Podcast: STUDYCast - Oikealla uralla? Kauppakorkean opiskelijat keskustelevat

Julia : Moikka moi vaan kuuntelijat ja tervetuloa kuuntelemaan Studycastiin oikealle uralle sarjaa, jota tähdittävät eri alojen opiskelijat! Tässä on yksi kuudesta jaksosta, joka tällä kertaa koskee kauppatieteitä. Tänään täällä äänessä on muutama kauppatieteiden opiskelija ja mä voinkin aloittaa esittelemällä itseni! Eli tosiaan, moi vaan kaikille kuuntelijoille. Mä oon Julia Siimento, yksi tän vuoden utulähettiläistä.  

Mä oon ottanut tänne vieraaksi kaksi muuta kauppatieteiden opiskelijaa, mutta mä nyt lyhyesti kerron alkuun että kuka mä oon ja mitä mä oikein puuhailen. Tosiaan on kaksikymppinen turkulainen, alunperin Kuopiosta Turkuun muuttanut kauppatieteiden opiskelija ja no, ehkäpä mä annan nyt vuoron mun vieraille, eli Katielle ja Viiville! 

Katie: Moikka moi, mä oon Katie Astin! Mä olen 20 vuotias ja alun perin tuosta Naantalista, aivan Turun vierestä, Suomen aurinkokaupungista. Aloitin tuossa syksyllä 2020 opinnot kauppiksessa. 

Viivi: Jees morjens, mä oon Viivi Leijon, 20-vuotias. Tulin tänne Turkuun vadelmaveneellä Hangosta asti opiskelemaan ja aloitin myös vuonna 2020. 

Julia: Mahtavaa, eli ollaan kaikki tosiaan samaa vuosikurssia! Mä oikeastaan mietin että me voitaisiin lähteä suoraan asiaan, joten esitellään lyhyesti että mitä mitä me siis opiskellaan täällä kauppatieteellisessä. Elikkä tosiaan meillä on kaikilla käsittääkseni eri pääaineet. Turun kauppakorkeakoulussa voi opiskella pääaineena vaikka sun mitä - täällä on semmoisia pääainevaihtoehtoja kuin taloustiede, laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen, markkinointi, toimitusketjun kohtaaminen, tietojärjestelmätiede, kansainvälinen liiketoiminta ja yritysjuridiikka, yhteensä siis 9 pääainetta. Tosiaan allekirjoittaneella on taloustiede pääaineena - mä oon vähän semmonen “musta lammas”, joka on itseasiassa ensin valinnut laskentatoimen ja rahoituksen pääaineeksi, mutta sitten vaihdoin taloustieteen puolelle. 

Mitäs teillä on pääaineena? 

Katie: Mulla on tietojärjestelmätieteet pääaineena, se on pääaine, jonka moni sekoittaa ehkä tietojenkäsittelytieteeseen, mikä on enemmän sitä koodari-insinööri tyyppistä puolta.Tietojärjestelmätieteessä meillä on paljon Exceliä, esimerkiksi sellaiset kurssit kuin TJ5 ja TJ11, tossa TJ11-kurssissa on kyllä myöskin sitä makroa. Sen lisäksi on paljon just semmosia aiheita, missä käsitellään kaikennäköisiä dataan liittyviä aihealueita, kuten blockchainia tai artificial intelligenceä, että siinä mielessä erittäin erittäin hyvä pääaine. Ja moni tykkää ottaa sitä myöskin sivuaineena. 

Julia: välikommentti, ennen kuin päästän Viivin irti - avaa Katie vähän meidän kuuntelijoille että mitä tarkoitta TJ11 ja TJ5 kaltaiset lyhenteet? 

Katie: Joo, erittäin hyvä kysymys. Ne on tosiaan tosiaan lyhenteitä niistä kursseista niin tiiviisti niin tuota noin TJ5 taitaa olla nimellä taulukkolaskenta eli käytännössä harjoitellaan Exceliä - varmaankin yksi hyödyllisimmistä kursseista joita mä olen käynyt kauppiksessa ja ylipäätään koko opintourani aikana. Se on hyvinkin käytännönläheinen se on myöskin muutenkin niin, että TJT:ssä pääaineena tulee semmoista käytännön osaamista. Sitten TJ11, niin siinä syvennetään osaltaan sitten näitä Excelin omia kaavoja, näitä makroja, eli sitä itse koodia harjoitellaan. Ja tota noin se on tietenkin semmoinen että omalla kohdalla se on tuntunut hieman hankalalta - mutta se on erittäin mielenkiintoista ja oppii uutta ja ymmärtää koodikieltäkin. Koodin ymmärtäminen riippuu myöskin siitä että mikä on sivuaineena. Joillakin on nimenomaan se tietojenkäsittelytiede sivuaineena mikä tukee tätä koodin ymmärtämistä.  

Julia: Mikä sulla on sivuaineena?  

Katie: Mulla on toi poliittinen historia sivuaineena on siinä mielessä just tämmöinen musta lammas myös että mä pomppasin sivuaineen suhteen sieltä tietojenkäsittelytieteen puolelta. Totesin että se ei ollut mun juttu, ja sitten siirryin tuonne poliittisen historian puolelle ja siellä sitten on nyt käynyt muutamia kursseja vasta. Siellä on ainakin semmoinen yksi erittäin mielenkiintoinen kurssi on ollut PO3, mikä käsittelee poliittisia ideologioita. Pääsee esimerkiksi syventymään siihen että mitä konservatismi oikeasti on., mitä siinä on stereotypioita, mikä on esimerkiksi sosialismin ja kommunismin välisiä eroja jne. 

Julia: Hei mutta mahtavaa kuulla että kauppatieteilijätkin opiskelee jotain muuta kuin pelkkää bisnestä ja taloustiedettä ja talousmatematiikkaa! Ja tosiaan sehän onkin hienoa, että yliopistossa saa lukea sivuaineena oikeastaan melkein mitä haluaa, että yleensä siinä ei ole mitään rajaa.Mutta nyt päästän viimein Viivin irti! 

Viivi: Vitsailen aina siitä että minulla on varmaan se yleisin pääaine-sivuaine kombo. Mun pääaine on markkinointi, sivuaineena mulla on johtaminen. Päädyin markkinointiin ihan peruskurssien, niiden ensimmäisten peruskurssien perusteelta. Plus mä tykkään tosi paljon teoriaa opiskella, niin sen takia markkinointi tuntuu minusta järkevältä ratkaisulta- Plus se on tosi laaja pääaine niin mä koen että se voi soveltua moneen ja se kiinnosti minua eniten. Ja koska minua kiinnostaa myös myynti niin se yhdistetään juuri meidän kauppiksessa markkinoinnin kanssa.Sitten valitsin johtamisen myöskin peruskurssin perusteella, siellä myöskin koska tykkään teoriasta ja tykkään ihmisläheisestä asioista.Sieltä mun suosikki kursseja oikeastaan tällä hetkellä on kummastakin tuo myynnin verkkokurssi, on tosi hyvä kurssi ja suosittelen jokaiselle joka tulee TSE:llle opiskelemaan. Ja sitten JO3 - tosi paljon teoriaa organisaatioista, mutta tosi hyödyllinen ja hyvä kurssi! 

Julia: Kuulostaa mielenkiintoiselta.Kun kuulostaa niin hienolta kun joku opiskelee johtamista, niin valmistuuko nyt sitten kaikista johtamista opiskelevien jotain niinku seuraavia Nokian toimitusjohtajia? 

Viivi: Lyhyesti sanottuna ei. Mutta siis johtaminen on mun mielestä tosi hyödyllistä, että edes opiskelee jotenkin sitä, koska oikeasti ymmärtää miten sitten toimitaan yrityselämässä. Että vaikka susta ei välttämättä tulekaan niinku henkilöstöpomoa tai toimitusjohtajaa, niin sä ymmärrät miten sä toimit työpaikalla ja sä ymmärrät rakenteita ja etikettiä. Musta se on tosi hyödyllinen. 

Katie: Eikö sulla ollut kans eri pääaine mielessä että minkä ottaisit aluksi kun tulit kauppikseen? 

Viivi: Siis joo, anteeksi naurattaa, siis minähän olin aluksi että minähän menen laskentatoimeen ja rahoitukseen, mutta se se unelma tyssäsi siihen kun ensimmäinen matikan kurssi ei mennyt kovin hyvin ja sanoin että joo, ehkä tää ei ole mun juttu. Mietin että no sitten kyllä tämä markkinointi minua kiinnostaa. 

Julia: Se on hyvä että tajuaa tuon aiemmin kuin siinä vaiheessa kun on opiskellut 4 vuotta sitä pääainetta, josta ei sit tykkääkkään. 

Katie: Mullakin kävi vähän samalla tavalla, alunperin olisin halunnut kansainvälistä liiketoimintaa lukea pääaineena. Mutta sitten totesin että ei tämä kyllä ole oikein mun juttu, ja itse olin kuullut että siinä on paljon ryhmätöitä, mitkä ei ole ihan ihan sitä mun lempialuetta. 

Viivi: Niin no onkohan se kenenkään lempialue 

Katie: No ei ei välttämättä, mutta ilmeisesti niistä kyllä oppii erittäin paljon, minulla on paljon tuttuja jotka sitä lukee. Mutta tulin itse siihen tulokseen että ei ehkä ole oma juttu. Se on se hienous niissä y-kursseissa, kun pääsee vähän kokeilemaan kaikkea. 

Julia: Y-kursseista puheen ollen, eli tosiaan vähän avaan käsitettä kuulijoille. Y-kurssit on tuommoisia kursseja, joita meillä käydään ensimmäisenä vuonna pääosin. Tosiaan kun aloitetaan sitten syksyllä Turun kauppakorkeakoulussa, ollaan silloin pupuja eli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Ja silloin aloitetaan käymään pitkälti juuri niitä y-kursseja, joka tarkoittaa yhteisiä kursseja. Siellä on tosiaan kaikki pääaineet käytynä käytännössä että niin kuin ne perusteet käydään läpi. Siellä on vaikka just taloustieteen perusteet ja toimitusketjujen johtamisen perusteet, ja niin edelleen. Niin vielä äsken mainitsin matikan kurssin, niin siellä on myös pari tämmöistä yhteistä matikan kurssia ja siinä sitten isketään luu kurkkuun niille jotka meinaa aloittaa laskentatoimen pääaineena - no ei oikeasti, huono vitsi. Moni ajattelee että kauppakorkeakoulussa matikka on tosi isossa roolissa mutta mutta ei se ole. Ja siis mä oon huono puhumaan tästä aiheesta, koska tosiaan voi taloustieteessä on pakollinen matematiikan sivuaine. Mutta vaikka omasta puolestani ehkä en ole hyvä noissa puhumaan, niin silti matematiikka on aika pienessä roolissa.  

Katie: Ei hätää, kauppikseen voi myös päästä vaikka ei mennyt esimerkiksi matematiikan yo kirjoitukset kovinkaan hyvin. Mä olen itse elävä esimerkki siitä että en kirjoittanut kovinkaan hyvin - alisuoriuduin todella pahasti kokeessa ja silti mä pääsin sisään. Että se ei ole missään nimessä este kokonaan kauppikseen pääsemiseen. 

Viivi: Joo, tosiaan ainoa kynnysehto kauppikseen on että matikka läpi, oli se mikä tahansa oli oli pitkä tai lyhyt matikka niin läpi.  

Julia: Ja näinhän se on että tosiaan ihan riippuu siitä että mitä mitä haluaa opiskella, siinä sitten saa opiskella matikkaa jos haluaa, mutta ei ole pakko. Itse asiassa vielä semmoisesta aiheesta voitais lyhyesti puhua, että kun meillä on Turun kauppakorkeakoulu on tunnettu näistä kuuluisista kieliopinnoista. Eli meillä on aika niinku kielipainotteinen niin kun toi meidän opetussuunnitelma. Elikkä tosiaan kieliopintoja käydään 24 opintopistettä joka on melkein yksi sivuaineen verran. Tämä on itse asiassa niinku aika iso niinku poikkeus verrattuna muihin kauppakorkeakouluihin, että muualla ei tarvitse lukea kieliä ihan niin paljon.Täällä niin kuin kielten opiskelua painotetaan paljon, ja meillä oikeastaan se kielen painotus on niinku siitä syystä että kielitaito on ihan tärkeämpi taito työelämässä. Saa valita valita 4 kieltä yhteensä, 2 pakollisia koska on niinku ns. pakko opiskella suomea ja ruotsia. Ja sitten sen lisäksi valitaan 2 kieltä, jotka sitten saa olla aika laajalla skaalalla melkein mitä vaan.  

Katie: Vaihtoehtoina olisi saksa englanti ranska espanja kiina japani italia venäjä, joo listassa ei ole portugalia mitä joissakin lukioissa on. 

Viivi: Eikä hollantia 

Julia: Jep! Mutta on kyllä tosi kivaa että jos on lukiossa aloittanut opiskella jotain kieltä niin sitten voi tulla tänne ja jatkaa sitä. Mutta ei myöskään tarvitse tehdä niin että jatkaa jotain aiemmin opiskeltua kieltä, moni on aloittanut esimerkiksi kiinan alkeista tai espanjan alkeista, mistä vaan. Mutta joo, mä opiskelen itse espanjaa ja englantia ruotsin ja suomen lisäksi. Entä te? 

Viivi: Meillä molemmilla on saksa ja englanti! 

Julia: Noniin, meillä olisi nyt agendalla semmoinen asia kuin kauppisstereotypiat. Tämä on itse asiassa meidän sarjan niinku tämmöinen yksi pääteemoista, että puhutaan vähän aloihin liittyvistä stereotypioista ja ihan ylipäätään siitä että mistä ne stereotypiat on syntynyt ja sitä että onko ne totta. Ja mä voisin kysyä teiltä ihan aluksi, että oletteko törmänneet stereotypioihin kauppatieteitä kohtaan? 

Viivi: Joo todellakin 

Katie: Joo, moniin erilaisiin ihan ulkonäöstä luonteeseen ja perhe ja muuhun taustaan liittyen, niin kyllä on törmätty. 

Julia: Kyllä joo, noi stereotypiat on kyllä vähän niinku liian isossa roolissa että niihin ei kannata tosiaan ihan heti alkuunsa niihin ei kannata uskoa,Niitä varmasti tulee itse kullakin vastaan, alalla kuin alalla niitä kuulee opiskeluaikoina ja ne on monesti tosi tyhmiä. Että ne kumpuaa jostain tosi niinku varmaan kaukaa, et mä ajattelin että noi niinku stereotypiat on niinku jostain vuosien takaa. Ja ne on niinku tosi tommosia tyhmiä, koska lähinnä ne luo semmoisen tosi niinku pelkistetyn ihan semmoisen yksinkertaistetun kuvan jonkun alan opiskelijoista, jotka nyt ei pidä paikkaansa yhtään. Että sehän on jo huvittava ajatus, että yksinkertaistaisi näin isonkin opiskelijaryhmän, johonkin tiettyyn niinku tommoseen muottiin. Niin sehän on ihan mahdotonta, ja tosiaan ehkä tää yleisin niinku kauppisstereotypia, mitä kuulee, niin on just tämmöinen “rikkaan perheen lapsi jolla on varma työpaikka isän firmasta ja joka ajaa tuolla hienolla autolla ja jolla on rahaa kuin roskaa ja näin edelleen”.Siis toi on kyllä niin koominen stereotypia koska musta tuntuu että kukaan meistä eikä meidän kavereista edes niinku oikeastaan lukeudu tuohon. 

Katie: Tosiasia on että rahaa ei ole kuin roskaa 

Julia: Näin se on. Ja monesti ajatellaan kauppiksessa kaikilla olisi joku jakkupuku päällä.  

Viivi: Monesti kauppisäijistä kuulee käytettävän termiä “gant-äijät”  

Julia: Hahah, niimpä. Mut tosiaan ei ole kaikilla puku päällä eikä kaikki harrasta sijoittamista. Eli tämä stereotypia tyrmätään täysin. Haluankin painottaa että älkää niinku ainakaan sen stereotypian perusteella ajatelko, että teidän pitäisi, sitten kun haette kauppakorkeakouluun, niin jotenkin sopeutua tuommoisen stereotypiaan. Koska ei tarvitse, alalla kuin alalla niin se on ihanaa, kun erilaisia ihmisiä löytyy ja erilaisuus on rikkaus.  

Tosiaan meillä alkaa lähestyä nimittäin toi meidän aika loppuaan, niin haluttiin tähän loppuun kauppisstereotypian lisäksi vähän puhua yhteishausta ja heittää vinkkejä niille jotka aikoo hakea kauppatieteitä opiskelemaan. Että mitä kannattaa tehdä ja miten kannattaa valmistautua ja näin edelleen. 

Itse asiassa tähän tämmöinen välikysymys, että oletteko te päässeet todistusvalinnalla vai pääsykokeella? 

Viivi: Todistusvalinnalla  

Katie: Myös todistusvalinnalla, mutta olin kertaalleen lukenut kyllä pääsykokeisiin  

Julia: Joo, mä pääsin kanssa todistusvalinnalla, joten valitettavasti vähän yksitoikkoinen näkökulma. Mutta joo, aloittakaa vaikka kertomalla että millaisia vinkkejä annatte niille jotka hakee kauppikseen? 

 Viivi: No mä sanoisin just lukiolaisille jotka nyt on abi-vaiheessa, tai ihmisille jotka uusii kirjoituksiaan, niin tää on mun niinku kirjoituksiin liittyvä vinkki, koska mä tiedän sen maailman paremmin kuin pääsykoemaailman. Niin sanon vaan, että älkää lukeko vaan sitä tiettyä tuntimäärää päivässä, just että “minä luen 8 tuntia”. Ei, ottakaa tavotteeks että “mun pitää osata tämä alue tänään” ja sitten te keskitytte siihen. Se niinku se toimi mulla, ja niinkun, no en viitsi alkaa kehuskelemaan, mutta kirjoitin todella hyvin! Sillä te ette pala loppuun. 

Julia: Tosi hyvä vinkki, joo ja loppuun palamisesta puheen ollen, niin muistakaa kanssa että jos oikeasti tuntuu siltä että ne opiskelut alkaa niinku käydä terveyden päälle, että ei enää niinku ole hyvä olla ja stressaa ja mielenterveys kärsii, niin aina menee kuitenkin se oma hyvinvointi edelle. Muistakaa aina että pitää itselle sallia myös sitä palautumista arjesta. Eikä pidä ajatella että jos nyt ei onnistu, vaikka yksissä kirjoituksissa tai koko kirjoituksissa ylipäätään, niin sitten elämä olisi ihan pilalla - koska näin se ei ole. Tosiaan ehkä se mun vinkki on juuri se että muistakaa myös se palautuminen ja oma hyvinvointi. 

Katie: Voisin ehkä tohon pääsykoe-puoleen sen verran ehkä kommentoida, että kuten Viivi tuossa sanoikin, niin alueittain opiskelee ja samana päivänä voi esimerkiksi opiskella hieman eri aineita. Kun tosiaan siihen pääsykoealueeseen kuuluu matikka historia ja yhteiskuntaoppi, niin vaihtaa sitten vaikka niiden välillä jos yks tuntuu ihan järkyttävän puuduttavalta eikä etene. Niin sitten vaihtaa seuraavaan vaan. Itse tuota noin kävin valmennuskurssin, se joillakin ihmisillä auttaa, mutta sitten taas tiedän myöskin myöskin henkilöitä jotka on tullut täysin ilman valmennuskurssia pääsykokeilla sisään. Eli sekin on täysin mahdollista! Valmennuskurssi ei ole mikään edellytys sille ,että kannattaa nimenomaan jaksottaa se oma opiskelu tuommoisen kokonaisuuksiin, ja sitten ehkä vähän vaihtelee aiheesta toiseen, jos jää jumiin. 

Julia: kyllä, sieltäkin tuli erinomainen vinkki! Ja mä nyt heidän vaikka tähän loppuun vielä semmosen, joka heräsi näistä teidän vinkeistä, että kannattaa kanssa muistaa että kun niinku opiskelee ja vaikka nyt on päättänyt sitten sen että mihin on hakemassa. Niin kuitenkin pitää aina sitten sen niinku mielessä, että jos oikeasti tuntuu että se asia ei kiinnosta niin siinä vaiheessa kannattaa oikeasti miettiä että onko se sitten varmasti se oma juttu. Se oma kiinnostus on aina se tärkein tärkein motivaattori, asiassa kuin asiassa. Ja kannattaa aina mennä mieluummin oman mielen mukaan eikä silleen, että jos kaveri lukee jotain niin sit ajattelee että no mäkin nyt sit luen tota.  

Katie: Semmoinenkin tuli tässä mieleen että ainoa tapa päästä kauppikseen ei ole se että pääsee pääsykokeilla tai todistuksella! Vaan avoin väylä on myöskin ihan täysin mahdollinen. Ja mun kokemuksen mukaan ne jotka on tullut avoimen väylän kautta, niin he tuntuu olevan jo todella hyvin kärryillä, että mitä kaikkea kauppisopiskeluun kuuluu.Ne on usein ollut semmoisia, joilta mä olen kysynyt itse apua!  

Viivi: Jep, sama täällä! 

Julia: Sama, kompataan kaikki toisiamme tässä! Eli tosiaan nimenomaan, jos niinkun epäonnistuu niin kannattaa pitää mielessä, että aina on muitakin keinoja päästä sinne sinne kouluun minne haluaa, elli just vaikka tässä tapauksessa avoin väylä. Mutta hei, me voitaisiin pikkuhiljaa lopetella ja lähteä jatkamaan päivää! Mutta oli oikein mukava puhua täällä teidän kanssa ja kiitän teidän vierailusta! 

Viivi, Katie: kiitos kiitos! 

Julia: Ja toivotan ihan älyttömän paljon tsemppiä kaikille niille kuuntelijoille joilla on yhteishaku tai pääsykoe tai mitä ikinä edessä! Niin super paljon tsemppiä ja tervetuloa Turun kauppakorkeakouluun, toivottavasti ensi syksynä nähdään! Moi moi!