvasarjaa, jotka järjestetään keväisin ja syksyisin. Ja sitten siihen päälle kuuluu vielä erikoisnäytöksiä ja meillä on myös kaikkea muuta oheistoimintaa ja kivaa yhdessäoloa. Mutta voidaan ehkä sitten pureutua noihin juttuihin vähän tarkemmin tämän haastattelun edetessä.

Petra:

Ja tosiaan, Kinokopla on ollut tosi pitkään toiminnassa ja se toimii Turun yliopiston ylioppilaskunnan alla elokuvatoimikuntana. Ja tosiaan sitä kautta ehkä toimintaa koordinoidaan, vaikka tota onkin oma oma hallituksensa tässä mukana. Ja tosiaan Kinokopla koostuu aina opiskelijoista.

Olavi:

Se koostuu joo. Pitää olla TYYn jäsen, että voi osallistua meidän toimintaan. Ainakin siis hallitukseen. Että ei oo siis päätösvaltaisuutta jos ei ole TYYn jäseni. Ja tuota haluan tässä kohtaa myös sanoa, että sinne toimintaan ovat tervetulleita kaikki muutkin kuin ne, jotka ei näytä siltä meidän logolta. Eli se meidän logo on tällä hetkellä ei kovinkaan inklusiivinen, että siinä näkyy vaan ne Blues Brothersin jätkät vaan. Että pyrimme tekemään tällaisen visuaalisen muutoksen kyllä tähän meidän kerhon toimintaan. Olemme siis saaneet kuulla palautetta, että se saattaa viedä pois ihmisiä, jotka ois muuten kiinnostuneita liittymään tällaiseen elokuvakerhoon.

Petra:

Ehdottomasti! Jos mietitään elokuvia, niin ne on kyllä aika monia yhdistävä asia, että varmasti sitä kiinnostusta löytyy yleisestikin. Tota, millaisia elokuvia te näytätte?

Olavi:

Hyvä kysymys. Tuota, me pyritään näyttämään siis sellaisia vaihtoehtoisia elokuvia eli joitakin muita kuin tällaisia isoja Hollywood elokuvia. Vaikka ei ole millään tavalla poissuljettua, että me niitä sinänsä näytettäisiin. Ja on myös erittäin hyvä tietää rakkaat kuuntelijat tässä vaiheessa, että tämä elokuvakerho ei ole siis tällainen kerho, jossa me kokoonnuttais jonkun hallituslaisen sohvalle makoilemaan ja katsottaisiin elokuvia, vaan me näytetään näitä elokuvia siis ihan elokuvateatterin puitteissa tuolla Logomolla. Se on tuolla lähellä rautatieasemaa. Siellä on ihan siis elokuvateatteri, 100 paikkainen itseasiassa sellainen, että se on tosi mageen näkönen ja me tullaan tonne meidän sosiaaliseen mediaan postaamaan siitä kuvia ja muutenkin, että siellä on oikein hyvät olosuhteet sit kattoo niitä meidän sarjojen elokuvia siellä. Meillä on yleensä niinkun kevätsarjassa ja syyssarjassa kahdeksan elokuvaa per sarja, niin siellä on oikein kiva tulla kaverin tai ehkä kahdenkin kaverin kanssa niitä elokuvia katsomaan.

Petra:

Ehdottomasti! Tosiaan kun te näytätte näitä elokuvia, niin mihin aikaan niitä elokuvia näytetään?

Olavi:

Joo eli näytöksiä on tosiaan aina sunnuntaisin. Meidän ensimmäinen elokuva näytetään, kymmenes kolmatta ja viimeinen kahdeksas elokuva viides viidettä. Sunnuntaisin meillä on kaksi näytöstä aina per näytöspäivä, eli ensimmäinen alkaa kello 16:00 ja toinen näytös alkaa 19:00. Eli siinä on kaksi mahdollisuutta sitten nähdä näitä meidän huikeita elokuvia.

Petra:

No, me voitais vähän ehkä puhua enemmän susta ja sun suhteesta Kinokoplaan. Haluisitko sä vähän ehkä no, esitellä myös itseäsi tässä, että no kuka olet ehkä mitä teet ja miten sä ehkä kuulit Kinokoplasta, miten sä lähdit toimintaan mukaan ja mitä sä teet nyt tässä toiminnassa?

Olavi:

Joo eli tosiaan jos esittelen vielä nopeasti itseäni. Eli nimeni oli siis Olavi. Olen 31-vuotias sosiologian pääaineopiskelija ja tosiaan taide- ja kulttuuriala tulee olemaan sekä mun tuleva työala että se on myös vahvasti mukana mun harrastuksissa ja tämä pätee myös elokuviin. Se syy minkä takia mä olen Kinokoplan toiminnassa, johtuu siitä, että tällä hetkellä suomalaisessa elokuvakentässä on aika vahvasti tällainen, vähän ehkä rumasti sanottuna, mutta ns. mafiahenkinen meininki tuon Finnkinon puolelta. Finnkino käytännössä hallitsee koko elokuvateatteri-skeneä tällä hetkellä ja kaikki tällainen vaihtoehtoinen kulttuurin luominen ja sen ylläpitäminen kiinnostaa mua hyvin paljon. Tähän liittyy sellainen tarina itse asiassa, että minkä takia mä oon nimenomaan hyvin kiinnostunut muusta kuin Finnkino kulttuurista. Eli tossa joskus ehkä kymmenisen vuotta sitten Finnkinon toiminta Lappeenrannassa järkytti mua hyvin syvästi. Vaikka siis mä oon itse kotoisin Lappeenrannasta enkä ole itse koskaan siellä käynyt, mutta ne uutiset vaan järkytti mua syvästi. Eli siellä tosiaan Finnkino oli ostanut tällaisen itsenäisen elokuvateatterin, jonkun muun kuin Finnkinon elokuvateatterin siis. Ja he olivat sitten tehneet niin, että he pyöritti siellä kaupungissa vähän aikaa kahta Finnkinon elokuvateatteria ja sit siitä ei tullut mitään siitä jutusta, koska ei ollut tarpeeksi katsojia niihin molempiin teattereihin. Niin sitten ne päätti tehdä sen sillain, että ne ajo sen toisen teatterin kokonaan alas, vieläpä siten että ne poisti sieltä toisesta elokuvateatterista kaikki penkit.  

Petra:

Että siellä ei oo mitään mahdollisuutta järjestää mitään toimintaa?

Olavi:

Niin. Tosi  niinkuin tällaisen vapaan kilpailun hengessä päätettiin tehdä noin.  

Petra:

Joo, kuulostaa vähän siltä kuin jotkut tämmöset luksusmerkit heittää jotain asusteita ihan roskiin ja tuhoaa niitä ettei ihmiset vaan sais mitään.

Olavi:

Niin ja tota haluan tässä kohtaa myös sanoa sen, että kun miettii näitä hallituslaisia. Mä oon ollu siis itse tässä toiminnassa mukana toista vuotta, niin mitä oon jutellut muiden ihmisten kanssa, jotka kuuluu Kinokoplaan niin me ollaan tässä järjestössä mukana aika eri motiiveista. Mä veikkaan et suurin osa on sellaisia, jotka on kiinnostuneita ylipäänsä katsomaan elokuvia monipuolisesti ja sitten on myös sellaisia kuten minä, jotka ei ehkä ole niin suuria elokuvahulluja.. niin kuin niin paljon ehkä elokuvista kiinnostuneita, mutta on vaan kiinnostunut levittämään sitä kulttuuria ylipäänsä eteenpäin. Et meidän toimintaan on kaikki elokuvista tai elokuvakulttuurista kiinnostuneita, että ei tarvitse pelätä jos ei osaa semmosta elokuvatriviaa ihan hirveästi, että siellä ei katsota millään tavalla syrjäkarein sellaisia ihmisiä.

Petra:

Ei tuu kuulustelua heti toimintaan tullessa?

Olavi:

Ei tuu, kyllä.

Petra:

No mut hei hyvä. Mun mielestä on ainakin tosi ihana kuulla, että on myös semmoisia monenlaisista eri syistä, ettei oo just semmonen pöhinäkerho missä ollaan yhtä mieltä kaikesta. Että siellä on myös tommosta, niin kuin mä sanoisin, kansalaisaktivismia. Tuodaan sitä kulttuuria myös ihmisille näkyväksi ja erityisesti ehkä opiskelijoille myös koska yliopiston alla toimitaan ja musta tuntuu et se on hyvä esimerkki tästä toiminnasta, että esimerkiksi opiskelijat pääsee todella halvalla sinne teidän näytöksiin. Haluisitko sä vähän kertoa siitä paljonko opiskelijat joutuu siitä pulittamaan?

Olavi:  

Joo eli tosiaan niinku aiemmin sanoin, niin meillä on ihan elokuvateatterimaiset olosuhteet niitä elokuvia näytettäessä. Niin jos ostaa sarjakortin meidän 8 elokuvan sarjaan niin se maksaa yhteensä 32 euroa opiskelijalle eli se teettää silloin siis 4 euroa per elokuva. Ja se on siis ihan käsittämättömän edullinen, jos vertaa vaikka muihin elokuvateattereihin.

Petra:

Tän takia mä halusin ehdottomasti tän täältä nostaa, kun puhuttiin tästä muiden isompien toimijoiden tai nimenomaan Finnkinon toiminnasta, että miten paljon sinänsä ehkä edullisempaa ja saavutettavampaa tää on monelle ihmisille.

Olavi:  

Nimenomaan, että ne on meille todella tärkeitä arvoja se, että halutaan tehdä elokuvan katsominen tietynlaiseksi ihmisoikeudeksi. Mielestäni elokuvien hinnoittelu, elokuvateatterin hinnoittelu on ehkä vähä riistäytynyt käsistä ja meillä on tosi tärkeätä siis se, että me tarjotaan mahdollisuus tarjota saavutettavin hinnoin näitä elokuvia opiskelijoiden katsottaviksi.

Petra:

Ja nimenomaan niissä semmoisissa kuitenkin kunnon puitteissa.

Olavi:

Kyllä juuri näin, että ihan isolta valkokankaalta näytetään. Ja hienot äänisysteemit siellä ja no, elokuvateatterit, että tulkaa itse todistamaan tämä ihmeellisyys paikan päälle.

Petra:

Juu, ehdottomasti. Kaikki kuulijat voi lähteä siihen. Mä esimerkiki ite muistan.. Mä aloitin opiskelun tosiaan jo 7 vuotta sitten ja silloin Kinokopla oli kyllä hyvin näkyvästi mukana erilaisissa yliopiston tapahtumissa ja tuli kyl hyvin selkeesti se, että siinä ehkä korostetaan sitä, että opiskelijoilla on myös pääsy tämmösiin hienoihin kulttuuritapahtumiin ja pääsee osaksi sitä elokuvakulttuuria. Mutta tosiaan, en itse lähtenyt toimintaan mukaan, paitsi vasta tänä vuonna. 7 vuotta siihen meni ja vähä marinoitu ajatus, mutta kyllä sit tosiaan elokuvainnostus siitä vei mukanaan. Tosiaan sanoit, että Kinokopla myös järjestää muita tapahtumia kuin vaan nää sarjat keväisin ja syksyisin niin voisitko sä kertoa vähän näistä muista tapahtumista?

Olavi:

Joo eli me järjestetään erikoisnäytöksiä aina silloin tällöin vuoden mittaan, esimerkiksi aina Turun elokuvapäivinä. Turun elokuvapäivä järjestetään siis aina keväisin ja syksyisin ja seuraava elokuvapäivä on tän viikon torstaina. Tervetuloa silloin Bar Ö:n katsomaan elokuvia. Sinne on tosiaan ilmainen sisäänpääsy. Turun elokuvapäivä on siis sellainen tapahtuma, jossa kaikkiin näytöksiin on ilmainen sisäänpääsy ihan näistä saavutettavuussyistä. Kannattaa tsekata muutenkin sen Turun elokuvapäivän ohjelma muidenkin kuin meidän näytöksen osalta. Ja sitten tosiaan toinen elokuvapäivä on silloin elo-syyskuun vaihteessa suurinpiirtein. Ja sitten mä haluan erityisesti mainostaa tota meidän Taiteiden yön -tapahtumaa. Eli meillä on ollut perinne järjestää yhteistyössä Kirjakahvilan kanssa ulkoilmanäytös, jossa me näytetään erittäin isolta valkoiselta seinältä, voisi sanoa. Se on siis siellä Vanhan Suurtorin pihalla tämä kirjakahvila ja sitä ympäröi sellaiset valkoseinäiset rakennukset. Sinne yhdelle niistä seinistä me heijastetaan isolta näytöltä mykkäelokuva ja siinä on yleensä aina säestämässä joku turkulainen yhtye sitä elokuvaa. Siinäkin on tosiaan ilmainen sisäänpääsy ja sellainen järjestetään taas tämän vuoden elokuussa jossakin siinä elokuun puolessa välissä. Että tervetuloa sinne tosiaan. Ja me pyritään myös nyt ehkä viime vuosia enemmän tänä vuonna järjestämään tällaisia hengailutapaamisia, joihin tottakai kaikki on ihan tervetulleita. Erityisesti opiskelijat. Että jos olette jollakin tasolla kiinnostuneita liittymään joskus Kinokoplan toimintaan, niin olette näihin tilaisuuksiin tervetulleita ja tulkaa tutustumaan meihin ja kysykää kysymyksiä ja niin pois päin. Mutta näistä sitten tiedotetaan meidän sosiaalisen median kanavissa.

Petra:

Ihana kuulla! Kaikki on tervetulleita Ja tosiaan jos Kinokoplan toimintaa haluaa mukaan niin haku siihen on…?

Olavi:

Se järjestetään joskus siinä marraskuussa. Tästäkin tiedotetaan sitten kyllä erittäin kovaan ääneen, niin kuin kaikissa meidän viestintäkanavissa.

Petra:

No sit me voitais ehkä puhua vähän tästä kevään sarjasta, joka tosiaan alkaa ensi sunnuntaina. Eikö näin?

Olavi:

Alkaa tosiaan tämän viikon sunnuntaina. Ja totta tosiaan, sauna lämmitetään silloin ensimmäisen kerran, eli meidän ensimmäinen elokuva on nimeltään Savusaunasisaruus, joka on tällainen virolainen dokumentti missä naisia on saunassa ja siellä on paljon savuista meininkiä.

Petra:

Se kuulostaa oikein hyvältä, ainakin näin suomalaisesta lähtökohdista. Mua kyllä kiinnostaa saunaleffat ja tosiaan ilmeisesti aika suosittu on tämä dokumentti ollut ainakin tämmöisillä muilla elokuvafestivaaleilla. Aika vaikuttava.

Olavi:  

Joo, ehdottamasti, että se on paljon palkittu ja herätti aikamoisen hypen silloin kun se ensimmäistä kertaa näytettiin elokuvateattereissa, että nyt se näytetään Kinokoplassa.

Petra:

Ja hyvin suurella innolla siis aloittaa tämän kevätsarjan. Mitäs sen jälkeen tulee?

Olavi:  

Joo, sen jälkeen tulee tällainen elokuva, jonka nimi on Disco Boy, eli se kertoo tällaisesta kulttuurien kohtaamisesta. Eli siinä Ranskan muukalaislegioona menee tuonne Afrikkaan ja näitten ranskalaisten… ranskalaisen militaristisen kulttuurin ja tällaisen afrikkalaisen kulttuurin kohtaaminen kerrotaan kahden henkilön identiteetin kautta. Eli siinä on paljon tommosia etnisiä ja militaristisia teemoja. Tosi kutkuttavia kontrasteja siinä elokuvassa.

Petra:

Joo, kuulostaa kyllä todella tommoselta vaikuttavalta kokemukselta. Ja tosiaan, no esimerkiksi trailerissa on aika planetaariset musiikit, joten jos ei muuta niin kannattaa tulla katsomaan visuaalisesti vaikuttavaa teosta.

Olavi:

Joo, siinä on vähän visuaalisesti sellainen meininki, että ollaan viidakossa, mutta äänimaailmaltaan siinä ollaan kuin akvaariossa.

Petra:

Sitten mihinkäs me Disco Boyn jälkeen siirrytään?

Olavi:

Sitten siirrytään tosiaan vähän erilaisiin maisemiin eli tuonne Aasian puolelle. Eli seuraavana meillä on vuorossa eteläkorealainen vakoojatrilleri nimeltä Hunt, joka esitetään siis 24.3. Ja se on siis elokuva, jota minun käsittääkseni ei olla näytetty aiemmin missään muussa suomalaisessa elokuvateatterissa kuin meillä. Eli tää on tällainen, voi sanoa melkein Suomen kantaesitys. Joku kuuntelijoista voi korjata minut, jos olen väärässä. Mutta kuitenkin siis erittäin ainutlaatuinen mahdollisuus päästä katsomaan tällaista eteläkorealaista vakooja trilleriä, jos ei ole aikaisemmin sellaista nähnyt esimerkiksi.

Petra:

Jep ja oikein isolta screeniltä. Eli jos tällaiset teemat, asiat tai kulttuuri kiinnostaa, niin kannattaa tulla mukaan sitä seuraamaan. Ja sitten tosiaan tän Huntin jälkeen, mihinkäs me sitten siirrytään?

Olavi:

Sen jälkeen siirrymme koillisenglantilaiseen kylään, missä tilanne on sellainen, että sieltä on lähtenyt kaivos, ihmisillä on vähän toivoa jäljellä. Siellä on muutenkin vähän sellainen apea meininki. Tais olla aika mielenkiintoinen tunnemaisema, mutta siellä on jäljellä vielä yksi pubi, jonka nimi on Old Oak ja se kertoo nimenomaan tästä pubista ja vähän sen ympäristöstä ja sieltä niistä kylän ihmisistä. Se on oikein tällainen mielenkiintoisella tavalla melankolinen elokuva ja veikkaan, että sopi aika hyvin tällaiseen sunnuntaikatseluun.

Petra:

Juu ehdottomasti. Ja mun ymmärryksen mukaan tässä on myös tätä kulttuurien kohtaamista. Sitten pubimaailmasta ja koillisenglannista päästäänkin vähän muunlaisiin maisemiin. Toki edelleen Englannissa ollaan.

Olavi:  

Ollaan Englannissa hyvinkin, mutta mennään ehkä historiassa vähän taaksepäin eli 80-luvun lopun Englantiin kautta Isoon-Britanniaan, jolloin maassa vallitsi Thatcherin konservatiivihallitus. Ja tällaisessa mielialassa siellä oli paljon sellaisia ihmisiä, jotka ehkä hapuili oman identiteettinsä kanssa. Tai ehkä se ongelma oli enemmänkin se, että he kokivat, että se miltä he tunsivat aidosti itsensä olevan, niin he eivät pystyneet toteuttamaan itseään täysin haluamallaan tavallaan. Niissä elämän realiteeteissa ja se kertoo ehkä sellaisesta ahdingosta ja tuskasta, joka siihen liittyy.

Petra:

Juu, kyllä tosiaan tässä elokuvassa meidän päähenkilö eli kuntosaliopettaja Jean tuskailee sen kanssa, että voiko hän olla autenttisesti oma itsensä eli queer tämän hetkisessä tilanteessa. Ja sit siirrytään ihan eri maisemiin. Sitten on taas vuorossa dokumentti.

Olavi:

Joo sitten on vuorossa ehkä hieman tällainen, miten sen nyt sanoisi, humoristisempi pläjäys. Eli tämän dokumentin nimi on Enter the Clones of Bruce Lee. Ja tuota, siinä on siis paljon varmaankin heiluvia käsiä ja potkivia jalkoja. Bruce Lee kertaa 100.

Petra:

Siitä kaikki siis katsomaan ja sitten Bruce Lee:sta ja jaloista ja käsistä ja tappelusta. Siirrytään vähän ehkä lähemmäs kotia. Sitten on vuorossa Je’vida.

Olavi:

Joo, eli tässä Katja Gauriloffin ohjaamassa elokuvassa kerrotaan pakkosuomalaistamisesta, mitä saamelaiset joutuivat valitettavasti ja ovat joutuneet valitettavasti kohtaamaan oman kulttuurinsa puitteissa. Eli siitä, että on pakko omaksua tällaisen valtaväestön identiteetti täällä Suomessa. Eli liittyy myös hyvin vahvasti tuohon Blue Jean elokuvaan.

Petra:

Ja tosiaan tässä elokuvassa on monia eri aikatasoja, mikä tekee siitä aika siistin seurattavan tuotteen. Ja sit me taidetaankin olla meidän viimeisessä elokuvassa, eikö totta?

Olavi:  

Kyllä hyvinkin. Eli sitten viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on tuo Miyazakin animaatio Poika ja haikara, jonka uskon olevan hyvin montaa ihmistä kiinnostava. Elokuvaa voisi kutsua kaksituntiseksi hallusinaatioksi.

Petra:

Ja tosiaan, on ollut kyllä aika suosittu elokuva tässä muuallakin. Siinä käytiin tosi kattavasti läpi tää tämän kevään sarja ja sit me voitais siirtyä meidän podcastin lopetukseen, mikä nyt meillä tämän kevään versiossa on ollut kysymys: Jos X olisi käyttötavara, niin mikä käyttötavara se olisi? Ja tässä suhteessa me puhutaan Kinokoplasta. Eli jos Kinokopla olisi joku ihan mikä vaan käyttötavara, niin mikä käyttötavara se olisi?

Olavi:  

Mä sanoisin, että se ois semmonen maalipaletti, koska siitä voi sitten, jos ajatellaan että maalipaletti missä on paljon erilaisia värejä ja sitten niitten eri värien avulla sitten tehdään sellainen erittäin moninainen maalaus, että se paletti tarjoaa sellaisen kontekstin, sille, että meidän toiminnassa on mukana hyvin erilaisia ihmisiä ja me yhdessä tehdään siitä erittäin toimiva renesanssi-maalaus.

Petra:

Tää oli aivan loistava vastaus. Joo, näihin kuviin ja tunnelmiin voidaan siis päättää tämänkertainen jakso. Toivottavasti kaikki innostuitte Kinokoplan toiminnasta ja tuutte seuraamaan joko kevätsarjaa tai sit sarjoja tulevaisuudessa ja kiinnostutte ehkä myös turkulaisesta elokuva-skenestä sit vähän enemmän. Kiitos Olavi, että olit täällä tänään haastateltavana.

Olavi:

Kiitoksia oikein paljon ja haluan vielä sanoa, että olette kaikki erittäin tervetulleita meidän kevät- ja syyssarjoihin, meidän erikoisnäytöksiin ja ennen kaikkea mukaan meidän toimintaan osaksi sitä maalipalettia.

Petra:

Just näin! Me palataan siis asiaan sitten seuraavan STUDYCast-podcastin parissa.